Mietin vain että kun meidän eppu tekee läksyjä ja huomaan tehtävässä yhden tai kaksi pientä virhettä, niin kannattaako pyytää lasta vielä tarkastamaan tehtävä että hoksaisi tekemänsä virheen? Vai onko parempi antaa virheiden vaan olla ja jättää opettajan tarkastettavaksi??
Pelkään että jos alan joka virheestä huomauttelemaan, tulee lapselle tunne että virheet on pahasta ja että aina pitäisi olla virheetön suoritus. Siksi en ainakaan viitsisi suoraan sanoa lapselle että hei, tuo on väärin.
Eli siis kuinka paljon on vanhemman puututtava läksyihin? Eikö se periaatteessa riitä että lapsi on ne tehnyt ja parhaansa yrittänyt?
Pelkään että jos alan joka virheestä huomauttelemaan, tulee lapselle tunne että virheet on pahasta ja että aina pitäisi olla virheetön suoritus. Siksi en ainakaan viitsisi suoraan sanoa lapselle että hei, tuo on väärin.
Eli siis kuinka paljon on vanhemman puututtava läksyihin? Eikö se periaatteessa riitä että lapsi on ne tehnyt ja parhaansa yrittänyt?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Puutu ihmeessä virheisiin. Niistä opitaan. Ei virheen tekeminen nyt edes ole niin kauheaa. Kaikki tekevät virheitä.
Voisitko kehua ensin, että täällä on monta hienosti ja oikein: tuo ja tuo ja tuo... mutta tätä sinun pitää vielä miettiä ja tuota...
Paljon tarkemmin pystyy vanhempi kotona tarkistamaan yhden lapsen tehtävät kuin opettaja kiireissään 25 oppilaan tehtävät. Itsellä käy silloin tällöin opettajana niin, että tarkistan vaan, onko tehty ja sitten mennään jo seuraavaan aiheeseen.
Kyllä se lapsi kiitoksen ansaitsee, kun on parhaansa yrittänyt. Ei pidä myöskään unohtaa, että oma huolellisuus ja tarkistaminen ovat tärkeä osa kotitehtävien, koulutehtävien ja kokeiden tekemisessä.
Minä olen korjannut huomaamani virheet. Yritän aina ensin saada lapsen itse hoksaamaan, mikä on väärin tyyliin 'tuossa ei ole ihan kaikki kohdallaan' tai 'tuosta puuttuu jotain, huomaatko itse mitä'. Jos lapsi ei itse huomaa, niin sitten kerron, mikä on väärin. Lapseni itse pyytää tarkistamaan läksyt. On nähtävästi helpompi näyttää virheelliset läksyt äidille kuin opelle (?).
On aikaslailla mukavaa tuntea olonsa varmaksi, kun läksyä kuulustellaan...
Virheiden korjaaminen on opetustilanne sekin. Ja kokenut opettaja näkee kyllä, onko lapsi oivaltanut asian vai onko joku muu sanellut vastaukset :)
Se nimenomaan on sitä. Mutta harva opettaja kuitenkaan ehtii ihan henkilökohtaisesti käydä oppilaiden jokaista läksyä kohta kohdalta huolellisesti läpi. Kyllä siitä on suuri apu lapselle, jos kotona pystytään tarkistamaan kotitehtävät.
Virheet ja väärinkäsitykset yleensä huomataan tunnilla, kun yhteisesti harjoitellaan jotain tai kun tehdään omaan kirjaan ja opettaja kiertää tarkistaakseen osataanko. Harvemmin kotitehtävissä, ellei joku hoksaa suoraan kysyä ja valittaa vaikeasta tehtävästä... :)
osa opeista on sitä mieltä ettei saa korjata ja toiset taas että oikeastaan pitäisi..
Meillä on toimittu lapsen mukaan eli jos on hutilus ja paljon virheitä niin on korjautettu esim matikka ja äikkä nyt ainakin ja taas säntillisemmän tekosiin ei olla puututtu. Tuo korjaaminen ons ikäli joistakin hankalaa että silloin ei ole opelle selvää osaako lapsi asiat vai ei kun tehtävät ovat oikein.
Meille on aina ekalla kyllä tullut ohjeistus läksyihin yms asioihin koulun alkaessa ja itseasiassa jo tutustumispäivänä.
Me korjautettiin ekaluokalla äidinkieltä ja matikkaa. Tyttö sai itse hakea virheet, kun eihän siinä mitään järkeä ole, jos niitä ei itse huomaa. Äidinkieli on tosi heikkoa vieläkin vaikka tyttö on jo tokalla. Mietittiin et ollaanko tarkastettu liikaa läksyjä kotona, kun ei ole oikein oppi perille mennyt. Varmaan olis opettajalla helpompi puuttua virheisiin, jos niitä olis. Tähän mennessä niitä ei ole ollut koska kotona on tarkastettu. Nyt ajateltiin, et jätetään tarkastaminen vähemmälle, katsotaan et läksyt on tehty ja se et ne on oikein oivallettu. Muuten toi tehtävien tarkastus kuuluu kouluun ja opelle. Sillä opethan on saanu koulutuksen sille, et ne osaa opettaa.
Vanhempien tehtävä ON varmistaa että lapsi tekee kotitehtävät.
Vanhempien asia EI OLE varmistaa että kaikki on oikein, vaan opettaja huolehtii opetuksesta. Opettaja näkee virheet ja osaa opastaa lasta.
Tietenkin, jos lapsi kysyy jotain kotitehtävistä niin pitää vastata rehellisesti.
tarkistettu lasten läksyt. Virheet korjataan samalla tavoin kuin tunnilla koulussakin korjataan.
Kysyin aikoinani et pitääkö korjata, niin ope sanoi että tottakai voi, kyllä hän koulussa kuitenkin näkee, missä oppilaalla on vaikeuksia, joten se ei haittaa hänen työtään.
Kannattaa tarkistaa ainakin vielä eka ja tokaluokkalaisen läksyjä. Jos seuraat itse lapsen oppimista, niin voit myös auttaa häntä kun huomaat mitä hän ei osaa kunnolla.
Opettajilla ei valitettavasti ole aikaa paneutua kunkin oppilaan yksilöllisiin virheisiin. Pikkukoululaiset eivät myöskään osaa vaatia opettaajaa neuvomaan asioissa joita eivät osaa.
Tietenkään vanhempi ei saa suoraan kertoa oikeita vastauksia, eihän lapsi silloin opi mitään. Tarkoitushan on oppia asioita.
En yhtään ihmettele, miksi luokat ovat pullollaan lapsia, joiden on vaikea sopeutua siihen, että pitää tehdä niinkuin ope sanoo. Tuohan on aivan järjetöntä, että kotona ei uskalleta sanoa lapselle, mikä on väärin. Lapsen täytyy sietää pettymystä ja korjata virheitään. Mietipä, jos kaikki jättäisivät nämä ikävät asiat opelle ja vanhemmat vaan silittelevät ja sanovat, että hienosti menee, eivätkä uskalla ottaa vastuuta lapsensa suuttumuksesta ja reagoinnista, mitä tulee virheisiin.
Se ei lasta paljon auta, jos kaikki laskut ovat väärin, vaikka kuinka olisi yrittänyt! Haluatko mieluummin open hoitavan tuon "likaisen työn puolestasi"? Valitettavasti liian moni vanhempi tekee niin!
Olen myös itse ekaluokkalaisen äiti ja todellakin laitan lapseni korjaamaan tekemänsä virheet. Kotiläksyjen valvominen on meidän vanhempien velvollisuus!
Niin asiassa on myös se puoli, että jos virhe jätetään korjaamatta kotona, niin opettaja huomaa missä asiassa oppilas tarvitsee ohjausta.
Jos virheitä on useita samoissa tehtävissä, niin voihan niistä jonkun jättää korjaamatta, ja se korjataan yhteistyöllä koulussa.
Näin oppilas oppii asian joka on ehkä vielä epäselvä.
huomaan epäselvyydet yleensä
a) kun uutta asiaa opetetaan (kysymykset)
b) kun uutta asiaa harjoitellaan
Läksyt ovat jo opetetun kertausta. Oletan, että ne on osattu tehdä. Vaikka tarkistaisimme ne yhdessä, aina siinä ei paljastu se, jos joku ei olekaan ymmärtänyt. Seuraava näyttö onkin sitten kokeen aikana.
Näin siis yleensä.