Ensi keväänä tarkoitus asentaa kellarin ulkosenään jokin perusmuurilevy. Salaojat ja sadevesijärjestelmä asennetaan samalla. Muurilevyjä on monenlaisia, esin. fuktisol, isodrän ja ne patolevyt. Patolevyt olisivat kai edullisin, mutta entä muut materiaalit?
Onko näistä kenelläkään näistä mistään kokemuksia, miten ne toimivat? Onko parannusta saatu aikaan?
perusmuurilevyt
Back to 50´s
12
2595
Vastaukset
- raksainssi-87
kellaritalon ulkoseinän vedeneristyksenä (huom. pintavedet ja sulamisvedet) ei patolevy toimi. Tällaisessa tapauksessa piki ja kermi takaa AINOASTAAN veden pitävän ratkaisun.
kaupamiehet tyrkyttävät patolevyä kellareihin, mutta yksikin ämpärillinen vettä patolevyn taakse, niin kellarissa alka tapahtua..JA kotivakuutushan EI korvaa tällaista vesivahinkoa esim kellaritilan seinärakenteissa..Että Nääin... - Jussi
Noh, voihan sitä tietenkin väittää että pommisuoja on ainoa oikea tapa asua....
Mutta normaalissa kellarillisessa talossa nystyräpintainen perusmuurilevy riittää pitämään perusmuurin kuivana edellyttäen että:
-maanpinta viettää sokkelista poispäin vähintään 1:20
-perusmuurilevy on suojattu lämmöneristelevyllä ettei soratäyttö pääse rikkomaan sitä
-sokkelin pinta on slammattu sileäksi ettei perusmuurilevy rikkoonnu
-perusmuurin vierustäyttö on tehty karkealla, vettä läpäisevällä soralla
-perusmuurilevyn ulkopuolella on lämmöneristelevy, jolla taataan perusmuurin riittävä lämpötila ja kuivuminen.
Em. ehdot on aika helppo täyttää tavanomaisessa pientalossa. Esittämäsi levyt (fuktisol, isodrän) toimivat myös lämmöneristeenä ja lisäksi ne toimivat hyvin pystysuuntaisena salaojana.
Jos kellarin seinään on vaarana muodostua vedenpainetta tulee seinä eristää vedenpaine-eristyksenä bitumikermein. Samoin radonia vastaan tulee seinä eristää höyrytiiviisti.- raksa.inssi-87
Mutta näissä vesiasioissa, kun ei voi olla koskaan varma..pato levy käy mainiosti matalaperustuksen sokkeliin kosteudeneristeeksi, mutta JYRKKÄ EI kun puhutaan kellaritilan optimallisesta vedeneristyksestä 25-50 vuodeksi eteenpäin.
Minäkimn olen aina sitä mieltä, että liian "pomminvarmoihin" asioihin ei saa mennä..Ei tarvi kuin yksi asukas (talon omistaja nro 3.), joka perustaa kukkapenkinsä siihen perusmuurilevyn kohdalle ja kastelee letkulla viikon ajan uusia sipuleitaan ....nin .poks..
- Ripa
Näpylä levyn tarkoitushan on poistaa maanpaine seinän pinnasta, eli vesi ei painu maanpaineen voimalla seinään, kuten käy tapauksessa jossa seinään on sivelty piki. Salaojaputkihan toimii samalla periaatteella. Tätä ei näemän raksainsseiksi itseään tituleeraavatkaan ymmärrä.
Vierustäytöt tehdään salaojahiekalla, joka huolehtii siitä että mahdollinen vesi valuu salaojiin, jotka on kahdessa kerroksessa. Pakettiin kuuluu tietysti toimivat sadevesiviemärit ja se että pinta maa laskee talosta pois päin eikä läpäise vettä.- Back to 50´s
Hei, mitä tarkoittaa salaojat kahdessa kerroksessa? Pitäisikö asentaa salaojaputki siis kahteen tasoon? Mille etäisyydelle pysty ja vaakasuunnassa?
- raksainssi-87
Patolevypäs kusee sisään sieltä yläpäästä=>siinä ongelma.Jos muuri kastuu, niin vesi menee rakenteista sisään ja työntää edellään pintamateriaalit irti.
TÄYDELLINEN vedeneristys siis piellä ja kermillä, jotka kestävät maanpaineellisen vedenpainen..Että näääin.. - Ripa
raksainssi-87 kirjoitti:
Patolevypäs kusee sisään sieltä yläpäästä=>siinä ongelma.Jos muuri kastuu, niin vesi menee rakenteista sisään ja työntää edellään pintamateriaalit irti.
TÄYDELLINEN vedeneristys siis piellä ja kermillä, jotka kestävät maanpaineellisen vedenpainen..Että näääin..Kermi kestää vettä niin kauan kun se on ehjä. Tätä tyyliähän on käytetty ennen ja vanhoista kellareista se pettää tämän tästä. Halkeama seinään tai kivi muuria vasten riittää rikkomaan kermin.
Olet teitenkin oikeassa siinä että patolevyn yläpäästä rai rikkoontuneista kohdista vettä pääsee sinään. Mutta ideahan on se että se ei painu seinään maanpaineella vaan valluu alas. Eli veden haittavaikutus ei ole yhtään sen suurempi kuin sateen vaikutus maanpäälisiin seiniin. Jos rakenne on vielä muutenkin oikea, niin ei sitä vettä pitäisi pahemmin muuriin päästä edes valumaan. - Ripa
Back to 50´s kirjoitti:
Hei, mitä tarkoittaa salaojat kahdessa kerroksessa? Pitäisikö asentaa salaojaputki siis kahteen tasoon? Mille etäisyydelle pysty ja vaakasuunnassa?
Jos puhutaan kellarillisesta talosta, niin alempi salaoja ollisi anturan alapuolella ja toinen siitä hieman ylöspäin (30-50cm), mutta kuitenkin vielä selvästi lattiapinnan alla. Alempien putkien pitäisi jo pitää maaperä kuivana. Ylemmät ovat apuna jos tulee pahempi tulva tai alemmat alkavat aikojen saatossa tukkeentua.
- Raksainssi-87
Ripa kirjoitti:
Kermi kestää vettä niin kauan kun se on ehjä. Tätä tyyliähän on käytetty ennen ja vanhoista kellareista se pettää tämän tästä. Halkeama seinään tai kivi muuria vasten riittää rikkomaan kermin.
Olet teitenkin oikeassa siinä että patolevyn yläpäästä rai rikkoontuneista kohdista vettä pääsee sinään. Mutta ideahan on se että se ei painu seinään maanpaineella vaan valluu alas. Eli veden haittavaikutus ei ole yhtään sen suurempi kuin sateen vaikutus maanpäälisiin seiniin. Jos rakenne on vielä muutenkin oikea, niin ei sitä vettä pitäisi pahemmin muuriin päästä edes valumaan.Voisin kyllä sinulle suunnitella tälläisen rakenteen omakotitaloosi, mutta laittaisin kyllä piirustukseen merkinnän "tilaajan vastuulle" patolevyn taakse pääsevät vedet. Kun paraskaan kotivakuutus ei korvaa vesivahinkoa kellaritilasa, joka johtuu ulkopuolisista vesistä, niin miksi pitäisi insinöörin tälläistä suunnitella.
Insinöörinä voin ottaa vastuun siitä, että suunnittelen maanpaineen kstävän seinän, joka tasoitetaan ulkopuolelta ja vedeneristetään kylmällä kuumalla piellä / tai kermillä ja tämän syteemin päälle suojaksi STYROX R50 pystyyn. Kyllä tällä systeemillä voin nukkua yöuneni rauhassa. Tätä kannattaa miettiä, jos vaikka olisi 40-60 kellaritaloa suunnitellut ja laittanut nimensä piirustuksiin..Laittakoot sitten asukkaat kukkapenkinsä siihen muurin viereen ja kastelkoot vaikka koko kesän letkulla.
Kuinkahan nukuttaisi, jos patolevysuunnitelmat vastaavissa taloissa... - Raksainssi-87
Ripa kirjoitti:
Jos puhutaan kellarillisesta talosta, niin alempi salaoja ollisi anturan alapuolella ja toinen siitä hieman ylöspäin (30-50cm), mutta kuitenkin vielä selvästi lattiapinnan alla. Alempien putkien pitäisi jo pitää maaperä kuivana. Ylemmät ovat apuna jos tulee pahempi tulva tai alemmat alkavat aikojen saatossa tukkeentua.
Ei raketamismääräyskokoelma määrää kellaritiloihin tuplaslaoa-järjestelää. Kas kun ei tripla..
Hyvä suunnittelu lähtee siitä, että pintavedet hoidetaan kallistuksilla pois muurin vierestä rännivedet laitetaan sadevesijärjestelmään (putkitus kaivolta kaivolle) ja salaoja laitetaan tasoon lattiapinta -500..-400 mm.
Että nääääin..
- mestari 89
pikeä käytettiin ennen paljon. ja nykyäänkin. Kun laitat kellarin seinään ulkopintaan pien ja sisäpintaan esim tiiviin maalikalvon tai vesieristeen teet rakenteen jossa on kaksi tiivistä pintaa rakenteen molemmin puolin. Tätä pidetään tänäpäivänä rakennusvirheenä. onko tämä oikein ???? kuka tietää. itse olisin sitä mieltä että harkko seinään ulkopintaan slammaus huolellisesti, sitten patolevy, johon yläreunaan huollisesti lista joka estää veden pääsyn yläkautta patolevyn ja harkon väliin. (patolevystä sen verran että sekin täytyy asentaa oiken päin, itse olen ainakin kaksi kertaa nähnyt että patolevy on asennettu väärin päin,ensimmäinen oli Skanskalla työskentelevä rakennusalan diplomi insinööri , toinen keskisuuren rakennus urakotsijan edustaja) Näin tehdyn seinän pitäisi toimia, harkkovalmistajatkin suosittelevat patolevyä.
- raksainssi-87
Kellarin seinässä se tärkein pointti on : Ulkopuolen vedenpaineen kesto. Rakennen on kelvoton kaikissa niisä olosuhteissa missä vesi päässyt muurin läpi.(perusmuurilevyn taakse pääsee vesi, oli lista edessä tai ei. samoin patolevyn maan alla olevat limisaumat eivät ole vedenpitäviä. Ja huom. levyn takana oleva harkkoseinä imee vettä kuin sieni, jos sitä on tyrkyllä.
Toinen seikka on mainitsemasi tiivis sisäseinäpinta, maali tai laatoistus, jossa takana vedeneristys. Ongelma on olemassa, mutta luontokin helpottaa tilannetta. Maanpaineen kestävä laeca-harkkoseinä on minimissään 290 mm paksu, ja leca on "harvaa" ainetta, joka ehtii rakenteellisesti kuivua ennen sisäpuolista "maali-tiivistämistä"..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta613141Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh433077- 422427
Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa952112- 311893
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271780- 481606
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä841387- 391290
- 811122