olet ollut oikein rakastunut? Miten oudosti käyttydyt rakastuneena.
Ei silti, että tässä itse olis moisessa hurmoksessa :) Tai olis tarvetta harrastaa minkäänlaista asiaanliittyvää itseanalyysiä ;)
Ei silti, että tässä itse olis moisessa hurmoksessa :) Tai olis tarvetta harrastaa minkäänlaista asiaanliittyvää itseanalyysiä ;)
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jumaltarina
---
Autonkuljettaja näki hyvän levähdyspaikan järven
rannalla. Kuinka ollakaan, tarpeeltaan palattuaan
autosta näkyi vain perä sen vajotessa järven sy-
vyyksiin. Väsynyt kuljettaja istahti kivelle ja rupesi
itkemään sydäntäsärkevästi.
Jumala ilmestyi kuljettajan luo ja kysyi syytä mur-
heeseen. Kuultuaan tapahtuneesta Jumala enem-
pää kyselemättä sukelsi järveen ja nosti pintaan
hopeisen Rolls Roycen ja kysyi:
"Oliko se tämä auto?"
Autonkuljettaja:
"Ei, ei ole."
Jumala sukelsi toistamiseen tuoden pintaan kultai-
sen Rolls Roycen ja kysyi:
"Oliko se tämä auto?"
Autonkuljettaja:
"Ei, ei ole sekään."
Vielä kerran jumala sukelsi tuoden pintaan auton-
kuljettajan käytössä olleen auton ja kysyi:
"No, oliko se tämä?"
Iloinen autokuljettaja huudahti:
"Kyllä vain, kiitos kiitos!"
Jumala ilahtui autonkuljettajan rehellisyydestä niin,
että antoi hänelle molemmat loistoautot palkkioksi.
Vuoden päästä autonsa myyneenä ja varhaiseläk-
keelle päässeenä autonkuljettaja oli soutelemassa
vaimonsa kera esittäen paikkaa, jossa ihmeellinen
tapahtuma sai alkunsa. Utelias vaimo halusi varoit-
telusta huolimatta kurkkia laidan yli ja hups! Sinne
upposi eikä mies yrityksistään huolimatta kyennyt
syvyyksistä vaimoaan löytämään.
Jälleen mies alkoi itkemään sydäntäsärkevästi, jol-
loin toistamiseen Jumala ilmestyi paikalle ja kuul-
tuaan tapahtuneesta, sukelsi ja nosti veneeseen
Marilyn Monroen ja kysyi:
"Onko tämä vaimosi?"
Typertynyt autonkuljettaja takelteli:
"Juu, kyllä. Kyllä hän on vaimoni!"
Tällä kertaa Jumala suuttui ja nuhteli autonkuljetta-
jaa epärehellisyydestä.
Autonkuljettaja pyysi saada selittää:
"Hyvä Jumala, miten tässä nyt näin kävi? Jos olisin
vastanut ei ja olisit tuonut toisella kerralla esimer-
kiksi Halle Berryn ja saanut heidät palkkioksi rehel-
lisyydestäni vaimoni löydyttyä.
Olen normaali mies ja minulla ei olisi mielenrauhaa
kolmesta hupakosta, jotka hölmöilyillään, nalkutuk-
sillaan ja rahankulutuksellaan veisivät minut perika-
toon ja melko varmasti uudeksi asuinkumppaniksesi.
Tästä syystä minun oli vastattava kyllä heti ensim-
mäisellä kerralla..."
Tarinan opetus:
Kun mies itkee sydäntäsärkevästi, siihen on yleensä
piruakin painavampi, perusteltu syy.
__
Oikeen rakastunut olin täs vähän aikaa sitten,mutta tuli loppu pari viikkoa sitten. Täytyy sanoa suoraan että olen rakastunut vieläkin,vaikea ymmärtää että se on loppu. Kamala ikävä.
sanottuna n. vuosi sitten ja sillon olinkin todella rakastunut... ;)
Ja sorry hälle tästä, että näin vastaan.. mutta kun se on totta edelleenkin tällä istumalla... ;)))
Kyllähän se vähän pakkaa sekottaa, mikäli työ kavereihin on uskomista... ;))
Ai, haetkos vinkkejä viikoksi sitten... ;))
Jollet minuunkaan ole ihastunut... ;DDD
Ps. Kiitti viimisestä... ;)))
Rakastuminen on loppujen lopuksi aika kiduttava tunne... Rakkaus jotenkin jo varmemmalla pohjalla, ja sitä minä, totta vie, kaipaan :)
WOW! saisinpa aidon kokea
Voi kunpa muistaisinkin sen tunteen. Varmaankin olisin täys torvi ja hukkaisin tilanteen.
Kun ihmiset puhuvat rakkaudesta uuteen ihmiseen, tulee kyllä mieleen että kyse on oikeasti pelkästä seksuaalikemiasta.
Eikös rakkaus ole sitä, jota aletaan tuntea kun on oltu sen yhden ja saman kanssa vuosia ja kasvettu yhteen?
No ei kai, se noin mene, vaan silloinhan ne vasta riidat alkavat,
ja sekö on sinusta rakkautta, kun lautaset lentää!
rakkauden. Eikö vaikka?
Rakastumisen vaiheessa toinen nähdään niiden kuuluisien ruusunpunaisten silmälasien läpi. Hän on niin ihana ja "ihan kun mulle tehty", Aivan mahtava jne. Kun tunnetaan pitempään, ei alkaa sitten näkyä niitä "Ei-niin-unelmapuolia", mutta ei se haittaa, koska toinen on muuttunut toisella tavalla tärkeäksi. Hän on osa elämää ja häntä HALUAA rakastaa.
Kukas meistä sitä paitsi on täydellinen;)
Jestas sentään! Kyllä välillä täytyy olla rauhallisempaakin, vai mitä?
..joo kyllä kun heittää muijan ulos, kuten minä tein.
Jo vaan tuli yllättävän rauhallista, tosin jo puoli vuotta sit
ja nyt vasta se rauha on laskeutunut hänen osalta.
Siis kun sain avaimen pois, ettei tule ovestain sisään kuin kotia.
Nyt on kyllä hieman ikkunoiden pesua, kun en ole vielä hankkinut piikaa talooni. ;)
on muuten keksitty. Ja piikoja ei kannata hankkia. Ne voi olla jopa pahempia, kun omat.
Jopas sinulla on ollut huono tuuri.
..niin missä? RAKKAUDESSAKO ?
Ei ole ollut, kun tiedän mitä rakkaus on.
Voisin vaikka opettaa sitä toisillekin. ;)
Rakkaus on sokea, viha vielä sokeampi.
samaa mieltä kanssasi!
Lisäisin vielä, että rakkaus tavallaan "ansaitaan" ajan kanssa sillä, että on hyvä toiselle osapuolelle ja puhaltaa yhteiseen hiileen.
Ylös jätetty wc-pytyn kansi, maiskutus ruokaillessa tms. eivät silloin ärsytä ollenkaan. Pikemminkin huvittavat...
Kerran isäntä oli ajanut rehottavan kesäpartansa ja kiireessä unohtanut irtokarvat wc:n lavuaariin.
Hänen työstä palatessaan takerruin käteensä ja sanoin, että "tule nyt herranen aika sentään katsomaan mikä kamala wc:ssä vaanii".
Hän luuli tietysti, että siellä on jokin "elämää suurempi" hämähäkki...nauruksi meni, kun totuus valkeni. Tämä unohdus ei ole ikinä toistunut;)
kun tapasin isännän.
Onnellista oloani (jälkeenpäin mietittynä)lisäsi hitusen sekin, että minulla oli lähipiirissäni monta ystävää ja työkaveria, jotka olivat onnellisia onnestani ja juhlivat tietysti myös häissämme.
Olin kaiketi kasvoiltani kuin Hangon keksi - onneksi en (silloin vielä) kropaltani;)))
eilen , toissapäivänä, koko viimeviikon, koko viimekuun, 28.2.2005 lähtien. Puhun pehmeitä, hymyilen itsekseni, haaveilen, lähettelen pehmo tekstareita yms. Olen ollut aiemminkin mutta en näin "pahoilla" oireilla.
Parasta aikaa olen sydänjuuriani myöten rakastunut. Sitä on kestänyt jo monta kuukautta. En vain tiedä olenko rakastunut rakastumisen tunteeseen vai ihmiseen... Olen aivan sekaisin. En voi syödä, en nukkua, en keskittyä mihinkään järkevään toimintaan. Odotan koko ajan puhelinsoittoa, viestiä, sähköpostia, ovikellon kilahdusta. Mutta en valita, tämä on ihanaa. Ja kilotkin karisee huomaamatta kun ei ole ruokahalusta tietoakaan. Ja itsestäni huolehdin kuin viimeistä päivää, enhän halua näyttää hänen silmissään homssuiselta.