Saavutin tänään yksin ryypätessäni tilan jossa yksinäisyyden tuottama suru muuttuu vihaksi kaikkia niitä kohtaan joilla menee hyvin. Se siitä, olen vihainen ja katkera nuori mies aina entistä katkerampaan loppuun asti. Ainoa mitä haluan tietää on että mitä pahaa minä tein ansaitakseni elinkautisen eristystuomion??
ei tietä pois
enää
7784
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
sää et tiedä mistä sää puhut
ole yksinäisyyttä ansainnut.elämä ei vain jaa kaikille samoja kortteja.on elettävä niin hyvin kun voi ja yritettävä nauttia siitä mitä on.älä masennu jos olet nuori.kyllä se vielä sullakin onni potkii.ehkä löytyy se oma tyttökin jostain.jospa hänkin jossain tällä hetkellä itkee yksinäisyyttään.tsekkaappas noita netti treffi paikkoja ja ota yhteyttä tyttöihin.kyllä se siitä suttaantuu.joidenkin vain täytyy yrittää hieman kovemmin.
Ei kyse ole seurustelusta, vaan siitä ettei tänäänkään kukaan puhunut minulle mitään, kaupassa asiointia ei lasketa sillä henkilökunnalle maksetaan tervehtimisestä.
Onneksi kohta on pimeä syksy niin loppu tämä "iloinen kesä"
"Ei kyse ole seurustelusta, vaan siitä ettei tänäänkään kukaan puhunut minulle mitään, kaupassa asiointia ei lasketa sillä henkilökunnalle maksetaan tervehtimisestä."
No joo, se on aika yleistä ettei jollekin kukaan puhu mitään päivän aikana. Yksi ratkaisu siihen on itse puhua muille. Elämä ei välttämättä anna itsestään mitään, elämässä pitää ottaa.
"Onneksi kohta on pimeä syksy niin loppu tämä "iloinen kesä""
Itse kyllä olen enemmän kesäihmisiä. Mutta suosittelen silti pimeneviin iltoihin kynttilöitä, ne ovat tunnelmallisia.
Kynttilöitä huoneeseen, kun kylmä ja synkkä syksy koittaa. Siinä sitten yksin istuu ja katsoo ulos ikkunasta. Vain kynttilät valaisevat huonetta... Tosi,tosi,tosi hirveätä! Niin ahdistavaa.
Juttu menee niin että kukaan ei vastaa. Näin keskustelupalstoilla sentään harvoin.
On hyvä, että tunnet tunteesi: surun, katkeruuden, epätoivon jne. Pyri kuitenkin lähtemään liikkeelle, muuallekin kuin ravintolaan, ulos kävelemään, kirjastoon, tai minne tahansa. Yksin istuessa kaikki murheet tuntuvat moninkertaiselta. Jo liikkelle lähtö auttaa.