olen muutaman vuoden ns. itsenäistä elämää viettäny nainen ja sinä aikana kerääntynyt "kaiken maailman" puhelin numeroita kännyyn, ihan poistettaviakin mutta myös todella hyvien miesystävien numeroita, jotka ovat puhtaasti vain kavereita. nyt tapasin miehen, joka on siis aiwan mahtava...monessakin suhteessa, valitettavasti on vaan mustasukkainen. hän vaatii minua poistamaan kaikki miesten numerot ja unohtamaan heidät...yhteisen hyvän nimissä. ei kiva...en voisi kuvitella edes kehtaavani soittaa heille (siis kavereille), että "nyt seurustelen enkä halua olla sinun kanssa missään tekemisissä...poistetaan numerot".
jos näin tekisin, niin tiedän olevani katkera hänelle ja se tulee näkymään....itse en edes voisi pyytää häntä niin tekemään....
eikös uuden suhteen pohja ole aina luottamus...ja sitten vasta kun luottamusta rikotaan, se häviää...eikä päinvastoin??
olen sanonut hänelle, että tutustutan hänet näihin miehiin, mutta eihän hän siihen suostu....outoa....
kokemuksia ja neuvoja otetaan vastaan......
jos näin tekisin, niin tiedän olevani katkera hänelle ja se tulee näkymään....itse en edes voisi pyytää häntä niin tekemään....
eikös uuden suhteen pohja ole aina luottamus...ja sitten vasta kun luottamusta rikotaan, se häviää...eikä päinvastoin??
olen sanonut hänelle, että tutustutan hänet näihin miehiin, mutta eihän hän siihen suostu....outoa....
kokemuksia ja neuvoja otetaan vastaan......
Vastaukset 9
Vanhimmat
ettei kaikkea voi saada.
Joo, älä missään nimessä poista ystäviäsi jos ovat todella ystäviä. Tuo kuulostaa sairaalloiselta mustasukkaisuudelta jo ennen kuin olisi edes mitään syytä olla mustis. Entä jos teidän suhde kaatuu muutenkin, silloin tarvitset ystäviä, mutta he eivät sinua jos nyt poistat heidät. Mieti tarkkaan :)
ja ehkä liikaakin. toisaalta kun kaikki muu tuntuu menevän ja olevan hyvin, niin...jos suhde sitten kaatuukin näin "vähäpäitöseen" asiaan, kuin miesten puhelinnumeroihin....onkos se vaan kiukuttelua...mun puolelta vai mitä.....
silti tiedän, että kaverit on erittäin tärkeitä, oli ne sitten mies- tai naispuolisia.
toisaalta taas ymmärrän toisen mielipiteen, mutta toisaalta taas en...
eli tilanne on jo melkeimpä siinä, että joko parisuhde tai mieskaverit...huh...ja itsepäinen kun olen, niin taidan kaatua kavereitten puolelle.
kyllä kai joskus löydän sellaisen, joka nekin hyväksyisi...???
Aivan varmasti. Katsele vain ympärillesi, saattaa olla lähempänä kuin luuletkaan.
Itsekin olen sillä puolella, että ei kai nyt kavereiden numeroita tarvitse poistaa. Ehkä jotkut vanhat hoidot tms. joilla EI voi olla enää mitään tekemistä uudessa suhteessa voisi poistaa jo silloin kun edes asiasta tulee puhetta. Varalla pitämistä en kannata. Jos ei itsetunto kestä sitä, että täytyy ihan omin avuin löytää "tyhjästä" uusi kumppani, niin pysyköön sinkkuna.
Jos lörpöttelet ja tekstailet paljon (naiset yleensä), niin ehkä se vaivaa. Yhdessäolo on varmaan ikävää, jos toisen käsi on koko ajan kiinni puhelimessa. Se, että on paljon yhteyttä pitäviä kavereita ei varmaan itseä haittaa, se vain nostattaa itsetuntoa kun muita kiinnostaa tietää miten menee. Toista se voi haitata, jos ei ole kuin muutama kaveri. Näistä asioista kannattaa keskustella.
Ongelma varmaan on usein siinä, ettei tiedä pitäisikö kertoa kenen kanssa juttelee. Jos useimmiten kyseessä on mieskavereita, niin kyllä kaikki miehet siihen jossain vaiheessa hieman kyrpiintyy. Kyse on siitä soisitko itse miesystävällesi sen, että hän pitää paljon yhteyttä naisten kanssa? Nää on aika vaikeita asioita suhteissa. Minusta jos joku soittaa tai tekstaa, niin on aika epäkohteliasta olla vastaamatta. Mut jos kertoo mikä mies tai nainen on miehiään, niin silloin asiat muuttuu helpommiksi.
Itsekin olen sillä puolella, että ei kai nyt kavereiden numeroita tarvitse poistaa. Ehkä jotkut vanhat hoidot tms. joilla EI voi olla enää mitään tekemistä uudessa suhteessa voisi poistaa jo silloin kun edes asiasta tulee puhetta. Varalla pitämistä en kannata. Jos ei itsetunto kestä sitä, että täytyy ihan omin avuin löytää "tyhjästä" uusi kumppani, niin pysyköön sinkkuna.
Jos lörpöttelet ja tekstailet paljon (naiset yleensä), niin ehkä se vaivaa. Yhdessäolo on varmaan ikävää, jos toisen käsi on koko ajan kiinni puhelimessa. Se, että on paljon yhteyttä pitäviä kavereita ei varmaan itseä haittaa, se vain nostattaa itsetuntoa kun muita kiinnostaa tietää miten menee. Toista se voi haitata, jos ei ole kuin muutama kaveri. Näistä asioista kannattaa keskustella.
Ongelma varmaan on usein siinä, ettei tiedä pitäisikö kertoa kenen kanssa juttelee. Jos useimmiten kyseessä on mieskavereita, niin kyllä kaikki miehet siihen jossain vaiheessa hieman kyrpiintyy. Kyse on siitä soisitko itse miesystävällesi sen, että hän pitää paljon yhteyttä naisten kanssa? Nää on aika vaikeita asioita suhteissa. Minusta jos joku soittaa tai tekstaa, niin on aika epäkohteliasta olla vastaamatta. Mut jos kertoo mikä mies tai nainen on miehiään, niin silloin asiat muuttuu helpommiksi.
olin itse vajaa pari vuotta suhteessa erittäin sairaalollisen mustasukkaisen miehen kanssa,erosimme vuoden vaihteessa ja olen nyt voinut paljon paremmin,saanut elämäni taas kuntoon ja psyykkinen puoli on hyvä vaikkakin henkiset arvet ovat vielä jäljellä.. ja voin kokemuksella sanoa että kertomasi ei kuulosta hyvältä.kun luopuu ja suostuu vaatimuksiin itselle tärkeistä asioista (kuten kavereista!)huomaa kohta luopuvansa monista muistakin asioista.sinuna olisin tiukkana (!)ja pitäisin kannastani kiinni.Sillä terveen ja hyvän itsetunnon omaava mies ei pyytäisi tälläistä!Hänen antamansa "perustelunsa"tarkoittaa sitä että hän haluaa olla ainut mies elämässäsi eikä tule hyväksymään siihen edes miespuolisia kavereita koska kokee nämä uhkana.mustasukkaisuuteen kuuluu syyllistäminen,uhkailu ja pelottelu.niin ja eristäminen kavereista.mustasukkainen ihminen on myös sellainen että ei tod.auta vaikka kuinka sanoisi että ovat vain kavereita koska mustasukkainen ihminen ei näe eikä tunnista muuta kuin oman epävarmuutensa ja heikon itsetuntonsa.Itse vajosin aikoinaan tosi syvälle kun tämä exäni sai minut manipuloitua ja pitkään syyllistämällä minut uskomaan että on muka väärin kun on miespuolisia kavereitä ja sitä sai kuulla olevansa huora ja ties mitä jos edes jutteli!!se jos mikä on sairasta! minä sitten kilttinä tyttönä,hävettää myöntää,menin textaamaan niille miespuolisille kavereille että "joo ei voi pitää yhteyttä ku toi yks ei tykkää....".En tiedä kunka kauan olette olleet yhdessä ym.mutta kannattaa olla varuillaan ja tarkkailla tilannetta,mustasuk.ihminen on yleensä hyvinkin valloittava,hurmaava,sosiaalinen ja kaikinpuolin ihana,sitten myöhemmin alkaa tulemaan näitä hälyttäviä ja vähämmän ihania piirteitä esiin kun tämä pyrkii sitomaan sinua itseensä ja eristämään muista.
exäni oli juuri tälläinen enkä usko että tänä päivänäkään muut ihmiset todella tietävät kuinka henkisesti sairas tämä on ja kuinka huonosti tämä minua kohteli,kohtelu jota sallisin aivan liian pitkään kuunes lopulta sain voimaa lähteä!
tsemppiä sinulle! ja koita jos vaan suinkin pystyt selvittämään onko esim miehesi exä pettänyt häntä tms. niin voisit saada jotain käsitystä miehen käytökseen.ja muista niin kuin itse totesit;suhde perustuu aina luottamukseen,jos sitä ei ole alussakaan niin miten voisi myöhemminkään olla.muista ajatella itsekkäästi itseäsi,sitä mitkä asiat tuntuvat ja ovat mielestäsi oiken.syyllistäminen ja manipulointi ovat voimakkaita joten älä mene siihen vipuun vaan pysy vahvana!
piti muutamaan kertaa lukea sun tarina, niin tutulta se kuullosti, vaikka olemme seurustellut vasta muutaman kuukauden.
mies on aiwan ihana, huomaavainen, kohtelias, osaa sanoa "ne oikeat sanat", mutta se toinen puoli...syyttelyt, haukkumiset, eikä pelkästään minua vaan myös lapseni ja vanhempani saivat osansa, uhkaaminen, en saisi mennä minnekään itsekseni...en edes perhetutun luokse, joka on melkein 70v mutta kun on miespuolinen.kyläreissu olisi pitänyt suunnitella viikonlopulle, jolloin hänkin pääsisi mukaan. äskettäin alkoi tulevaisuuden suunnittelu ja aivan liian vakavasti...yhteen muuttaminen, raha-asiat...huh...alkaa iskeä jo paniikki.
alan jo pelätä tekstiviestejäkin...kauhulla odotan, että mitähän kysymyksiä sieltä nyt tulee...
mietit minkälainen suhde hänellä oli ennen minua...nainen oli kuulemma pettänyt häntä. ymmärrän, mutta en ymmärrä...liika on kuitenkin aina liikaa....
Exäni osasi myös olla kaikinpuolin ihana niin kuin edellis.tekstissä tuli mainittua..sitten tää toinen puoli ni sain kuulla toistuvasti miten parhaat kaverini ovat "huoria" tms. ja ilman mtn syytä,mtn syitä haukkumiseen ei ollut mutta se oli hänen keino ilmaista että hän ei pitänyt siitä kun vietän aikaa kaupungilla esim.kahvilla tai shoppailen.
oikeastaan mtn ei olisi saanut tehdä ilman häntä,koska se aika mitä olin kavereiden kanssa oli häneltä muka pois.NORMAALIIN elämään kuitenkin kuuluu se että tavataan kavereita,käydään leffassa yms.ja sekin oli outoa että tämä ei pitänyt omiin kavereihin yhteyttä vaikka sanoin MONTA krt ettet mikset mee ja tee jotain kavereidesi kanssa mutta ei.
siinä jos missä alkaa pipo kiristämään ja ahdistamaan ja kunnolla!ei mtn hengitystilaa!
En ole yllättynyt miehesi puheista yhteenmuuttamisesta ym.sillä tavalla hän sitoo sinut aina vaan lähemmäksi itseään.mieti mitä yhteiselonne on nyt ja puhumattakaan sitten jos asuisitte yhdessä.itse asuin exäni kanssa yhdessä (hän asui minun luonani) ja siinä kyllä isompikin asunto olisi tuntunut yhtä pieneltä,niin ahdistaa se oli.liioittelenko?En.toki oli niitä hyviä hetkiä,tottakai,mutta niitä huonoja yli puolet enemmän ja ne huonot ajat alkoivat suht pian.tarkotan tällä sitä että jos en ollut tullut töistä kotiin siihen aikaan kun sanoin tulevani (jäin esim.kaupungilla juttelemaan jonkun tutun kanssa) niin voi luoja mikä helvetti oli irti kun pääsi kotiin!olin tyyliin ollut heti pettämässä,jutellut jonkun miespuolisen kaverin kanssa tms.heitinkin kerran että joo iskin tossa matkalla postimiehen ja vedettiin pikaset pusikossa..:)niin ku että vitsi vitsi,jota exäni ei tajunnut ja taisi siihenkin tokaista jotain että niin varmaan haluaisitkin tehdä.uskomatonta!
mieti sitä kun tuut raskaan työpvn jälkeen kotiin ja toinen alkaa heittämän tuulesta temmattuja syytöksiä.
siinä sitä ollaan että joo kiva nähdä suakin.
exäni myös vahti soittelemalla ja kyselemällä missä milloinkin olen ja jos en mennyt jonnekin minne sanoin meneväni ni se herätti aina epäluuloja.niin kuin ihmisellä ei olisi oikeutta muuttaa mieltään..hullua! ja henkisesti erittäin raskasta.
exäni exä oli myös pettänyt häntä ja kuten sanoit että ymmärtää ja sitten taas ei.liika on todellakin liikaa.se että joku ennen sua on tehnyt väärin ei oikeuta millään lailla mustasukkasuutta sua kohtaan,syyttelyä tms.
joko miehesi ei ole käsitellyt(ja aika useinhan miehet eivät käsittele vaan siirtyvät suoraan uuteen suhteeseen)ristiriitasia tunteitaan tai sitten syy löytyy jostain muusta,huonolla itsetunnolla on usein asialla tekemistä.
sehän jännä onkin että mustasuk.ihmisetvaikuttavat ulospäin sosiaalisilta,tulevat hyvin toimeen muiden kanssa ja muuta,oikeasti ovat hyvin epävarmoja.
kannattaa todella miettiä mihin olet itsesi laittamassa ja vielä kun kyseessä on lapsia.onko todella sen arvoista olla suhteessa jossa et saa ansaitsemaasi kohtelua?Alistumaan?toki ymmärrän että kun on "hyviä päiviä" se on aivan ihanaa,mutta mieti että voit saada jonkun ketä kunnioittaa ja arvostaa sinua ilman mtn mustasukkaisuusdraamoja.
itse hurahduin olemaan suhteessa aivan liian kauan mm. naivisti ajatellen että"minä pystyn muuttamaan hänet".