Miten kaikki voi mennä näin huonosti.. "Kaverit" hylkäsi, poikaystävän kaa menee huonosti, ero on lähellä.. Opiskelemaan en päässyt, enkä ees usko että pääsen mihinkään, töitä en saa vaan kärsin jossai työharjoittelupaikassa, jossa en viihdy yhtään ja saan kelalta siitä naurettavaa "palkkaa".. Ei ole varaa mihinkään.. Tuntuu et voimat loppuu ja kaikki vaan kaatuu päälle, kun yritän puhua jollekin niin ei ota ma tosissaan, väittää että ei mulla ole ongelmia ja valitan pikku asioista, vaikka totuus on se että mua vaan ahdistaa ja masentaa tää surkea elämä joka päivä.. Mietin itsariakin, mut en oikeasti halua kuolla, haluan vaan paremman elämän, mutta tuntuu että elämä vaan kohtelee mua huonosti ja vaikka kuinka yritän saada jotai parempaa aikaan niin en onnistu missään.. Tuntuu et muilla on vaan hyvä tuuri kaikessa.. Kaverit saa töitä vanhempien kautta tai muuten vaan hyvällä tuurilla ilman mitään työkokemusta, mä taas oon jo kolmannessa työharjoittelupaikassa hakemassa sitä kokemusta eikä sekään auta :/ "Kaverit" käyttää vaan hyväkseen ja jättää kun mul on ongelmia .. tuntuu et ketään ei kiinnosta.. :'(
en jaksaa enää
tyttö20v.
4547
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Koita jaksaa.
psykologien palveluita, kun Sulla tuo ammattikin taitaa olla viel hakuses? Sitten muista ongelmista soitto/käynti kriiskeskukses tai terv.keskus lääkäriltä lähete mielenterv.polille keskustelemaan jonkun ammatti-auttajan kanssa. Ehkä voisit noista paikoista kysellä vertaistuki ryhmiä, joissa muita masentuneita ja ahdistuneita. Yksin miettimällä asiat vaan tuppaa mielessä suurenemaan ja tietty pitemmän päälle niin käykin, joten avunhakuun mahdollisimman pian!
Mulla on täysin sama juttu, en saa työtä, kaverit ei välitä ja miehen kans ongelmia.
Oon masentunut ja ahdistunut, kun kaikki asiat on mennyt huonosti jo muutaman vuoden.
Kävin juttelemassa mielenterveystoimistossa ja soitin auttaviin puhelimiin. Mulla yleensä helpottaa
vähän kun puhuu ongelmista.
Haluaisitko laittaa mailiosoitteesi niin voitaisiin vaihtaa ajatuksia.
Koitetaan jaksaa.
Mulla itselläni ei edes ole miestä,on ollut yksi kuvioissa...Tuntuu,että karkotan miehet hyvin äkkiä..En tiedä...Kyllä sä vielä töitä saat..Jossain vaiheessa...ite olin nyt kesällä työhön valmentautumassa ja sain huonoo palautetta siitä,että kävin aina tunnin lepäämässä...Tein 14-h päiviä pienellä päivärahalla...Mietin sillon,että jos nyt väsähdän,miten sitten jaksan olla töissä?Oisko tiedän syytä selvittää ne asiat sen miehen kans ja jos se ei vie mihinkään suuntaan,sun panna suhde poikki?Mä mietin yleensä,että jaksanko mä paneutua mihinkään suhteeseen,mutta aiankin kokeilen..Heti kun ihastun johonkin,meen jutteleen sille ja silleen...Mä oon ollu aika ujo miesten iskemisessä,mutta nyt oon päättäny yrittää...Mua on yläasteella haukuttu ulkonäön takia, ja sen takia en ole tehny ite aloitetta...On ollu huono itsetunto,josta en toivo kenenkään kärsivän...luulin yläasteella,ettei kukaan kiinnostu musta...Mutten enää...mulla on ollu kans kotona välillä vaikeeta ja muuta kaikkea...Elämä ei oo todellakaan ollu helppoa,mutta silti en oo menny pois...Sä oon liian arvokas ihminen antaakses periks ja niin oon mäkin...Vois noi keskusteluajat suakin auttaa...Jaksaan paremmin...Mä nyt meen eteenpäi,vaikken jaksaiskaan..Vaikka rikon jonkun lasin tai itken hysteerisesti,mieluummin se,kuin haavoittaa itteään tai yrittää itsaria...Pitää seuraavan kerran hakatakin jotain seinää,kun tuntuu,ettei jaksa...Mutta sun kannattaa ihmeessä hakea tukee muilta ihmisiltä,ne auttaa sua jaksaan...Ja mäkin autan...