Olen 20vuotias tyttö joka on sairastanut anoreksiaa jo 8vuotta olen ollut eri sairaaloissa mut on tuomittu kuolleex ja vaikka mitä silti jaksan uskoa parempaan huomiseen.Tämä on ihan kammalaa kun ei jaksa mitään ja muutenkin masentaa.myös perheessäni on ongelmia ja äiti on todella masentunut nuoren veljeni tekemisten takia sekä tietenkin minun.oon tuhonnu meijän perheen toivon että saan joskus anteeksi sillä tahallani en halua pahaa kellekkään.haluan vanhan onnellisen elämän takas.nyt painan 38kg ja olen 168cm.Syön kyllä joka päivä aika hyvin ja myös joka päivä jäätelöä yms enkä ole ikinä oksentanut.aamulla syön leipää ja jogurttia sitten ruoan vähän välipalaa ja illalla leipiä,jäätelön,muroja,hedelmiä,piimää,maitoa,rapuja yms sekä leivän päälliset margariinia,juustoa,leikkelettä.mutta silti ei ole tarpeeksi liikkua en paljon jaksa mutta väkipakolla on käveltävä edes puolituntia-tunti pvässä,onneksi mulla on koira kaverina.Uskon ja toivon parempaa huomista ja toivon että te jotka olette myös vaikeessa tilanteessa jaksatte uskoa parempaan.
toivoa on
only me
1252
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Syön joka päivä hyvin, painan 38kg?"
Jos nyt on niin, että anoreksia alkaa tulehdustaudista, joka etenee ruokainhoksi, niin monipuolisen ruokavalion noudattaminen saattaa olla se pahin vaihtoehto. Nimittäin silloin tulee aina syöneeksi sitä ruoka-ainetta, joka laukaisee ruokainhon ja syömisestä tulee aina vaan vaikeampaa.
Anoreksian parantaa aika ja sinun on vaan pakko syödä pysyäksesi hengissä siihen saakka.
Ja äitisi on aikuinen ihminen, hoitakoon omat ongelmansa. Jos hän olisi vähän vastuullisempi niin hän peittelisi ongelmiaan sinulta. Hänellä on nimittäin vähemmän ongelmia kuin sinulla.