Milloin tiedonhalu muuttuu pahansuopaiseksi uteliaisuudeksi? Vai onko sitä........?
Onko uteliaisuus pahasta?
Tuhkimotar
9455
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
aletaan kyselemään liian henkilökohtaisia asioita.
.........Samoilla jalanjäljillä ollaan.....
tästä tiedon panttauksen puutteesta Jyvien levittelynäkökulma saa mieleeni tulemaan valtaisan juorujen pellon, josta satoa saavat he, jotka siitä itsellensä elämänsä tärkeimmät pullat leipovat
ei ole tunkeilua!
Eihän ole pakko vastata.
Taikka: Mitä se sinulle kuuluu!
Oletko todella kiinnostunut!
Jne.
kun ihmisestä revitään kaikki irti, oikeassa kolmannen asteen kuulustelussa. Eikä sitten pantata tietoa, vaan vuolaasti jaetaan tiedonjyväset eteenpäin.
Kohtuus tässäkin... Ystävällisesti voi kysellä jotain, mutta ei nyt mitä vaan, ainakaan ventovieraalta tai puolitutulta.
Paikallakin on merkitystä. Terveyskeskuksen odotusaulassakin jos joku alkaa kovasti kyselemään, että MINKÄS TAKIA SINÄ TÄNNE? ONKO SULLAKIN RIPULIA...SITÄ KUN ON KULKEMASSA; VAI NAISTENKO VAIVOJA, KUN NAISLÄÄKÄRILLE MENET...HUH!!!!
on kommunikointia.ei ole pakko vastata jos ei halua.uteliaisuus menee liian pitkälle silloin kun aletaan kyttäämällä kyttään esim.naapurin tulemisia ,menemisiä ja tekemisiä.juoruilu on sit ihan oma juttunsa.
aina välillä ( ehkä useamminkin )suurta viisautta osoittava ominaisuus.
terveellä pohjalla on oppimisen perusta.sillähän lapsikin oppii että on utelias.
Lähestymistapa asiaan vaikuttaa täten mieleni sopukoihin. Avartavastiko?