Tiedän, että joissakin tapauksissa on parasta, että lapset otetaan huostaan, mutta ihmettelen sitä, miksi vanhempien ja lasten välit halutaan katkaista lähes kokonaan. Monet vanhemmat näkevät huostaanotettuja lapsiaan n. kerran kuukaudessa, JÄRKYTTÄVÄÄ!!! Sijaishuolto EI OLE adoptio. Miksi vanhempien ei anneta nähdä lapsiaan enemmän? Onko se muka lapsen etu, että hänet eristetään vanhemmistaan ja muista sukulaisistaan?
Eri asia sitten on, jos vanhemmat eivät halua nähdä lapsiaan, mutta kun monet haluaisivat nähdä heitä paljon useammin. Jos vanhemmat ovat selvinpäin, käyttäytyvät asiallisesti jne, miksi he eivät saa nähdä omia lapsiaan? MIKSI?
Eri asia sitten on, jos vanhemmat eivät halua nähdä lapsiaan, mutta kun monet haluaisivat nähdä heitä paljon useammin. Jos vanhemmat ovat selvinpäin, käyttäytyvät asiallisesti jne, miksi he eivät saa nähdä omia lapsiaan? MIKSI?
Vastaukset 8
Vanhimmat
kysymys! Etkä varmasti ole ensimmäinen ihminen, joka sitä on ihmetellyt ja kauhistellut. Ei tuota käytäntöä pysty mitenkään järkevästi perustelemaan.
..on sekä vanhempien että lasten emotionaalista pahoinpitelyä silloin kun vanhempien tapaamisista ei lapselle koidu minkäänlaista uhkaa tai haittaa yleensäkään.
Varmasti ikävä on molemminpuolinen ja nämä ihmiset jotka tällaisia päätöksiä tekevät ovat tunnekylmiä paskiaisia.
matkittu Pohjois-Koreasta, siellä lapset annetaan valtion huostaan puolivuotiaina. Näin katkaistaan emotionaalinen yhteys väkisinkin ja lapsi saadaan muokattua sydämmeltään uskolliseksi suurelle johtajalla tai mille nyt valtiovalta haluaa. Ei kenenkään lapsi on otollista riistaa.
eristettyä ihmistä on helpompi hallita.
Tätä ajattelin kun yritin taistella lapselleni oikeutta pitää oma kännykkänsä, mutta ei onnistunut. Koko osaston lapsilta oli puhelimet takavarikoitu, selitykseksi sain jonnin joutavia verukkeita.
Tarkoitan kun sanot, että "jos vanhemmat eivät halua nähdä lapsiaan.."
Eikö kuitenkin pitäisi lähteä lapsen oikeuksista? Mielestäni jos lapsi haluaa tavata biovanhempiaan niin vanhemman VELVOLLISUUS on tavata lastaan.
yritetään tehdä mahdollisimman hankaliksi. Lisäksi pohjanoteerauslaitoksissa henkilökunta yrittää karkottaa vanhemmat mahdollisimman töykeällä ja loukkaavalla käytöksellä. Sellaisen kohtelun edessä tajusin itse niin kristallinkirkkaasti, miten jotkut saattavat luovuttaa ja jättävät lapsen tapaamiset, varsinkin silloin, jos itsellä sattuu päihteisiin liittyviä ongelmia löytymään.
Lapsella on nimenomaan oikeus kumpaankin vanhempaansa, se suomalaisilta viranomaisilta unohtuu turhan helposti.
vanhempien tapaamisten järjestely on hankalaa, kun pitää yrittää estää kaikki normaali elämä koska lapsipsykiatrin mukaan diakkarin lastenhoito on pohjimmiltaan eristämistä, ideana se että lasta suojellaan vannhemmalta!!! uskomatonta mutta totta! vain diakkarilla.
Sillä jos Diakkari olisi tarkoitettu nimenomaan vanhemmista eristäväksi lastenkodiksi, niin sinne pitäisi ottaa lapsia sellaisista perheistä, että on lain mukaan syytä ja oikeutettua eristää.
Heiltä pitäisi kieltää oikeus hoidollisiin huostaanottoihin, koska silloin sinne sijoitetaan lapsia joiden kotikohtelussa ja hoidossa ei ole pienintäkään aihetta vanhemmista erottamiseen. Jos Diakkari on lastenkotien kohdalla alinta kastia tämän eristämiskäytäntönsä kanssa, on se asia, johon pitäisi puuttua mitä pikimmin!