Niin kun lukee noita kirjoituksia , kuinka paljon meitä on yksinäisyydestä kärsiviä . Mietin mitä yksinäisyys on ... tätä tässä istun ja kirjoitan ehkä joku edes lukisi tämän . Yksinäisen ihmisen huuto !
Kyllä jos mietin omakohtaisia kokemuksia yksinäisyys ahdistaa , ympäriltä on hävinneet kaikki .
Jos elämässä jokin menee kuperkeikkaa , vaikuttamatta itse tilanteseen kuten itselläni . Se on milloin ystävät kaikkoaa ja yksinäisyys astuu ovesta .
Yksinäisyys jolloin tarvisi todella ystävän edes yhden tosi ystävän . Mutta kaikki kuin pakoilee , kiirehtii ohitseni . Onko se kun elämäntilanteeni on rajusti muuttunut ihmiset eivät rohene lähestyä enää , ei edes tervehtiä . Sama ihminenhän minä olen kuin ennenkin .
Joten ihmisten on helpompi mennä ohitseni ja pian , mutta se ei ole ollut todellista ystävyyttä . Yksinäisyys on vain seurana , paljon mietin sen myötä yksin asioita jotka ovat tosi raskaita yksin miettiä . Mutta , väkisin ei voi ystäviä "tehdä" kenestään .
Kyllä jos mietin omakohtaisia kokemuksia yksinäisyys ahdistaa , ympäriltä on hävinneet kaikki .
Jos elämässä jokin menee kuperkeikkaa , vaikuttamatta itse tilanteseen kuten itselläni . Se on milloin ystävät kaikkoaa ja yksinäisyys astuu ovesta .
Yksinäisyys jolloin tarvisi todella ystävän edes yhden tosi ystävän . Mutta kaikki kuin pakoilee , kiirehtii ohitseni . Onko se kun elämäntilanteeni on rajusti muuttunut ihmiset eivät rohene lähestyä enää , ei edes tervehtiä . Sama ihminenhän minä olen kuin ennenkin .
Joten ihmisten on helpompi mennä ohitseni ja pian , mutta se ei ole ollut todellista ystävyyttä . Yksinäisyys on vain seurana , paljon mietin sen myötä yksin asioita jotka ovat tosi raskaita yksin miettiä . Mutta , väkisin ei voi ystäviä "tehdä" kenestään .
Vastaukset 21
Vanhimmat
mielenterveys ongelma.
No voi sen noinkin sanoa .
Mutta mietippä , onko kaikkie´n kohdalla näin . Itselläni se ei nyt ihan näin ole . Kyllä syyt ovat aivan toiset . Syyt joihin itselläni ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa . Vaikeuden sairauden tuoma . Sairaus on tuonut mukana yksinäisyyden , mutta ei mielenterveysongelmat . Ei sillä voi olla joilla se on syy , en väheksy enkä osoita heitä heillä on myös sairaus kuten itselläni , mutta toisentyyppinen .
ovat yleensä ihmisiä joita jokin asia yhdistää. Isot muutokset elämän tilanteessa saattavat tosiaan kadottaa ystävät:( Itsellä katosi vanhat ystävät kun itsestä tuli perheellinen ja sitten ystävä perheet kun tuli ero ja nyt yh-isänä pitäisi taas alkaa etsiä ystäviä uudelleen. Tämä onkin ollut vaikein tapaus. harvassa on nyt ystävä ehdokkaat joiden kanssa samanlainen elämän tilanne:)On totta että ystäväksi on mahdotonta pakottaa ja vaikeaa edes houkutella jos ei ystävyys yllätä itsekseen. Mutta älä silti vaivu yksinäisyyteen jos vaan jaksat hakea esim juttukavereita. vaikka aina ei voisikaan aivan kaikesta puhua kuten tosiystävän kanssa niin on parempi kuitenkin jutella edes kevennettyjä versioita kuin pyöritellä asioita oman päänsä sisällä:)
Sulla sama kohtalo kuin monilla yh-äideillä. Kukaan ei huoli seurusteluun eikä ystäväksi.
Toisaalta itse olen huomannut että yh-äidit ovat monesti oppineet lastensa kautta ajattelemaan enemmän muitakin ihmisiä kun taas lapsettomat sinkku naiset monesti hyvin minäkeskeisijä:) Toisaalta kun taas katselee ilmoituksia joissa yh-äidit hakee "renttu" seuraa. Miettii ohimennen kuinkahan paljon ajattelevat lastaan tokkopa juurikaan. Tässä kaupungissa n. 80% yh-äideistä laittaa muksut vanhemmille ja viettä 2 viikonloppuu kolmesta baareissa kun kotona muka niin rankkaa:(
Itse arvostan kunnollista yh-äitiä ja ottaisin mielelläni rinnalleni:) Kunhan todella on sanoutunut irti exästä eikä seilaa kahden välillä:) Yh-äiti joka todella välittää lapsestaan on hieno asia siitä näkee, että osaa ottaa muutkin huomioon ja kantaa vastuun jonka on osalleen saanut.
Olen luonteeltani ÄITI , lapset ovat kaikki kaikessa ja mitään renttuja en kaipaa seurakseni . Kapakat , kuppilat ei kiinnosta .
Lasten hyvinvointi menee kaiken edelle elämässäni , oli minkä ikäisiä tahansa . Varsin nuorin tarvitsee äidin , vanhin pärjää jo omillaan , mutta apu löytyy tiukissa tilanteissa äidistä . Jolle annan suuren arvon . Yksinäisyys on se mikä kaivelee erittäin usein mieltä , lapset tuo sen voiman mikä on jäljellä elämääni .
Mutta odotan tosi ystävyyttä tai ihmistä jolle voi luottamuksella kertoa , kirjoittaa asioita , ilman että ne kuuluisi jostain . mutta ystäviä ei tosiaan ole eikä väkisin tehdä .
Kiitos kannustavasta kirjoituksesta ! Päivä kerrallaan ...
YSTÄVYYDEN VALO LUO LÄMMÖN JA KULTAISET SÄTEET
...YKSINÄISEEN , EPÄTOIVOISEEN ELÄMÄÄNI !!!
Ystävyys on kaiketi asia joka muuttuu ajanmyötä kuten rakkaus suhteessa. Anna ystävyydelle hieman aikaa ja jalosta sitä lisäämällä sen vakavuutta asteettain sitä mukaa kun uskallat, ehkä kevyestäkin ystävyydestä jalostuu jotain suurempaa kun siihen panostaa ja luottaa. Näin olen itse päättänyt yrittää sillä. Minulla on viime keväältä todella ikävä ystävyys kokemus:( Luulin löytäneeni yli7vuoteen ensimmäisen todellisen ystävän(nainen)joka ymmärsi, kuunteli ja kertoi omista asioistaan avoimesti, mutta kun totuus "ystävyydestä" viimein valkeni. Meinasin joutua jättämään työni kun en olisi millään jaksanut siellä olla sillä hän on samasta työpaikasta. Joten vaikka tosiystävyys on tavoittelemisen arvoista niin siinä pitää muistaa sama kuin rakkaudessa= pelissä on oma elämä. Toivottavasti varoitus ei masentanut:)
Pelissä on tosiaan oma elämäni . Varoitus ei tosiaan masentanut . KIITOS ! Päinvastoin jäin miettimään kirjoitustasi . Olet oikeassa ja se et jos minua ei hyväksytä omana itsenä tälläisena , en voi sillekkään mitään .
Tosiystävyys ja rakkaus kyllä niissä todella on kaikki pelissä mukana !
että ajattelet noin:) Elämä on ikävin asia johon ihminen törmää ja siksi välillä synkistelen, mutta elämä on myös ihanin asia johon ihminen törmää joten anna mennä vaan ihmisiä on ihan liikaa etteikö sieltä löytyisi sellaisia jotka hyväksyvät sinut omana itsenäsi;) Joten ei muuta kun etsimään ja onnea etsintään!
Ystävyyden kautta epätoivo saattaa vaihtua johonkin aivan muuhun;)käytä sitä valoa valaistaksesi polkusi elämän varrella jotta löydät polun varren aarteet(heh)
Epätoivo , yksinäisyys ...tilanteessa jossa elän en voi kyll uskoa et voisi vaihtua johonkin muuhun !
YRITÄN KÄYTTÄÄ , valoa polullani , muuta se on vain pieni hetken valaistus ja katkeaa .
HEH, HEH... EI JUURIKAAN NAURATA ELÄMÄNTILANNE , KUNPA TIETÄISIT . MUTTA SE SIITÄ .
Nuo aivan samat tunteet kuvaavat omaa "elämääni", mutta vaikka olenkin luopunut toivosta omalla kohdallani niin yrittelen kovasti muita piristää etteivät ajautuisi samaan: some day you die anyway, why not today? Joten jos ei muuten naurata kokeile ironiaa omalla kohdalla toimii.
Totta on toivo , tänään mietin asiaa mitä se on , mitä se merkitsee käytännössä omassa elämässäni !?
Piristää kieltämättä , mutta jos tilanne on et toivoa ei anneta mistään ... tänään sain kirjeen . Raakaa tekstiä , koskettavaa . Jos toiset luopuu kohdallani toivosta , miten ihme jaksan itse sitä ajatella . Ainoa toivo on päästä hetkeksi pois kaikesta tästä . Saisin uuden ympäristön vaikka päiväksi kolmeksi . Ehkä sitten näkisin monia asioita eri kulmasta kuin tällä hetkellä . Ainoa mutta on joka sanelee on raha . Se pyörittää liian paljon elämääni , rajoittaa . Ei edes hetkeksi voi antaa itselle jotain josta nauttisi .
Raha näyttelee ja on monissa päätöksissä liian suuri osa , minkä ympärillä pyöritään . Oli sitten asia mikä tahansa .
Huumoria kyll löytyy , mutta ei juuri tällä hetkellä .
Jokainen ajatelee tavallansa . Mietin mistä itse löytäisin sen onnen sirpalen elämään .
Elämä se ei ole niin yksinkertaista , moniko hyväksyy ns. erilaisuutta . Monestikko saa törmätä epämiellyttäviin kohteluihin . MoniKo ajattelee tavoitteitani , ulkoisesti ei näy , mutta liikkuminen huomataan . Elän ja halua elää normaalia arkielämää . Joka suhteessa !
Eli onnen sirpale on kaukana ja tietä karttaa en löydä .
Katkaisitko sinä,vai katkaisivatko muut ystävät
kontaktit sinun ryhtyessäsi perheelliseksi?
Hyvien ystävien ei tarvitse välttämättä olla samassa tilanteessa,vaan heillä pitäisi olla takanaan jokin koettu samanlainen elämäntilanne,esim.työttömyys,ero.
Näin ollen hyvä ystävä pystyy ymmärtämään ja asennoitumaan sinun tämänhetkiseen elämäntilanteesi ja ystävyys säilyy todennäköisesti hengissä.
En todellakaan itse katkaissut suhdetta ystäviini . Elämä ei mene kuin moni kuvittelee , suunnitelmia on ... mutta ne romuttuu rajusti . ILMAN ETTÄ OLISIN VOINUT ITSE VAIKUTTAA !!!
Varmaan on tosi tuo että pitäisi olla hieman yhteistä , mutta hyvä ystävyys pitäisi kestää kuten suhteetkin . Mutta tuli päivä kun huomasin olin yksin monien asioiden kanssa .
VÄKISIN EI VOI TODELLA YSTÄVYYTTÄ PITÄÄ YLLÄ ! SILLOIN KUN YSTÄVIÄ TARVITAAN NE KAIKKOAA !
Elämääni on pitänyt varmaan yllä 99% tytöt . Rakkaimmat ihmiset ypäriltäkin ei osaa lähestyä . Usein olen miettinyt mikä muu minussa on muuttunut . En pyöri omissa ongelmissa , vaikeuksissa kenenkään seurassa .
MUTTA KARUA TOTUUTA , YSTÄVYYS JA KAIKKI MENETIN , MUTTA EN TYTTÖJÄNI
Menetys kuin menetys ... usein yhdistää .
Se jo kun jää yh-isäksi lasten kanssa tai äidiksi . Siinä on jo tarpeeksi , ystävät tahtoo kadota . Tai syystä jos toisesta jää yksin .
Kyllä siinä ja niissä tilanteissa kaipaa olkapäätä , tukea , tiettyä turvallisuuden tunnetta kun jo tietäis että on ystävä johon voi vaikka edes hetkeksi tukeutua .
Kaikkeen tottuu kun on pakko.Kun on taloudellisesti miehestä kiinni,itsellä ei koulutusta ei ammattia mihin lähdet kadulleko lapset kainalossa,ei kiitos.Mies on raitis ja lasten isä,tosin hiljainen josta ei saa juttukaveria ,ei hymyile eikä naura tuskin osaa sellaisia taitoja.Takana jo yli 40vuotinen liitto ilman ystäviä ja kyläpaikkoja,paljon olen tänä aikana itkenyt rukoillut ja kironnut sen syntyäpäivän jolloin synnyin >sinnekin olin aikonaan ei toivottu ekakakara johon myöhemmin syntyneet siskot/siskopuolet eivät halua pitää mitään yhteyttä,ei pidetty kymmeniinvuosiin ,itse olen yrittänyt /korteillakin>mutta tuloksetta ei vastauksia,tosi surullista ,itken tosi paljon ,ihme että kyynel-vettä vielä riittää.Kaikkeen tottuu kun on pakko* * *
Joskus ei löydä sanoja ! Kaikkeen kyllä ihminen tottuu , mutta moni joutuu siihen tilanteeseen kutn kirjoittaja pakon edestä . Ei ole oikein ! Mutta ymmärrän jos jo taloudellisesti olet sidoksissa ja pitkä taival takana . Itselläni on toinen en ole taloudellisesti mitenkään sidoksissa mihinkään . Elän omin avuin , minua onneksi ei tarvitse olla mihinkän taloudellisesti kiinni . Elämä ei leveää ole , mutta pärjään kun jaksan laskea menoni . Suurimman vie asuminen , lapset ja ruoka . Itse tingin omasta elämästäni , mietin kyllä mikä on tarpeellista .
Olen itse itkut itkeny ja itken . Olen perin pohjin herkkä ihminen , liian paljon toisia huomioon ottava .
KIRJOITA PAHAOLO POIS , meitä on paljon yksinäisiä eri tilanteissa olevia .
Todella varmaan on että ihminen tottuu tiettyihin asioihin jos on pakko . Mutta mikä on pakko ???
Vaikka mies raitis , lasten isä , hiljainen ei puhu , naura ja takana pitkä taival . Oletko koskaan tosissasi miettinyt omaa itseäsi , onnellisuutta kynelten tilalle . Tuntui pahalta lukea kuinka elämäsi aikana olet joutunut tavallaan kärsimään , kyyneleet kertoo sen .
Yhä uudelleen luin tekstisi , mietin itseäni en todella suostuisi tuohon . Itselläni on myös takana pitkä liitto , ammatti , koti , lapset kaksi ilon pilkkuani elämässäni . Mutta en ole sidoksissa kehenkään tavallasi , elän omillani sen että , tulen toimeen . Yksinäisyyteen vaipuvana pakerran päivästä toiseen .
Elämä ei vain tietyissä asioissa mene kuin haluaisi , mutta niihin en voi vaikuttaa . Yksinäisyyden keskeltä nousee katkeruus elämää , kanssaihmisiä kohtaa . Kuinka pinnallista liitoa heidän elämänsä on . Mielummin vetäydyn jos suinki pois , heistä ei saa eikä tule koskaan ystäviäni . Ennen olen yksin ja yksinäisyydessä .