Minua kiinnostaisi jokin lääketieteen ala ja
haluaisinkin tietää millaiset vaatimukset sinne
pääsylle on.
Pitääkö lukion päättötodistuksen numerot olla hyviä
vai onko lääkikseen mahdollista päästä hyvin
pääsykokeeseen lukemalla ja keskenkertaisella
päättötodistuksella?
Entä itse pääsykoe? Kuinka vaikea se on
ja miten hyvin siinä pitää pärjätä läpäistäkseen sen?
haluaisinkin tietää millaiset vaatimukset sinne
pääsylle on.
Pitääkö lukion päättötodistuksen numerot olla hyviä
vai onko lääkikseen mahdollista päästä hyvin
pääsykokeeseen lukemalla ja keskenkertaisella
päättötodistuksella?
Entä itse pääsykoe? Kuinka vaikea se on
ja miten hyvin siinä pitää pärjätä läpäistäkseen sen?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Lukion päättötodistuksen numeroilla ei ole mitään tekemistä pääsykokeen kanssa. Se, millaiset numerot henkilö omaa, kertoo kuitenkin hänen kyvystään oppia asioita. Sen sijaan YO-todistuksella on merkitystä vain silloin, kun se on jotain tyyliin LLLLEL tai EEELLL...
On olemassa
1. Yhteispistekiintiö, jossa pääsevät sisään hyvin kirjoittaneet uudet ylioppilaat monine lisäpisteineen...
2. Pääsykoekiintiö, jossa yleensä pääsee sisään usein jo yliopistossa opiskelleita sekä sellaisia, jotka ovat panostaneet pääsykokeisiin, kun yo-todistus ei ole niin hyvä. Pääsykoekiintiössä on kuitenkin äärimmäisen vaikea päästä sisään. Helpommalla pääsee kirjoittamalla 6 ällää.
Pääsykokeesta on tarkoituksella tehty kavala ja v-mäinen. Sen perusidea on pyrkiä sekoittamaan hakian pää, niin että aivoverisuonet pullistuvat; toisin sanoen erottaa jyvät akanoista. Koe on soveltava, eikä Galenoksella oikeastaan tee yhtään mitään.
että niitä L:iä on paljon helpompi vedellä YO-kirjoituksissa kuin menestyä hyvin pelkässä pääsykokeessa, siis jos puhutaan kovatasoisimmista lääkiksistä. Eli jos on vielä lukiossa kannattaa todella panostaa kirjoituksiin. Nimim. "Koekiintiössä Helsinkiin päässyt"
Mitkä aineet kirjoituksiin kannattaisi valita vai onko sillä edes suurta merkitystä?
Entä onko lukiossa opituista tiedoista mitään apua pääsykokeessa?
Ei kannata uskoa idiootteja jotka sanovat että lukioaineilla ei ole mitään merkitystä ja lähihoitajakoulutuksella pääsee yhtä hyvin sisään :P Tai no, pääsee varmaan mutta sitten pitää itsenäisesti lukea ne lukioasiat.
Pääsykokeessa pitää laskea todella paljon joten fysiikka ja kemia on hallittava lukion pitkän oppimäärän tasolla ( tuon yli menevät asiat jotka selviävät pääsykoekirjasta). Ei siitä pitkästä matikastakaan haittaa ole, mutta se ei myöskään ole välttämätön. Pääasia että on laskurutiinia ja tietynlaista loogista päättelykykyä jonka saa ainoastaan matematiikasta ja luonnontieteistä IMHO. Mitä lukion bilsaan tulee niin ihmisbilsan ja geenikurssin hallitseminenkin auttaa pääsykoekirjan asioiden sisäistämisessä.
Kirjoita fyssa, kemma ja/tai bilsa, pitkä matikka ja niitä muita tavanomaisia. Jos Helsinkiin haet niin netistä löytyvään opinto-oppaaseen kannattaa perehtyä jotta näät mistä aineista saa parhaiten pisteitä. Itse en ole ainereaalin aikaan päässyt sisään joten en ole täysin varma.
Pitkästä matikasta L ja muista M. Onko mahdollisuuksia?
Nuo arvosanat eivät auta Helsinkiin yhteispistekiintiössä, eli tuossa vaiheessa on käytännössä sama vaikka olisi A:n paperit: joudut lukemaan tosi hyvin pääsykokeeseen. Silti, siinäkin kiintiössä otetaan about puolet tyypeistä, eli kyllä melko moni pääsee samoista asetelmistä sisään. Ja eiköhän sinulta löydy jonkinlaista matemaattista päättelykykyä jos L löytyy pitkästä -> pärjäät pääsykokeen soveltavissa tehtävissä paremmin kuin joku huonommista asetelmista lähtevä.
Yleensä asetelma on nimenomaan se, että jollain tyypillä on pitkästä matematiikasta L, mutta reaaliaineissa hän on muuten ihan keskitasoa. Niin kai se menee - ei kaikessa voi olla hyvä, ellei sitten satu olemaan se-hyvä-koulutyttö, joka kirjoitti seitsemän ällää. Tuollaiset paperit löytyy yleensä juuri lääkikseen hakevilta miehiltä.
Luultavasti noista papereista ei ole apua kuin korkeintaan jossain Kuopiossa. Täytyy kuitenkin muistaa, että pääsykokeet on mentävä aika nappiin, joten niihin tulisi panostaa. Fysiikka ja kemia ovat ihan olennaisia. Biologiasta ei sitten välttämättä ota mitään taikaa, eikä koetta ole edes rakennettu niin, että sisään pääsisivät jälleen ne kiltit ja tunnolliset 7 ällän koulutytöt, jotka paukuttavat kaiken ulkoa. Jos osaat matematiikka noin hyvin, niin luulisi, että olisit hyvä ainakin fysiikassa, mistä on suuri apu.
Eli kannattaa panostaa siihen laskurutiiniin, laskea vanhoja pääsykoetehtäviä ajoissa ja unohtaa se biologia. Sen aika on sitten joskus siellä toukokuulla, nimimerkillä kokemusta on (en tiedä hyvää vaiko huonoa?)... Jos Helsinkiin haet, niin noilla papereilla saat pyyhkiä peffasi. Kannattaa ihan oikeasti pohtia myös sitä, mihin hakee, koska on myös monia muita kivoja kaupunkeja.
Jos Kuopioon tai Ouluun haluatte niin pääsee tosiaan paljon huonommilla YO-arvosanoilla vielä yhteispistekiintiössä. Myöskään koesuorituksen ei tarvitse olla nin kovatasoinen kuin Helsingissä joten kannattaa noita miettiä jos olo tuntuu kovin epävarmalta eikä halua pitää turhia välivuosia. Ei sekään varmaan ole huono peruste että on noilta alueilta kotoisin ja haluaa siellä jatkaa opiskeluja. Turku ja Tampere ovat vaikeudeltaan jossain välimaastossa sitten ja Helsinki vaikein. Ei kuitenkaan kannata suoraan pelästyä pienintä sisäänpääsyprosenttia...Helsinki on monessa mielessä ehdotonta huippua ja vaadittava lisätyö pääsykoemateriaalin parissa voi hyvinkin olla kannattava ratkaisu.
Tänä vuonna ainakin Turkuun oli kaikkein vaiken päästä. Perinteisesti tämä on tarkoittanut sitä, että ihmiset pelästyvät, ja hakevat ensi vuonna muihin lääkiksiin, jolloin tod. näk. Helsinkiin on vaikein päästä ensi vuonna.
Helsinkiin haki päälle tuhat ja sisään otettiin 120. Turkuun haki päälle 600 ja sisäänotto sama. Helsinkiin siis lähes kaksinkertainen hakijamäärä eli jo tässä vaiheessa nähdään missä kilpailu on ollut kovempaa. Tämä ei kuitenkaan ole vielä koko totuus.
On myös huomioitava, että Helsingillä on perinteisesti vaikein maine ja kaupunki haluttu opiskelukohde myös muista Suomen kaupungeista tuleville, saati sitten pääkaupunkiseudulla olevista Suomen kovatasoisimmista lukijoista valmistuville. Heikommin valmistautuneet jättävät monesti hakematta Helsinkiin ja suuntaavat helpompiin paikkoihin (=kaikkialle muualle Suomessa), etenkin jos ensimmäinen hakuyritys Helsinkiin ei ole tuottanut tulosta. Täten Helsinkiin valikoituu vielä kovempi hakijajoukko kuin muualle. Näin ollen tuosta päälle tuhannen hakijan ryhmästä on prosentuaalisesti suurempi osa potentiaalisia sisäänpääsijöitä kuin vaikka Turkuun hakijoista eli kilpailu kiristyy entisestään ja erot sisäänpääsyn vaikeudessa kärjistyvät.
Ihan vaan pisterajojenkin perusteella Helsinki on vaikein vaikkei huomioitaisi suurempaa hakijamäärää ja siten pienempää sisäänpääsyprosenttia. Sama pätee oikikseen ja kauppakorkeaankin, Helsinki on vaikeampi kuin Turku.
Ilmeisesti jotenkin loukkasin Helsinkiläisiä, mutta pelkästään pisterajojen perusteella Turkuun tosiaan oli vaikeampi päästä(lue: pääsykokeesta piti saada enemmän pisteitä kuin Helsinkiin) Uskaltaisin väittää arvostelun olevan hyvin lähellä toisiaan molemmissa.
Siis noita perusteluja pari viestiä ylempänä. Vakavissasi väität että Turkuun on vaikeampi päästä vaikka samasta määrästä aloituspaikkoja kilpailee melkein puolet pienempi hakijajoukko?
Sinänsä ihan sama. Jäi vaan ihmetyttämään.
No sitä vain tarkoitin, että huonoimmalla koetuloksella, jolla vielä pääsi Helsinkiin, ei päässyt Turkuun tänä vuonna. Ja tässä ei siis ole kyse mistään skaalatuista pisteistä, vaan koepisteistä(tänä vuonna max. 160)
Väännän sitten rautalangasta.
1.
Raakapisterajat 2006:
Helsinki, 112,5
Turku, 107
2.
Oletetaan lääkiksen hakijajoukko homogeeniseksi koko Suomessa. Itse esitin aiemmin persteluja miksi Helsinkiin hakisi keskimäärin lahjakkaampaa ja paremmin valmistautunutta porukkaa mutta unohdetaan se hetkeksi. Jos Helsinkiin hakee 1000 ja Turkuun 600 sisäänoton ollessa 120 molemmissa kaupungeissa on Helsingissä PAKKO suorittaa tiukempaa karsintaa. Tämänhän sanoo jo järkikin. Yhdestä paikasta kilpailee enemmän ihmisiä kuin Turussa ja koska hakijajoukko on homogeenista Helsingin paikoista kilpailee suurempi määrä potentiaalisia sisäänpääsijöitä. Vaikka Turun raakapisteraja olisi ollut 159/160 ja Helsingissä 10/160 niin Helsinkiin olisi ollut vaikeampi päästä. Pisterajat selittyisivät arvostelun eroavuudella: Helsingissä on pakko, kuten edellä sanoin, karsia rankasti joten kaikesta mistä suinkin voidaan otetaan pisteitä pois, oli kyseessä sitten pieni pyöristysvirhe tai epäloogisuus esseessä. Jos paikoista kilpailisi 4000 ihmistä pitäisi arvostelun olla vieläkin tiukempaa.
Sinun argumenttisi olisi paikkansapitävä ainoastaan silloin jos Turkuun jotenkin ihmeellisesti hakisi paljon tasokkaampaa porukkaa. Silloin tietysti sisäänpääsy olisi vaikeampaa, pienemmästä hakijajoukosta huolimatta. Kuitenkin sille, että Turkuun hakisi paljon tasokkaampaa porukkaa ei ole rationaalisia perusteita. Viimeisenä todisteena voisi vielä sanoa, että oikeustieteessä ja kauppatieteissäkin Helsinkiin on vaikeampi päästä. Pelkästään tämän pohjalta olisi vaikea uskoa että lääkis olisi poikkeus.
M.O.T