Hyvällä mielellä itseäni kohtaan aloitan keskustelun töiden tekemisestä pyhäpäivänä, näin eläkkeelä ollessa.
Olen ollut laiska koko ikäni ja vain harvoin saan insipiraation, kuten tänä aamuna. Inspiraatio ei katso, onko pyhä tai arki. Pesin keittiön seinät ja kaappien ovet ja päällykset sekä hellan ja pakastimen aluset. Jo oli aikakin, en näes kuulu niihin "aina siivoojiin". Ennen puolta kahdeksaa aloitin innolla. Näin iltapäivällä on nyt hyvä mieli, kun tuli tehtyä. WC:kin piti pestä, kun Ajax-pullon korkki oli jäänyt auki ja kaadoin pullon vahingossa. Lattia lainehti pesuaineesta, paska homma, mutta tulipahan tehtyä sekin.
Eipä taida tänä päivänä kovinkaan moni kunnioittaa pyhäpäivää. Miten lie noissa uskovaisissa perheissä.
Olen ollut laiska koko ikäni ja vain harvoin saan insipiraation, kuten tänä aamuna. Inspiraatio ei katso, onko pyhä tai arki. Pesin keittiön seinät ja kaappien ovet ja päällykset sekä hellan ja pakastimen aluset. Jo oli aikakin, en näes kuulu niihin "aina siivoojiin". Ennen puolta kahdeksaa aloitin innolla. Näin iltapäivällä on nyt hyvä mieli, kun tuli tehtyä. WC:kin piti pestä, kun Ajax-pullon korkki oli jäänyt auki ja kaadoin pullon vahingossa. Lattia lainehti pesuaineesta, paska homma, mutta tulipahan tehtyä sekin.
Eipä taida tänä päivänä kovinkaan moni kunnioittaa pyhäpäivää. Miten lie noissa uskovaisissa perheissä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
niin, mutta tuo inspiraatiosi! Ei Sinulla loputtomiin niitä seiniä ja ovia omasta takaa riitä. Pidä inspis päällä ainakin sen aikaa, että ehdit pesaisemaan nämä minunkin. Tahtoo olla sellaista lian paikasta toiseen siirtelyä vain tämä yksineläjäukon siivoilu, kun ei oikein painepesurillakaan sisällä voi vedellä.
voisikin pitää inspistä jatkuvasti päällä. Siinä on kuitnkin se paha puoli, että olisin jatkuvasti siivoamassa, hermostuuhan siitä jo naapuritkin saati sitten mahdolliset kanssa-asujat. Ei siis hyvä.
Vaikka haluaisinkin pestä myös sinunkin seinäsi, niin voimat loppuvat kesken.
Tuo inspis syntyy usein siten, että muutaman päivän katselee jotain kohtaa mikä pitäisi siivota tai hoitaa muuten. Aina se isnspis ei pääse kuitenkaan syntymään muiden kiireisten asioiden vuoksi. Hyvä asia on, että se ei ole loppunut vielä koskaan kesken, niin ei ole homma jäänyt puolitiehen.
Pyhitän lepopäivän.
Kävin kirkossa.
ja eilen myöskin oli synttärit.
Eli pyhitystä kaksinverroin. :)
Lapsena vietin paljon kesiä maaseudulla hyvin uskonnollisessa ympäristössä. Kotona kaupunkioloissa minut on kasvatettu myös pyhittämään lepopäivä. Myönnän, että ihan aina pyhittäminen ei ole onnistunut, mutta kasvatus tai olisko Herran pelko istuu kyllä sen verran lujassa, että täytyy olla jonkinmoinen hätä, jos suurinpiirtein kahvinkeittoa raskaampaa ryhdyn puurtamaan pyhänä. Tykkään muutenkin perinteistä, miksi en siis tätä sinänsä kaunista perinnettä soveltaisi omassa elämässäni.
Ei tässä pää tutise enkä tunne moraalista ylemmyyttä tai alemmuutta, mutta työnteko tuntuu vain pahalta pyhänä, varsinkin kun voin ne hommat arkena hoitaa ihan hyvin. Jokainen elelee tyylillään...