on metsää ja maaomaisuutta yli 20 miljoonalla eurolla.
Hänellä ei ole puolisoa eikä lapsia.
Sen sijaan hänellä oli paljon sisaruksia joilla taas lapsia lähes parikymmentä.Sisarukset ovat jo kuolleet.
Eräs sisaruksen lapsi ja hänen lapsensa asuvat miljonäärin kanssa samaa maatilaa.
Voivatko he periä kaiken vai saavatko muut sisarusten lapset, n. 20kpl mitään?
Hänellä ei ole puolisoa eikä lapsia.
Sen sijaan hänellä oli paljon sisaruksia joilla taas lapsia lähes parikymmentä.Sisarukset ovat jo kuolleet.
Eräs sisaruksen lapsi ja hänen lapsensa asuvat miljonäärin kanssa samaa maatilaa.
Voivatko he periä kaiken vai saavatko muut sisarusten lapset, n. 20kpl mitään?
Vastaukset 17
Vanhimmat
jonkun sisaruksensa lapsen hyväksi ja on todistettavasti testamenttia tehdessään täysissä sielun ja ruumiin voimissa, niin muut kuin testamentin edunsaaja eivät saa mitään. He voivat riitauttaa testamentin, mutta se ei hyödytä muuta kuin viivästyttää testamentin voimaan astumista ja riitauttajat joutuvat maksamaan oikeudenkäyntikulutkin. - Valitettavasti asia on näin, koska kyseessää eivät ole rintaperilliset, eli maanviljelijän lapset, tai lapsenlapset.
arvelin minäkin asioiden menevän.
Voi vain arvailla millaisisi lähistöllä olevien serkusten välit kehittyvät perinnönjaon seurauksena.
Ilman testamenttiä tietysti miljoonat murenevat moneen osaan ja vanha metsätila pirstoutuu ilmeisesti pikku palstoiksi..
Perinnön saajan perintövero kuitenkin lienee tuo kaksinkertainen 13 % eli päälle 20% mikäli mahdollinen muutos ei lähitulevaisuudessa muuta prosentteja.
on paljon suurempi kuin 26%, kun kyseessä ei ole rintaperillinen.
eikös rintaperillisten veroprosentti ole 13% ja vainajan sisaruksille ja heidän jälkeläisilleen tämä kaksinkertaisena eli 26% ?
Vasta tästä etäisimmille 3 kertainen veroprosentti?
50.000 € perinnöstä vero on vain n.11%
100.000 € perinnöstä vero on n. 13%
200.000 € perinnöstä vero on n. 15%
Tuossa rintaperillisen prosentteja, joten eipä niitä kovin suuriksi voi sanoa. Vero EI MILLOINKAAN voi rintaperillisellä nousta yli 16%:n, vaan jää aina sen alle.
Kylläpä on Vähäsiä summia helposta rahasta.
Perinnön jakoon vaikuttaa tietysti sekin että onko maanviljelijä asuttanut kuolinpesää, eli onko pesä jaettu silloin kun maanviljelijä on sen perinyt.
Jos maanviljeliä todistettavasti omistaa nykyisen omaisuutensa, ei mikään estä häntä testamentaamasta sitä vaikka paikkakunnan sonniosuuskunnalle. Mitkään tilan aikaisemmat omistussuhteet eivät vaikuta maanviljeliän itsemääräämisoikeuteen omaisuudestaan.
Laihhuudot maanviljeliän tapauksessa lienevät kohdallaan.
//Jos maanviljeliä todistettavasti omistaa nykyisen omaisuutensa, ei mikään estä häntä testamentaamasta sitä vaikka paikkakunnan sonniosuuskunnalle//
Notaari on tainnut unohtaa sen mahdollisuuden, että lapseton maanviljelijä onkin ollut avioliitossa ja on niin ikään lapsettoman vaimonsa kuoltua leski. Tällöin maanviljelijä on perinyt vaimovainajansa. Viimeksi eläneen maanviljelijäpuolison kuoltua hänen pesänsä jaetaan pääsäännön mukaan puoliksi maanviljelijän perillisten ja vaimon ns. toissijaisten perillisten kesken.
Lainhuudosta riippumatta maanviljelijä ei edellä kerrotussa tilanteessa voi testamentata pesästään kuin oman puolikkaansa. Toinen puoli menee testamentista huolimatta vaimon toissijaisille perillisille. Näin käy, vaikka maanviljelijä avioliiton aikana olisi yksin omistanut tilan - paitsi, jos puolisoiden välillä oli avioehto.
tässähän ei nyt suoraan sanottukkaan että omistaako maanviljelija kaiken itse vai onko hänellä käyttöoikeus omaisuuteen, eli onko pesä jaettu edellisessä perinnönjako tilanteessa.
Kysymyksessä ei sanottu että omistaako maanviljelijä omaisuutensa vai onko se vain tai osittain hallinnassa.
Eli siinätapauksessa jos pesä on jakamaton niin pesän jakajana ovat ne kaikki osakkaat jotka kuuluvat samaiseen sisarusparveen johon maanviljelijä itsekkin.
Alkuperäinen tavallinen taas lempipuuhissaan spekuloimassa ja väittämässä, että notaari erehtyy. Notaarihan ei erehdy. Sinä vain täydennät hänen vastaustaan. Eikö niin?
//Jos maanviljeliä todistettavasti omistaa nykyisen omaisuutensa, ei mikään estä häntä testamentaamasta sitä vaikka paikkakunnan sonniosuuskunnalle.//
Notaari nimmenomaan erehtyi. Hänen mukaansa EI MIKÄÄN estä maanviljelijää testamenttaamasta nykyistä omaisuuttaan, jos hän sen todistettavasti omistaa. Osoitin, että vastaus ei pidä paikkaansa.
Sinulle uunolle eivät vain näytä logiikan alkeetkaan auenneen. Kohdaltani ei kysymyksessä ole ollut Notaarin vastauksen täydentäminen, vaan oikaiseminen.
Kyllä Notaarin vastaus oli oikea. Mikään ei estä testamenttaamasta, kun käytetään kysyjän antamia alkuperäisiä tietoja. Vasta kun otetaan huomioon sinun lisäyksesi, tilanne muuttuu. Sinä siis täydensit.
Oleellinen pointti tässä on se, että alkuperäisen kysyjän kannalta on aivan sama, onko vastauksesi täydennys vai korjaus. Sinulle asialla näyttää olevan merkitystä, koska kuvittelet oman arvosi nousevan sillä, että muka korjailet muiden vastauksia, vaikka vain keksit uusia tosiasioita ja täydennät toisia.
Alkuperäisestä kysymyksestä ilmeni, että lapsettomalla maanviljelijällä oli paljon omaisuutta ja perillisinä sisaruksia ja näiden lapsia.
Kun "Notaari" tästä lähtökohdasta ilmoittaa, että "mikään" ei estä maanviljelijää testamenttaamasta koko omaisuuttaan vaikka sonniyhdistykselle, hän erehtyy. Vaimon kuolemaan päättynyt avioliitto sen voi estää esittämälläni tavalla. Notaarin ei olisi tullut esiintyä liian rempseästi ja sulkea pois kaikkea mahdollista, syventymättä asiaan tuon rempseyden edellyttämällä tavalla.
Minähän en tuosta korjauksesta tai täydentämisestä tässä numeroa tehnyt, vaan se kirjoittaja, joka puuttui otsikkooni "Notaari erehtyy". Samalla tavoin toisessa keskustelussa "verovirkailija" erehtyi väittämään, että minun kirjoituksessani oli korjattavaa. Kun siinä ei mitään korjattavaa ollut, huomautin tästä virkailijalle. Hän vain yltyi: seuraava otsikko kuului jo "paljon korjattavaa". Lopulta hän joutui myöntämään, ettei eihän sitä korjattavaa kuitenkaan ollut. Hän nimenomaan oli enintään täydentänyt kirjoitustani. Mutta kaikille ei suomen kieli näytä kovin ymmärrettävää olevan.
minkä takia yx tavallinen (alkup.) salaa myös sen vaihtoehdon, että maanviljelijän on voinut saada testamentilla varoja, mutta testamentissa onkin toissijaismääräys. yx tavallinen (alkup.) ei pitäisi esiintyä kaikkitietävänä, koska näköjään hänellekin sattuu virheitä.
Kun alkuperäisllä kysyjällä ei ole lapsia, on varsin todennäköistä, että hänellä ei ole myöskään vaimoa. Näin ollen tekemäsi lisäys tehtävään on vain spekulaatioita ja erittäin huonoa sellaista.
Myös kiistasi verovirkailijan kanssa itse asiassa päätyi verovirkailijan voittoon ja antamasi ohje oli väärä.
En lisännyt mitään mihinkään, vaan totesin, että notaarin väittämä "ei mikään" ei pitänyt paikkaansa. Vastaukseni ei tarkoittanut mitään muuta kuin mitä siitä on lukutaitoisen luettavissa: että "ei mikään" oli virheellinen väittämä. Se, että testamentin toissijaismääräyskin kumoaa notaarin ykskantaisen "ei minkään", ei todista muuta kuin sen, että notaarin väite on virheellinen, kuten kirjoitin.
Ainoa spekulaatio mitä olen löytänyt, on notaarin: iäkäs maanviljelijä on lapseton, siispä hän on ikänsä elänyt vaimottomana.