Löysin tämän selvityksen www.mela.fi-sivuston kautta. Ajattelin höystää tekstin omin huomioin, jotka ovat välissä lainausmerkeissä:
Maatalouslomituksen kehittämismahdollisuuksia
selvittäneen työryhmän muistio
Sosiaali- ja terveysministeriön Selvityksiä 2006:40 , ISSN 1236-2115
ISBN 952-00-2102-7 (nid.), 952-00-2103-5 (PDF)
Sisällysluettelo
TIIVISTELMÄ
SAMMANDRAG
SUMMARY
Koko julkaisu (PDF)
Tilaukset
TIIVISTELMÄ
Viime vuosina tilakoot ovat kasvaneet ja työmenetelmät uudistuneet ja automatisoituneet. Ammattitaitoisten lomittajien saantia on vaikeuttanut muun muassa työn osa-aikaisuus. Työryhmän mielestä maatalousyritystoiminnan muutokset tulee huomioida lomituspalveluja kehitettäessä ja ammattitaitoisten lomittajien saantia tulee edistää käytettävissä olevin keinoin. Työryhmän ehdotuksista osa on tarkoitettu toteutettavaksi parin vuoden sisällä ja osa pitemmällä aikavälillä. Sikäli kuin ehdotukset lisäisivät valtion korvattavia kustannuksia, ne toteutettaisiin valtiontalouden sallimissa rajoissa.
Maatalousyrittäjien jaksamisen tukemiseksi työryhmä ehdottaa, että kaikkien kotieläintalousyrittäjien vuosilomaa lisätään yhdellä päivällä viimeistään vuoden 2008 alusta, mikä lisäisi kustannuksia vuositasolla noin 4,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi työryhmän mielestä vuosilomapäivien määrää on mahdollista korottaa ilman kustannusten lisäystä, jos useamman yrittäjän tiloilla pidettäisiin nykyistä enemmän lomapäiviä samanaikaisesti. "Tämä on ehdotonta. Nykyään yli puolet yrittäjistä toimii niin, että ovat molemmat lomalla, kun tilalla on lomittaja, mutta vain toisen loma kuluu. Se on erittäin väärin rehellisiä yrittäjiä kohtaan." Se myös vähentäisi lomittajien osa-aikaisuutta ja edistäisi siten ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. Ennen uudistuksen toteuttamista on tarpeen selvittää yrittäjien halukkuus samanaikaisten lomien pitämiseen. "Ei yrittäjien halukkuus ole pointti vaan tilan työt: selviääkö lomittaja yksin tilalla, nimenomaan välttämättömistä karjataloustöistä." Lomittajien täysiaikaista työllistymistä edistäisi myös tuetun maksullisen lomittaja-avun maksuperusteiden uudistaminen siten, että maksu olisi nykyistä edullisempi, jos palvelua käytetään lomittajan työpäivän täyttämiseksi. "Tätä palvelua käytetään tälläkin hetkellä väärin. Kyse on työavusta, jota ei voi varata tuettuna etukäteen, mutta näin kuitenkin toimitaan. Maksusta pitäisi poistaa kaikki porrastus, sen tulisi olla kaikille sama. Nyt isot tilat, joilla on valtaa ja suhteita kuntien virkamiehiin, saavat varata tätä halvemmalla maksulla etukäteen, kun taas pienemmille tiloille sitä ei anneta kirveelläkään." Muutoin maksu olisi hiukan nykyistä korkeampi, jotta uudistus ei lisäisi valtion korvattavia kustannuksia.
Sijaisapua kehitettäisiin lyhyellä aikavälillä siten, että tuottajajärjestön luottamuselimen kokoukseen osallistumista varten annettavaa sijaisapua laajennetaan. Sodankylän paikallisyksikön alueella ehdotetaan toteutettavaksi poronhoitajien sijaisapua koskeva kokeilu viimeistään vuoden 2008 alusta. "Jaaha. No sitten kai voidaan metsäjänistenkin kasvattajille antaa lomaoikeus, samoin sorsien ja kyyhkysten kasvattajille. Mitä näiden päättäjien päässä oikein liikkuu?! Porohan on suurelta osin luonnonvarainen eläin eikä kaipaa jatkuvaa hoitoa!" Lisäksi työryhmä ehdottaa sijaisapumaksujen kohtuullistamista koskevan käytännön yhtenäistämistä sekä maksujen perinnän tehostamista. "Sijaisapu on nytkin liian halpaa, vai pitäisi maksuja vielä alentaa! Nyt sitten haetaan sijaisapulomitusta, kun kynsi katkeaa eikä lomittajat riitä millään. Palvelun pitää olla sen hintaista, että sitä käytetään harkitusti ja vasta sitten, kun on todellinen tarve."
Pitkällä aikavälillä vuosilomaa tulisi kehittää siten, että päätoimisuutta koskevasta edellytyksestä luovutaan ja maatalousyrittäjän sidonnaisuus kotieläinten hoitoon tulee vuosilomaoikeuden perusteeksi. "No sillä lailla! Sittenpä minäkin otan muutaman lehmän kotieläimeksi ja saan lomittajan tekemään kaikki pikkuremontit sun muut 24 päivää vuodessa." Samalla tulisi korottaa vuosilomaan oikeuttavaa kotieläinyksikkörajaa nykyisestä neljästä kahdeksaan sekä tarkistaa kotieläinyksikköjen määrittelyä muun muassa hevosten osalta. "Jotain järkeviäkin ehdotuksia sentään!" Lisäksi tulisi lieventää rajoitusta, jonka mukaan vuosilomaan saa sisältyä enintään kolme pyhäpäivää. "No ei hemmetissä! Yrittäjät ovat valinneet yrittäjyyden itse, joten tehkööt vain pyhät töitä. Hehän ovat työssä ollessankin kuitenkin kotinsa pihapiirissä kun taas lomittajat eivät ole ja heilläkin on oltava oikeus olla lastensa kanssa. Viikolla se ei onnistu, kun työaika sijoittuu niin, että lapset ovat joko koulussa tai nukkumassa." Sijaisapua tulisi työryhmän mielestä kehittää pitkällä aikavälillä niin, että alle kolmevuotiaan lapsen hoitoa varten annettavan sijaisavun maksua alennetaan. "No ei todellakaan pitäisi! Tämä alle 3-vuotiaan hoitamiseen tarkoitettu sijaisapu oli maailman tyhmin idea! Ammoisista ajoista ovat maatalousyrittäjät hoitaneet lapsensa eläintenhoidon ohessa, koska he voivat vaikka varttitunnin välein piipahtaa lasten luona tarkastamassa tilanteen." Lisäksi sijaisapumaksun korottamisesta palkkatulon ja muun yrittäjätoiminnan perusteella tulisi luopua. "No hoh hoh hoo! Totta helvetissä sijaisapumaksun pitää olla korkeampi, jos kerran tuloja on kahdesta tai useammastakin suunnasta. Kysymys on sosiaalivarojen käytöstä! Pientä harkintaa näihin mietintöihin, koko lomituspalvelut pitäisi kustantaa muista kuin sosiaalivaroista, koska kyseessä on kansalaisryhmä, joka ei todellakaan kärsi köyhyydestä!"
Lomittajien ammattitaitoa voitaisiin pitkällä aikavälillä parantaa lisäämällä lomittajien maatalousyrityskohtaista perehdyttämistä ja vakinaistamalla lomittajien oppisopimuskoulutus osaksi lomituspalvelujärjestelmää. Koko järjestelmän toimivuutta voitaisiin parantaa edistämällä lomituksen hallintohenkilöstön tavoitettavuutta myös virka-ajan ulkopuolella. "Päivystäminen on todella raskasta, sitähän tehdään jo monissa paikallisyksiköissä. Periaatteen tulisi olla, että yrittäjä ei saa tukeutua lomituspalveluiden varaan vaan hänellä on oltava itsellään varajärjestelmä äkillisiin tilanteisiin." Sitä koskeva puitesäännös voitaisiin lisätä lomituspalvelulakiin. Käytäntöjen yhtenäistämiseksi ja hyvien lomituspalvelukäytäntöjen leviämisen edistämiseksi Maatalousyrittäjien eläkelaitos laatii hyvää lomituspalvelukäytäntöä koskevat yleiset ohjeet. "Ja kukahan niitäkin noudattaa? Lomitusyksiköt suurenevat ja niitä pyöritetään puolta pienemmillä hallintohenkilöresursseilla kuin aiemmin. Kun tähän yhtälöön lisätään vielä lomitusjohtajat, joilla ei ole minkäänlaisia esimiestaitoja, vaan työpaikka on saatu suhteilla, niin voitte uskoa, ettei ohjeistuksista ole mitään hyötyä."
Maatalouslomituksen kehittämismahdollisuuksia
selvittäneen työryhmän muistio
Sosiaali- ja terveysministeriön Selvityksiä 2006:40 , ISSN 1236-2115
ISBN 952-00-2102-7 (nid.), 952-00-2103-5 (PDF)
Sisällysluettelo
TIIVISTELMÄ
SAMMANDRAG
SUMMARY
Koko julkaisu (PDF)
Tilaukset
TIIVISTELMÄ
Viime vuosina tilakoot ovat kasvaneet ja työmenetelmät uudistuneet ja automatisoituneet. Ammattitaitoisten lomittajien saantia on vaikeuttanut muun muassa työn osa-aikaisuus. Työryhmän mielestä maatalousyritystoiminnan muutokset tulee huomioida lomituspalveluja kehitettäessä ja ammattitaitoisten lomittajien saantia tulee edistää käytettävissä olevin keinoin. Työryhmän ehdotuksista osa on tarkoitettu toteutettavaksi parin vuoden sisällä ja osa pitemmällä aikavälillä. Sikäli kuin ehdotukset lisäisivät valtion korvattavia kustannuksia, ne toteutettaisiin valtiontalouden sallimissa rajoissa.
Maatalousyrittäjien jaksamisen tukemiseksi työryhmä ehdottaa, että kaikkien kotieläintalousyrittäjien vuosilomaa lisätään yhdellä päivällä viimeistään vuoden 2008 alusta, mikä lisäisi kustannuksia vuositasolla noin 4,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi työryhmän mielestä vuosilomapäivien määrää on mahdollista korottaa ilman kustannusten lisäystä, jos useamman yrittäjän tiloilla pidettäisiin nykyistä enemmän lomapäiviä samanaikaisesti. "Tämä on ehdotonta. Nykyään yli puolet yrittäjistä toimii niin, että ovat molemmat lomalla, kun tilalla on lomittaja, mutta vain toisen loma kuluu. Se on erittäin väärin rehellisiä yrittäjiä kohtaan." Se myös vähentäisi lomittajien osa-aikaisuutta ja edistäisi siten ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. Ennen uudistuksen toteuttamista on tarpeen selvittää yrittäjien halukkuus samanaikaisten lomien pitämiseen. "Ei yrittäjien halukkuus ole pointti vaan tilan työt: selviääkö lomittaja yksin tilalla, nimenomaan välttämättömistä karjataloustöistä." Lomittajien täysiaikaista työllistymistä edistäisi myös tuetun maksullisen lomittaja-avun maksuperusteiden uudistaminen siten, että maksu olisi nykyistä edullisempi, jos palvelua käytetään lomittajan työpäivän täyttämiseksi. "Tätä palvelua käytetään tälläkin hetkellä väärin. Kyse on työavusta, jota ei voi varata tuettuna etukäteen, mutta näin kuitenkin toimitaan. Maksusta pitäisi poistaa kaikki porrastus, sen tulisi olla kaikille sama. Nyt isot tilat, joilla on valtaa ja suhteita kuntien virkamiehiin, saavat varata tätä halvemmalla maksulla etukäteen, kun taas pienemmille tiloille sitä ei anneta kirveelläkään." Muutoin maksu olisi hiukan nykyistä korkeampi, jotta uudistus ei lisäisi valtion korvattavia kustannuksia.
Sijaisapua kehitettäisiin lyhyellä aikavälillä siten, että tuottajajärjestön luottamuselimen kokoukseen osallistumista varten annettavaa sijaisapua laajennetaan. Sodankylän paikallisyksikön alueella ehdotetaan toteutettavaksi poronhoitajien sijaisapua koskeva kokeilu viimeistään vuoden 2008 alusta. "Jaaha. No sitten kai voidaan metsäjänistenkin kasvattajille antaa lomaoikeus, samoin sorsien ja kyyhkysten kasvattajille. Mitä näiden päättäjien päässä oikein liikkuu?! Porohan on suurelta osin luonnonvarainen eläin eikä kaipaa jatkuvaa hoitoa!" Lisäksi työryhmä ehdottaa sijaisapumaksujen kohtuullistamista koskevan käytännön yhtenäistämistä sekä maksujen perinnän tehostamista. "Sijaisapu on nytkin liian halpaa, vai pitäisi maksuja vielä alentaa! Nyt sitten haetaan sijaisapulomitusta, kun kynsi katkeaa eikä lomittajat riitä millään. Palvelun pitää olla sen hintaista, että sitä käytetään harkitusti ja vasta sitten, kun on todellinen tarve."
Pitkällä aikavälillä vuosilomaa tulisi kehittää siten, että päätoimisuutta koskevasta edellytyksestä luovutaan ja maatalousyrittäjän sidonnaisuus kotieläinten hoitoon tulee vuosilomaoikeuden perusteeksi. "No sillä lailla! Sittenpä minäkin otan muutaman lehmän kotieläimeksi ja saan lomittajan tekemään kaikki pikkuremontit sun muut 24 päivää vuodessa." Samalla tulisi korottaa vuosilomaan oikeuttavaa kotieläinyksikkörajaa nykyisestä neljästä kahdeksaan sekä tarkistaa kotieläinyksikköjen määrittelyä muun muassa hevosten osalta. "Jotain järkeviäkin ehdotuksia sentään!" Lisäksi tulisi lieventää rajoitusta, jonka mukaan vuosilomaan saa sisältyä enintään kolme pyhäpäivää. "No ei hemmetissä! Yrittäjät ovat valinneet yrittäjyyden itse, joten tehkööt vain pyhät töitä. Hehän ovat työssä ollessankin kuitenkin kotinsa pihapiirissä kun taas lomittajat eivät ole ja heilläkin on oltava oikeus olla lastensa kanssa. Viikolla se ei onnistu, kun työaika sijoittuu niin, että lapset ovat joko koulussa tai nukkumassa." Sijaisapua tulisi työryhmän mielestä kehittää pitkällä aikavälillä niin, että alle kolmevuotiaan lapsen hoitoa varten annettavan sijaisavun maksua alennetaan. "No ei todellakaan pitäisi! Tämä alle 3-vuotiaan hoitamiseen tarkoitettu sijaisapu oli maailman tyhmin idea! Ammoisista ajoista ovat maatalousyrittäjät hoitaneet lapsensa eläintenhoidon ohessa, koska he voivat vaikka varttitunnin välein piipahtaa lasten luona tarkastamassa tilanteen." Lisäksi sijaisapumaksun korottamisesta palkkatulon ja muun yrittäjätoiminnan perusteella tulisi luopua. "No hoh hoh hoo! Totta helvetissä sijaisapumaksun pitää olla korkeampi, jos kerran tuloja on kahdesta tai useammastakin suunnasta. Kysymys on sosiaalivarojen käytöstä! Pientä harkintaa näihin mietintöihin, koko lomituspalvelut pitäisi kustantaa muista kuin sosiaalivaroista, koska kyseessä on kansalaisryhmä, joka ei todellakaan kärsi köyhyydestä!"
Lomittajien ammattitaitoa voitaisiin pitkällä aikavälillä parantaa lisäämällä lomittajien maatalousyrityskohtaista perehdyttämistä ja vakinaistamalla lomittajien oppisopimuskoulutus osaksi lomituspalvelujärjestelmää. Koko järjestelmän toimivuutta voitaisiin parantaa edistämällä lomituksen hallintohenkilöstön tavoitettavuutta myös virka-ajan ulkopuolella. "Päivystäminen on todella raskasta, sitähän tehdään jo monissa paikallisyksiköissä. Periaatteen tulisi olla, että yrittäjä ei saa tukeutua lomituspalveluiden varaan vaan hänellä on oltava itsellään varajärjestelmä äkillisiin tilanteisiin." Sitä koskeva puitesäännös voitaisiin lisätä lomituspalvelulakiin. Käytäntöjen yhtenäistämiseksi ja hyvien lomituspalvelukäytäntöjen leviämisen edistämiseksi Maatalousyrittäjien eläkelaitos laatii hyvää lomituspalvelukäytäntöä koskevat yleiset ohjeet. "Ja kukahan niitäkin noudattaa? Lomitusyksiköt suurenevat ja niitä pyöritetään puolta pienemmillä hallintohenkilöresursseilla kuin aiemmin. Kun tähän yhtälöön lisätään vielä lomitusjohtajat, joilla ei ole minkäänlaisia esimiestaitoja, vaan työpaikka on saatu suhteilla, niin voitte uskoa, ettei ohjeistuksista ole mitään hyötyä."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.