näiden autoritääristen lajien pariin!
Juoskoon vaikka pururataa kanssani.
Juoskoon vaikka pururataa kanssani.
lastani
en laita
101062
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
mielipiteesi on ilmaistu
tehnyt tämän johtopäätöksesi näillä foorumeilla käytyjen "pöljien" keskustelujen perusteella, on johtopäätöksesi tehty puutteellisin tiedoin. Toivottavasti lapsesi pääsee nauttimaan liikunnan ilosta muutenkin kuin pururataa kiertämällä.
Väri levitetään lastalla
Asiaa sen kummemmin ollenkaan tuntevalta selkeästi.
Iso osa kamppailulajeja tekee pyyteetöntä ja arvokasta työtä niin nuorison kuin lastenkin kanssa. Tuhansia ja taas tuhansia tunteja palkatonta työtä jotta nuoret ja lapset saisivat liikkua urheiluseurassa.
Suurimmassa osassa seuroja "autoritäärisyys" perustuu vain ja ainoastaan siihen , että kunnioitetaan niitä jotka osaavat enemmän ja pystyvät ja haluavat taitojaan ja tietojaan jakaa.
Jos yksi mätä omena on käyttänyt tätä väärin ei se tee koko lajista , saati lajigenrestä vaarallista.
autoritäärisyyttä löytyy kaikkialta, niin työpaikoilta kuin kaikista muistakin harrastuksista joissa on esimies/opettaja- alainen/oppilas- suhde. Se että sitä asemaa käytetään väärin ei ole todellakaan riippuvainen lajista tai työpaikasta, vaan yhden henkilön henkilökohtaisista valinnoista.
Joten rauhoitu vain ja vedä henkeä. Voit aivan huoletta laittaa lapsesi urheilun kuin urheilun pariin jos pururadan kiertäminen alkaa kyllästyttää.
turvallista, juoskaa vielä vaik öisin, ja mistä tiedät kuka on pedofiili vaik se juoksuvalmentajasi...?
Jassoo. Ensinnäkin näitten "lajien", mikä on hyvin laajasti ilmaistu, opetustyylit vaihtelevat niin huimasti, ettei yhdellä tai kahdellakaan (tai edes kolmella) adjektiivilla voi kuitata opetustyylejä. Autoritäärisyyttä lienee melko harvassa, ohjausta toisten huomioon ottamiseen ja kärsivällisyyteen enemmän. Mutta okei, purulle sitten. Muista sitten viedä edes sinne purulle...
minuakaan ei aikoinaan laitettu, eikä harrastusta edes suostuttu rahoittamaan vaikka itse olisin halunnut. Nyt varhais-aikuisiällä vihdoin harrastan mieleistäni lajia, mutta en voi siinä enään kilpailutasolla koskaan pärjätä vaikka kovasti haluaisinkin.
Näin se vaan menee, ei se yleisurheilu vaan jaksanut kiinnostaa kuin niin kauan että pääsi haluamansa harrastuksen pariin. Monta tärkeää vuotta siinä hukkaan meni.
Mutta juokse sinä pururataa ja osta lapsellesi vielä pronaatiotuelliset kengät niin saat jalatkin pilalle. Eipähän tarvi harrastaa edes aikuisiällä.
kannata päättää kaikesta lapsensa puolesta, varsinkaan kun kyse on harrastuksista. Ne kun on asioita joista on aidosti tykättävä että niitä jaksaa vääntää.
minusta kamppailulajit ovat jossain määrin vähemmän autoritäärisiä kuin monet muut joukkuelajit (tai ehkä kamppailulajit ovat vain yhteisölajeja), joihin lapsia laitetaan.
tai, ikäryhmälajeissa on se yksi auktoriteetti (valmentaja), joka määrää kaiken ja joka lapsen kasvattaa (siis tietenkin siinä määrin kuin urheilupiireissä nyt kasvatetaan/kasvetaan).
kamppailulajeissa voi kysellä vähän jokaiselta itseä kauemmin treenneelta, ja yleensä opetus ja kehitys tapahtuukin sitä kautta. ja yleensä tämä toimii.
tai en kyllä ole varma, mutta itse kyllä viihdyin tuosta syystä vaan kamppailulajien piirissä lapsena paremmin, kuin jääkiekon tai jalkapallon. osittain tuosta syystä, saattoi olla paskat valmentajatkin kyllä.
taas laitan omani painimaan tai taekwondoon jo pienestä niin ei joudu kärsimään samaa paskaa kuin minä aikoinani..