Nainen ei halua sitoutua

yksmies

Voiskohan joku kertoa, missä on vikaa kun avovaimoni pelkää sitoutumista.
Varsinkin naisilta toivoisin kannanottoja, jotta ymmärtäisin puolisoani paremmin.

Eli asutaan yhdessä ja kaiken pitäis olla kunnossa mutta kuitenkin hän haluais olla paremminkin vapaa kuin varattu.
Hänellä kaksi eroon päättynyttä liittoa takana, voiko noista eroista tulla niin varovaiseksi, että ihan jopa pelkää uutta sitoutumista.

Minulla yksi liitto takana, enkä pelkää uutta suhdetta vaan olen täysillä mukana. Hankalaksi asian tekee se, että ei edes avokki itse osaa selittää miksi hän pelkää sitoutua.

Minua asia tressaa, kun haluaisi varman suhteen ja panostaa siihen, mut asia vaan junnaa.

14

6340

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • yksi vastaus

      En valitettavasti osaa naisesi puolesta vastata, mutta kyllä, olen varma, että edellisillä kokemuksilla on osuutensa "pelkoon", eikä sillä ole sinänsä henkilökohaisesti sinun kanssa luultavasti tekemistä, ts. vika ei ole siinä, etteikö hän haluaisi sinua, mutta sisäinen "varoitusääni" on voimakas, ja sitä on vaikea vastustaa.

      Minulle kävi äskettäin niin, että seurustelussa kaikki meni niin kauan aikaa hyvin, kunnes mies rupesi vihjailemaan "sitoutumiseen" liittyvistä asioista. Tipahdin nopeasti maankamaralle, enkä tunnistanut enää tunteita, joita voisi edes ihastumiseksi sanoa. Halusin lopettaa suhteen.

      Olen kerran ollut naimisissa narsistisen luonnehäiriöisen miehen kanssa, joka ei antanut vapautta minkään vertaa, ja minun oli lähdettävä suhteesta, ennenkuin olisin elävältä haudattu. Voi olla, että sain tuosta sellaiset arvet, että epäilen sitoutumiskykyäni todella.

      Muuta selitystä en omalta osaltani asiaan keksi. Toivottavasti tilanne ratkeaa onnellisesti. :)

      • yx taas

        Lisäys äskeiseen: Kun aikanaan menin naimisiin, uskoin ja luotin siihen täysillä. Petyin siis ankarasti niin itseeni kuin toiseen, ja olenkin ajatellut, että seuraavalla kerralla (jos sellainen on tullakseen) haluan katsoa tilanteita pidempään, ennenkuin otan ratkaisevan askeleen.

        Mutta ilman virallista sitoutumista voi parisuhde olla samanvertainen tunteiltaan kuin avioliitto, mutta... ymmärrän silti myös näkökantaasi.


      • alkuperainen
        yx taas kirjoitti:

        Lisäys äskeiseen: Kun aikanaan menin naimisiin, uskoin ja luotin siihen täysillä. Petyin siis ankarasti niin itseeni kuin toiseen, ja olenkin ajatellut, että seuraavalla kerralla (jos sellainen on tullakseen) haluan katsoa tilanteita pidempään, ennenkuin otan ratkaisevan askeleen.

        Mutta ilman virallista sitoutumista voi parisuhde olla samanvertainen tunteiltaan kuin avioliitto, mutta... ymmärrän silti myös näkökantaasi.

        Kiitos, tuo vastauksesi toi uuden näkökulman ajatusmaailmaani.
        Silti minä vielä ihmettelen, että jos edellinen liitto vaikuttaa kielteisesti uuteen sitoutumiseen, niin miksi toinen sitten haluaa parisuhteeseen ylipäätään.

        Vai ollaanko me miehet sitten niin totaalisen erilaisia kuin naiset, en henkilökohtaisesti tunne yhtään eron kokenutta miestä, joka ei uskaltaisi sitoutua uudelleen, kun se oikea kumppani kohdalle osuu.


      • Se väärä
        alkuperainen kirjoitti:

        Kiitos, tuo vastauksesi toi uuden näkökulman ajatusmaailmaani.
        Silti minä vielä ihmettelen, että jos edellinen liitto vaikuttaa kielteisesti uuteen sitoutumiseen, niin miksi toinen sitten haluaa parisuhteeseen ylipäätään.

        Vai ollaanko me miehet sitten niin totaalisen erilaisia kuin naiset, en henkilökohtaisesti tunne yhtään eron kokenutta miestä, joka ei uskaltaisi sitoutua uudelleen, kun se oikea kumppani kohdalle osuu.

        Aivan. Se oikea. Todellakin, tuo on ihmeellinen asia, että jos tietää, että toinen on oikea, niin miksi vitkutella?
        Itsekin uskoin todella, että "se oikea" olisi vierelläni alttarille astellut, mutta toisin kävi. Sellainen syö naista, ja asettaa varmasti paineita siksi, että ainakin mulle tuli asiasta myöhemmin itsesyytöksiä malliin: olinpa tyhmä ja sinisilmäinen, miksen ensin ottanut asioista selvää, jne. Eli epäluulot kasvoivat kai odottamattoman suuriin mittasuhteisiin.
        Mutta -me ollaan kaikki erilaisia.


      • ei vielä eronnut
        alkuperainen kirjoitti:

        Kiitos, tuo vastauksesi toi uuden näkökulman ajatusmaailmaani.
        Silti minä vielä ihmettelen, että jos edellinen liitto vaikuttaa kielteisesti uuteen sitoutumiseen, niin miksi toinen sitten haluaa parisuhteeseen ylipäätään.

        Vai ollaanko me miehet sitten niin totaalisen erilaisia kuin naiset, en henkilökohtaisesti tunne yhtään eron kokenutta miestä, joka ei uskaltaisi sitoutua uudelleen, kun se oikea kumppani kohdalle osuu.

        sitä kun antaa kaikkensa, ja sitten kuitenkin joutuu pettymään, varmasti uusi sitoutuminen pelottaisi. itsellänikin on niin vaativa pian 7 vuoden avioliitto takana, silti on jaksettu jatkaa ja onneksi kun on lapsetkin. pidän itse ainakin avioliittoani niin arvossa, että jos tästä ero tulisi joskus, tuntisin oloni täysin epäonnistuneeksi, pettyneeksi; kaikki nä valtavan vaikeet jutut, joten varovaisuus käy itsesuojelusta varmasti; naisesi osaa välittää itsestään, joten se ei voi olla huono asia; hän haluu olla tällä kertaa varma, mitä haluaa, eikä halua syöksyä sementtiin ja tuntea epäonnistuvansa taas...Toisaalta vapauteenkin voi tottua nopeesti, ei tartte selittää joka liikettään, tehdä kompromisseja, laittaa yhteistä etua koko ajan omansa edelle.


    • Funfun

      Erot ja pettymykset elämässä jättävät yleensä sen verran haavoja, että voipi hyvinkin tulla varovaiseksi ja sitoutumiskammoiseksi. Alkaa helposti pelkäämään, että taas joutuu pettymään ja joutuu käymään eroon liittyvät ikävät asiat jälleen läpi ja se ei ole helppoa. Onkohan hän käynyt eroihin liittyvät tuntemukset kaikkinensa läpi vai jäikö joitakin asioita edellisistä eroista selvittämättä? Jos on jäänyt asioita kaivelemaan mieltä, voi uudessa suhteessa olla paljon menneisyyden painolastia kannettavana ja ei sen takia ole valmis sitoutumaan.

      Jos avovaimosi ei ole vielä valmis sitoutumaan, anna hänelle aikaa, äläkä vain painosta häntä mihinkään mihin hän ei ole valmis.

    • ***

      Jos nainen ei ole täysin varma suhteenne tulevaisuudesta, hän ei uskalla sitoutua sen tähden. Karu totuus, mutta useimmiten totta näillä sitoutumiskammoisilla. En todellakaan usko entisten huonojen suhteiden vaikuttavan, jokainen mies on kuitenkin erilainen...

      • pyöritelty

        Paitsi että jokainen mies on kuitenkin mies...ja pohjimmiltaan vain ja ainoastaan mies, niinkuin nainenkin ensisijaisesti vain nainen, erehtyväinen ja inhimillinen.
        Kaikki on mahdollista, eikä mikään vastaus sulje pois toista.


    • eronnut

      Erosin itsekin vuosia sitten ja olin todella onnellinen, että pääsin eroon suhteesta!Ei me naimisissa oltu. Kaikki eivät ole niin sitoutuvaista tyyppiä. Nautin elämästä eron jälkeen. Huomasin, että pärjään yksinkin. Parisuhde rasitti liikaa henkisesti ja koin, että minun piti huolehtia silloin kaikesta, vaikka olihan se mies aika ihana. En ota ketään miestä vakavasti ja epäilen kaikkea. Nyt olen oikeasti rakastunut yhteen, mutta yhteenmuuttoa en ees harkitse vielä pitkiin aikoihin. On paljon kivempi olla vapaa tavallaan. Tapaillaan silloin tällöin. Olen edelleen sitä mieltä niinkuin heti eron jälk että melkein kaikki miehet ovat sikoja.

      • turiset

        Aivan. Tuo henkinen rasitus heijastuu ainakin tällöin, kun edellinen suhde on ollut rankka. Olen kanssasi samaa mieltä joka asiasta, minkä kirjoitit.
        Paitsi että EHKÄ kaikki miehet eivät sentään sikoja ole. :)

        t.kerran miehenkin "äitinä" ollut.


    • -----------

      Olen aina ollut itsenäinen luonne, mutten silti missään nimessä sitoutumiskammoinen. Nykyään taidan sitten kuitenkin olla. Ja syynähän on nuorena alkanut suhde, joka päättyi kivuliaaseen eroon. Rakastin paljon, mutta sillä ei ollut enää merkitystä päihdeongelmaisen kanssa eläessä.

      Nykyään seurustelen kunnollisen miehen kanssa, joka kohtelee minua kuin kukkaa kämmenellä. On hyvä olla, kun tietää että toinen on aina tukena ja turvana. Ja on rakkautta, läheisyyttä, seksiä...kaikkea. Mutta kihlautumaan en pysty vieläkään. Yhteenmuutto oli kivuliasta, jotenkin se repi auki vanhoja haavoja samalla. Vaikka erosta oli silloin jo aikaa. Mut riskejä on pakko ottaa elämässä. Jos en olisi muuttanut, luulen että olisin tänäkin päivänä yksin. En enää uskaltaisi luopua vapaudesta, ja siitä varmuudesta että kukaan ei enää voi satuttaa minua. Enkä minä satuttaa itseäni.

      Ihminen on kuitenkin luotu elämään toisen kanssa...en yhtään ihmettele, miksi nykyään on niin rikkinäisiä suhteita, rikkinäisiä ihmisiä.

      Et voi verrata omaan ex-suhteeseesi naisen ex-suhteita. Hän on kokenut ne eri tavalla kuin sinä omasi. Suhteet ovat kaikki erilaisia, ihmisten luonteet ovat erilaisia. Vaikeaa on, jos on rakastanut todella syvästi, ja joutuu tavallaan pakosta eroamaan. Jostain sellaisesta syystä, että asialle ei voi tehdä enää mitään. Ei sitä ehkä kykene enää vannomaan, että pystyy rakastamaan sitä uutta ihmistä nyt ja aina. Ei uskalla luvata, sillä se lupauksen särkyminen tekee niin kipeää. Terapia voi tehdä ihmeitä, sillä se auttaa käsittelemään paremmin menneitä asioita...niin että oppii hyväksymään ne. Unohtaa ei tarvitse.

      Voi tietysti myös olla, että nainen esim. kokee että olette liian erilaisia, teillä poikkeaa tulevaisuudensuunnitelmat, ette halua samaa jne?? Jos hän ei vaan tiedä rakastaako. Mutta se saattaa usein liittyä noihin vanhoihin suhteisiin. Helposti sitä ylianalysoi tulevat suhteet, eikä edes anna itselleen mahdollisuutta tuntea täysillä.

      Keskustelkaa!

    • Anonyymi

      No tehän olette jo sitoutuneet, yhdessä asutte ja sitä rataa. Jos vielä vähän hengität naises niskaan, se niska ottaa kunnolla etäisyyttä.

    • Anonyymi

      Itsekään en koskaan halua sitoutua mutta en halua myöskään vakavampaa seurustelua. Omalla kohdallani syynä on vain yksinkertaisesti se, että ole luonteeltani niin paljon itsenäinen ja paljon omaa tilaa ja aikaa ja vapautta vaativa etten halua tuhlata aikaani ja elämääni väkisin yrittämään elää omaa itseäni ja tahtoani vastaan.
      Se mistä sinun kumppanisi sitoutumishaluttomuus johtuu, en tiedä sanoa. Voi olla että hän kokee suhteenne epävarmaksi, tahtooko oikeasti sitoutua sinuun. Oletko se ns. oikea.
      Se, että sinä olet siihen valmis ei tarkoita sitä että toinen on. On vain erittäin viisasta antaa olla jos on epävarma! Omaa itseään vastaan ei pidä missään nimessä toimia! Se ei tule toimimaan.
      Varmaan useimmilla hiukankin aikuiseen ikään ehtineillä on aikaisempia suhteita takana, eikä niistä mitään kauheita traumoja ole jäänyt. Ei vain ole sattunut kohdalle sitä jonka kanssa voi sitoutua. Turha sieltä on kaivamalla kaivaa jotain draamaa jos sitä ei ole. Parisuhteeseen sitoutuminen ei ole leikkiä tai sen ei pitäisi olla. Siinä pelataan toisen tunteilla jos lähdetään johonkin jonka tietää olevan falskia ja valhetta. Paljon parempi odottaa ja katsoa tai sitten jos et odottaa voi, erota.
      Painostamaan älä lähde, sillä tuhoat viimeistään kaiken.

    • Anonyymi

      Psyk opatian tunnusmerkit. Oletteko luulleet että psyk opaatti on joku kimppuun käyvä joo sellaisiakin on mutta siis on myös nsvalkokauluspsyko jonka tyyppi on Toini Auer ja Vaara. Toni on korviaan myöten ihastunut kolmikymppiseen naiseen, Seiskalle kerrotaan. Tonin uusi rakas asuu pohjoissuomalaisessa kaupungissa rivitaloasunnossa. Hän työskentelee terveydenhoitoalalla. Toni tunnetaan nopeista liikkeistään parisuhderintamalla. Entinen mäkihyppääjä nousi näyttävästi otsikoihin alkuvuonna jätettyään yllättäen vaimonsa Heidin toisen naisen vuoksi. Toni oli kaikessa hiljaisuudessa ihastunut Ansku-nimiseen työkaveriinsa. Toni ja Ansku muuttivat keväällä avoliittoon. Heistä tuli suuri uusioperhe, sillä Ansku on peräti seitsemän lapsen yksinhuoltajaäiti. Tonillakin on neljä lasta, joista kaksi on alle kouluikäisiä. Tonin ja Anskun suhde päättyi lähes yhtä nopeasti kuin oli alkanut. Kesäkuussa Toni paljasti Seiskalle, että Ansku odottaa hänelle erosta huolimatta yllätysvauvaa! En halua kommentoida sitä sen enempää, sillä asia kuuluu oikeastaan enemmän sille toiselle osapuolelle. Emme kuitenkaan palaa yhteen, Toni kommentoi tuolloin

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      66
      3362
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      43
      3157
    3. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      122
      2648
    4. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      43
      2538
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1953
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      27
      1850
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1636
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      85
      1465
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1320
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      82
      1189
    Aihe