Vitsi, vitsi.
Kassamyyjän ilot ja surut:
On totta, että asiakkaissa löytyy monenlaisia tyyppejä. Kassamyyjän kohtelu ei aina ole asiallista eikä reiluakaan. Onhan kuitenkin kysymys ammatti-ihmisestä, joka tekee työtään vakavasti siinä mielessä, että saisi hankittua leipänsä, asumisensa ja hiukan muihinkin kuluihin rahaa. Tuloistaan hän maksaa myös valtiolle ja kunnalle veroa, eli hän on yhteiskunnan täysivaltainen jäsen, jolla on myös oikeus tulla kohdelluksi sellaisena. Kuten muidenkin alojen ammattilaisten. Hänen ei tarvitse kuulla työssään v---lua, eikä tulla kohdelluksi epäasiallisesti. Hän voi huomauttaa siitä asiakkaalle, jonka hän katsoo itseänsä loukanneen. Miksi kassa ei saisi vastata samalla mitalla takaisin? siksikö, kun hän on asiakaspalvelija? Kenenkään ei pidä hyväksyä epäasiallista kohtelua, ei myöskään minkään alan asiakaspalvelijan. Sairaat asiakkaat ovat erikseen ja heihin on suhtauduttava sairauden vaatimalla tavalla. Ammattitaitoinen asiakaspalvelija, vuosien kokemuksella, oppii erottamaan sairaat ja myös humalaiset sekä huumeiden käyttäjät "terveiden asiakkaiden" joukosta.
Itse olen oppinut viime vuosina sen, että en hyväksy itseeni kohdistuvaa epäasiallista kohtelua. Kerran kun vastaa samalla mitalla takaisin, niin harva niistä tulee enää minun "palveltavakseni" tai sitten käyttäytyminen on muuttunut. Jos epäasiallisuus jatkuu, minulla on lupa (oma lupa) laittaa kassa kiinni tältä tyypiltä ja ohjata hänet toiselle kassalle.
Miespuolisena olen huomannut joidenkin asiakkaiden
kohtelevan minua alentavasti ja niin että huomaan olevani, heidän mielestään, "paskahommassa", kuten on nykyään muotia sanoa. Olen kuitenkin pitkän työkokemuksen hankkinut, muissakin kaupan töissä kuin kassalla ja samalla opisto- sekä korkeakoulututkinnot aivan omaksi ilokseni opiskellut "ammattilainen", eli tunnen itse olevani "prinssi kerjäläisen asussa". Minulla on joskus sellainen tunne, että nautin tilanteesta, jossa jotkut "narrit" yrittävät esiintyä herroina.
Ehkä tämä on jonkinlaista sairautta tämäkin, mutta toistaiseksi pidän työstäni.
Esimerkkejä löytyy päivittäin, tilanteista joita edellä olevat ovat kertoneet. viimeisin oli vanha rouva, joka osti yhden jäätelön ja välipalikka hihnalta oli sujahtanut huomaamattani pois. Vedin seuraavana olleen asiakkaan leivän jäätelön lisäksi jolloin rouva topakasti ja kimakasti:"Siinä oli palikka välissä, ettekö huomanneet?" Sanoin että käsi on joskus nopeampi kuin silmä, enkä käy väittelemään siitä oliko palikka vai ei. Vielä hän kerran muistutti siitä palikan olemassa olosta, ennenkuin maksoi jäätelönsä. Pikkujuttu, mutta sopii hyvin esimerkiksi miten pienestä riidan voi saada aikaan, jos on pahaa tahtoa.
Toinen esimerkki: Aamulla seitsemältä tulee sixpäk asiakas, kun olen laittamassa vaihtorahoja kassaan. edellisenä aamuna oli sama asiakas ja sama tilanne. "Etkö sinä perkele voi tulla laittamaan niitä rahoja aikaisemmin kun joka aamu joutuu odottamaan, kun saat ne v--tun rahat siihen laatikkoon." Kiire nääs, sanoo Tamperelainenkin, itse olen Itä-Suomessa.
Kolmas esimerkki: Fiksun tuntuinen herra ostaa paljon ja otin pullolaput pöydältä ja vedin, kuten yleensä vedetään. Ei sanonut mitään, ennenkuin olin tehnyt loppurituaalit bonuskortin vetoineen. Sitten hän sanoi, "miksi vedit pullolaput, nythän niistä ei saa bonusta?" kuten ei saakaan jos ne vähennetään summasta. Bonuksen saadakseen asiakkaan tulisi saada pullopalautus erikseen rahana. Sanoin hänelle että olisi pitänyt mainita siitä kuinka hän ne haluaa. Tämä oli kuin bensaa tuleen. Otin laput ja sanoin korjaavani tilanteen, mutta siinä menee aikaa. Laitoin kassan "kiinni" seuraavilta, joita oli jonossa "hyry mykket". Siitäkös se säpinä alkoi. Voitte vain kuvitella sitä sipinää ja säpinää. Seuraavankin kassan jono osallistui "keskusteluun".
Näitä esimerkkejä on jokaiselta työpäivältä useita. Nämä ovat kuitenkin sieltä lievemmästä päästä. Elämä on taistelua, etenkin näin kassatyöläisen elämä. Ei kuitenkaan vaivuta synkyyteen, koska mielenkiintoistahan tämä työ on ja näitä "epäasiallisia" asiakkaita on kuitenkin vielä pieni osa koko asiakasmäärästä. Teollisuuden liukuhihnatyössä hyväksytään epäkurantteja kappaleita 5-10%. Meillä ei kuitenkaan "päästä" edes sille tasolle, mutta yksikin saattaa pilata koko "tuotannon", tai ainakin työntekijän työpäivän. Luojan kiitos, tässä on kysymys sentään "vain" ihmisistä, eikä mistään rahassa mitattavasta kappaletavarasta. Ei pidä ottaa liian vakavasti ja on osattava antaa samalla mitalla takaisin, kohtuudella ja sekin asiallisesti muistaen "että asiakas on aina oikeassa". Vitsi, vitsi, mutta totena joskus mainittu. Muistetaan että olemme alan ammattilaisia ja sellaisina meitä on myös kohdeltava.
Hyvää jatkoa kaikille kassatyöntekijöille, toivottelee kassasetä.
Kassamyyjän ilot ja surut:
On totta, että asiakkaissa löytyy monenlaisia tyyppejä. Kassamyyjän kohtelu ei aina ole asiallista eikä reiluakaan. Onhan kuitenkin kysymys ammatti-ihmisestä, joka tekee työtään vakavasti siinä mielessä, että saisi hankittua leipänsä, asumisensa ja hiukan muihinkin kuluihin rahaa. Tuloistaan hän maksaa myös valtiolle ja kunnalle veroa, eli hän on yhteiskunnan täysivaltainen jäsen, jolla on myös oikeus tulla kohdelluksi sellaisena. Kuten muidenkin alojen ammattilaisten. Hänen ei tarvitse kuulla työssään v---lua, eikä tulla kohdelluksi epäasiallisesti. Hän voi huomauttaa siitä asiakkaalle, jonka hän katsoo itseänsä loukanneen. Miksi kassa ei saisi vastata samalla mitalla takaisin? siksikö, kun hän on asiakaspalvelija? Kenenkään ei pidä hyväksyä epäasiallista kohtelua, ei myöskään minkään alan asiakaspalvelijan. Sairaat asiakkaat ovat erikseen ja heihin on suhtauduttava sairauden vaatimalla tavalla. Ammattitaitoinen asiakaspalvelija, vuosien kokemuksella, oppii erottamaan sairaat ja myös humalaiset sekä huumeiden käyttäjät "terveiden asiakkaiden" joukosta.
Itse olen oppinut viime vuosina sen, että en hyväksy itseeni kohdistuvaa epäasiallista kohtelua. Kerran kun vastaa samalla mitalla takaisin, niin harva niistä tulee enää minun "palveltavakseni" tai sitten käyttäytyminen on muuttunut. Jos epäasiallisuus jatkuu, minulla on lupa (oma lupa) laittaa kassa kiinni tältä tyypiltä ja ohjata hänet toiselle kassalle.
Miespuolisena olen huomannut joidenkin asiakkaiden
kohtelevan minua alentavasti ja niin että huomaan olevani, heidän mielestään, "paskahommassa", kuten on nykyään muotia sanoa. Olen kuitenkin pitkän työkokemuksen hankkinut, muissakin kaupan töissä kuin kassalla ja samalla opisto- sekä korkeakoulututkinnot aivan omaksi ilokseni opiskellut "ammattilainen", eli tunnen itse olevani "prinssi kerjäläisen asussa". Minulla on joskus sellainen tunne, että nautin tilanteesta, jossa jotkut "narrit" yrittävät esiintyä herroina.
Ehkä tämä on jonkinlaista sairautta tämäkin, mutta toistaiseksi pidän työstäni.
Esimerkkejä löytyy päivittäin, tilanteista joita edellä olevat ovat kertoneet. viimeisin oli vanha rouva, joka osti yhden jäätelön ja välipalikka hihnalta oli sujahtanut huomaamattani pois. Vedin seuraavana olleen asiakkaan leivän jäätelön lisäksi jolloin rouva topakasti ja kimakasti:"Siinä oli palikka välissä, ettekö huomanneet?" Sanoin että käsi on joskus nopeampi kuin silmä, enkä käy väittelemään siitä oliko palikka vai ei. Vielä hän kerran muistutti siitä palikan olemassa olosta, ennenkuin maksoi jäätelönsä. Pikkujuttu, mutta sopii hyvin esimerkiksi miten pienestä riidan voi saada aikaan, jos on pahaa tahtoa.
Toinen esimerkki: Aamulla seitsemältä tulee sixpäk asiakas, kun olen laittamassa vaihtorahoja kassaan. edellisenä aamuna oli sama asiakas ja sama tilanne. "Etkö sinä perkele voi tulla laittamaan niitä rahoja aikaisemmin kun joka aamu joutuu odottamaan, kun saat ne v--tun rahat siihen laatikkoon." Kiire nääs, sanoo Tamperelainenkin, itse olen Itä-Suomessa.
Kolmas esimerkki: Fiksun tuntuinen herra ostaa paljon ja otin pullolaput pöydältä ja vedin, kuten yleensä vedetään. Ei sanonut mitään, ennenkuin olin tehnyt loppurituaalit bonuskortin vetoineen. Sitten hän sanoi, "miksi vedit pullolaput, nythän niistä ei saa bonusta?" kuten ei saakaan jos ne vähennetään summasta. Bonuksen saadakseen asiakkaan tulisi saada pullopalautus erikseen rahana. Sanoin hänelle että olisi pitänyt mainita siitä kuinka hän ne haluaa. Tämä oli kuin bensaa tuleen. Otin laput ja sanoin korjaavani tilanteen, mutta siinä menee aikaa. Laitoin kassan "kiinni" seuraavilta, joita oli jonossa "hyry mykket". Siitäkös se säpinä alkoi. Voitte vain kuvitella sitä sipinää ja säpinää. Seuraavankin kassan jono osallistui "keskusteluun".
Näitä esimerkkejä on jokaiselta työpäivältä useita. Nämä ovat kuitenkin sieltä lievemmästä päästä. Elämä on taistelua, etenkin näin kassatyöläisen elämä. Ei kuitenkaan vaivuta synkyyteen, koska mielenkiintoistahan tämä työ on ja näitä "epäasiallisia" asiakkaita on kuitenkin vielä pieni osa koko asiakasmäärästä. Teollisuuden liukuhihnatyössä hyväksytään epäkurantteja kappaleita 5-10%. Meillä ei kuitenkaan "päästä" edes sille tasolle, mutta yksikin saattaa pilata koko "tuotannon", tai ainakin työntekijän työpäivän. Luojan kiitos, tässä on kysymys sentään "vain" ihmisistä, eikä mistään rahassa mitattavasta kappaletavarasta. Ei pidä ottaa liian vakavasti ja on osattava antaa samalla mitalla takaisin, kohtuudella ja sekin asiallisesti muistaen "että asiakas on aina oikeassa". Vitsi, vitsi, mutta totena joskus mainittu. Muistetaan että olemme alan ammattilaisia ja sellaisina meitä on myös kohdeltava.
Hyvää jatkoa kaikille kassatyöntekijöille, toivottelee kassasetä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
ei viestiä
yllä edes tiskin yli ,ei ole pelkoa että tulisi asiakkaaksi.vanhempani ovat opettaneet ettei saa sanoa vammaiseksi mutta silti...............
vastaamaan.
Minua ihmetytti suunnattomasti monet vuodet, että tavallaan kassatyötä ei arvostettu millään tavalla asiakkaiden puolelta, kuitenkin kassana sinun piti kokoajan olla 'läsnä' ja palvella viimeiseen asti ja olla ja kuunnella jne ja osata kaikki jne jne.
Siksi olen entinen kassa, alkoi nyppiä se ammatin aliarvostus, itsekkin tein työtä vain saadakseni 'voita leivälle', en sen vuoksi että aivosoluni ja älykkyyteni eivät muuhun työhön riittäisi.
Ja näin on monen muun kohdallakin, usein kassat ovat esim. opiskelijoita, joita lähinnä huvittaa kun asiakkaat alkavat neuvomaan ja 'rautalangasta' vääntämään mitä pitäisi tehdä ja osata jne. Usein kassat paljon 'älykkäämpiä' kuin 'kymmenen asiakasta' yhteensä... ;)
Miksi kassatyötä ja muuta kaupantyötä ei arvosteta? Kaupantyön arvostuksen puute on monen asian summa. Tärkein ja suurin tekijä on kaupanalan yleinen heikko palkkataso. Raha ratkaisee myös tässä. Jos lähdetään spekuloimaan mistä se johtuu, niin siihen on suurimpana syyllisenä sanottava olevan alan heikko edunvalvonta. PAM ei ole hoitanut jäsentensä edunvalvontaa siten kuin olisi pitänyt. Nyt tässä kohtaa joku ellu kysyy, että miksi PAM;in jäsenet eivät ole olleet aktiivisempia hoitamaan asioitaan. Vastaan siihen, että jäsenmaksua maksavat jäsenet odottavat, että he saavat vastineen maksamalleen rahalle hyvin hoidetun edunvalvonnan muodossa. Ovatko liikealan ihmiset saaneet vastinetta rahalleen?
Vertaa esim. paperiliitto, tai jokin muu miesvaltaisen alan liitto. Kaupan naiset ja siinä sivussa muutamat kaupan miehet, eivät osaa eivätkä uskalla vaatia itselleen sitä mikä heille kuuluisi raskaasta ja vaativasta työstä.
Eli, kunnon palkka tehdystä työstä. Kaupalla on kyllä varaa maksaa. Onhan se nähty, kuinka rahaa syydetään suuriin investointeihin tekemällä ylisuuria kauppakeskuksia enemmän kuin niitä tarvittaisiin.
Ammattitaito on yksi tekijä, rahan lisäksi, alan arvostusta mitattaessa. Kaupan alalle on tullut pätkätyöläisiä ja paljon opiskelijoita sekä muita ilmaistyötä tekeviä harjoittelijoita, joiden ammattitaito tietysti karttuu ajan myötä, mutta suurin osa kuitenkin on sellaista läpivirtausporukkaa, jotka eivät edes välitä siitä miten he asiakkaita palvelevat. Tämän on hyväksynyt kaupan työnantajakin, eikä heilläkään tunnu olevan väliä, miten homma hoituu. Pääasia on etteivät palkkakulut kasva. Halpaa työvoimaa saa jatkuvasti, mutta halvalla ei saa hyvää.
Tässä on hyvä ottaa esille eräs asia, joka on ristiriidassa tämän heikon palkkauksen ja huonon ammattitaidon omaavien työntekijöiden kanssa.
Asiakas vaatii hyvää ja ammattitaitoista palvelua. Kauppa ei pysty vastaamaan nykyisillä palkoilla tähän vaatimukseen. Kuitenkin on tavarataloissa eräs "palvelu", jolla kysytään asiakkaiden mielipidettä ja pyydetään palautetta palvelusta. Asiakaspalautelaput! Niitä näkee jokaisessa myyntipisteessä. Kun edes työnantajat eivät arvosta työntekijöitään ja vähät välittävät siitä miten työntekiät voivat henkisesti ja taloudellisesti, niin miksi hemmetissä vielä kysellään "oletko tyytyväinen palveluumme".
Pelletkin nauravat areenalla, mutta itkevät kulisseissa kurjaa kohtaloaan.
Joo, kyllä olen ollut jotenkin pettynyt PAMiin liittona, kun mitään suurempaa palkkakehitystä ei ole liiton puolelta vaadittu. Mukisematta tyydytään siihen linjaan mitä on vedetty jo varmaan vuosia.
Saamattomia ovat liiton puolelta ja toisaalta eivätpä jäsenetkään ole hypänneet 'barrikaadeille'.
Jäsenistähän se paljolti aktiviteetti lähtee.
Toisaalta vaikka kaupanalan-liittoon kuulunkin, niin näkisin Suomessa ensisijaisena tehtävänä nostaa sairaanhoitohenkilökunnan palkkoja, koska tekevät todella vaativaa ja raskasta työtä pienillä resursseilla. Terveys kun nyt on kaiken elämisen ja työnkin A ja O!
Puhuit pitkälti asiaa siitä, että kaupanalan palkat ovat alhaalla ja sitten kuitenkin jatkuvasti rakennetaan uutta ja hienoa. Tuohon voisi todeta että asia todellakin on noin ja sitäkin pitäisi käyttää motiivina palkan nosto keskusteluissa!
Hyvä kirjoitus kaikenkaikkiaan sinulta!
Ammattitaitoon puuttuisin vielä, että kassan työhän ei vaadi mitään 'kouluja' taakseen, koska työ opitaan paljolti käytännössä ja siihen kyllä harjaantuu jo parissa kuukaudessa. Asiakaspalvelutilanteet tosin ovat jokapäivä erilaisia, että lähinnä niissä sitä uutta sitten opitaan ja lähinnä kokemuksen kautta. Omalla työpaikallani opiskelijat tekivät lähinnä kesälomapaikkauksia ja sitten viikonloppuja, jolloin vakkarihenkilökunta sai 'hengähtää'. Koska kassantyö pidemmän päälle on uuvuttavaa, niin on toisaalta hyväkin että työntekijät vaihtuvat, koska näin asiakkaat saavat ikäänkuin 'freshiä' palvelua, eivätkä parikymmentä vuotta alalla olleen 'kuluneen' kassan palvelua. Tosin korostan, että arvostan niitä jotka ovat kassalla istuneet koko 'elämänsä' ja sanotaan että varsinkin ikääntyneet ihmiset usein haluavat asioida tällaisilla kassoilla joista kassa on ikäänkuin 'tuttu' jo pitkältä ajalta.
Ilmiselvästi työnantajat hakevat kuitenkin edustavan näköisiä ihmisiä (lähinnä naisia) kassalle, koska ainakin usein kuulee miesten suusta, että 'käyn sillä kassatytöllä kun se on niin hyvännäköinen'. Valitettavasti ikäkysymys tulee esiin myös tällä alalla.
kun toteat:"'käyn sillä kassatytöllä kun se on niin hyvännäköinen'."
Olen itse "urospuolinen" ja kohtaan päivittäin tilanteita, joissa etenkin miehet kääntyvät pois kun huomaavat kassalla toisen miehen. Uskon sen kuitenkin liittyvän meidän suomalaisten miesten heikkoon itsetuntoon. Pelkäämme leimatuksi tulemista. Jos mies menee "vapaaehtoisesti toisen miehen palveltavaksi" niin hän pelkää tulevansa leimatuksi homoksi, tai vähintään homouden kannattajaksi. Kerran on minulle sanottu suoraan, että en tule "miehen kassalle". Sanoin etten ole käynyt vielä kehenkään kiinni, eikä tarvitse pelätä muutenkaan. Onneksi näitä on kuitenkin harvassa ja suurin osa ihmisistä ajattelee kassatapahtumaa vain normaalina toimintona, eikä mitenkään kiinnostuksen kohteen valintana, tai muuhun vastaavaan liittyvänä tapahtumana.
Yksi asia mihin olen kiinnittänyt huomiota kassalla on se, ettei avioparin asioidessa mies tervehdi, ei edes katso miespuoliseen kassaan. Tämä on aika yleistä. Mitähän miehet pelkäävät?
On harvoja pareja jotka molemmat tervehtivät raippaasti ja normaalisti mieskassaa. Tervehtiminen on kuitenkin meidän kulttuurissa ollut tapa, eikä mikään kiinnostuksen osoitus. On muitakin mielenkiintoisia "juttuja" kassatyössä ja niistä voisi tehdä vaikka tutkielman tai lopputyön joku asiasta kiinnostunut opiskelija. Itse olen lähdössä putkeen, eikä tiedä vaikka täydentäisin nykyisen korkeakoulututkinnon vielä väitöskirjalla, jonka aiheena olisi "Ihmisten käyttäytyminen tavaratalon kassalla".
Olet sinäkin oikeassa! Meillä oli entisellä työpaikalla muutama mieskassa ja sanotaan että heidän kassajononsa eivät olleet niin 'pitkiä' kuin naispuoleisilla kassoilla. Jotenkin tuntuivat että asiakkaat todella 'vieroksuivat' mieskassaa vaikka usein miehet ovat jotenkin 'rennompia' ja luonnollisempia kassana niinkuin varmasti muillakin työaloilla.
Valitettavasti se tuli miespuoleisten kassojen kohdalla huomattua, että he usein 'etenivät' nopeasti työpaikallani muihin tehtäviin, saivat siirron osastotyöhön tai pääsivät 'tuosta vaan' asikasneuvontaan töihin. Ja jotenkin tuntui, että heiltä ei 'vaadittu' eikä 'odotettu' niin paljon kuin naisilta. Johtuiko sitten siitä että olivat 'vähemmistönä'??!
Tarkoitus oli että tuo mieskassa-kirjoitus tulee tämän sinun kirjoituksesi alle.
loogiseen järjestykseen. Kohta olen minäkin entinen kassa. Totesit tuossa edellä kassajonojen pituudesta, johtuen siitä, että mieskassaa vieroksutaan jostain syystä. Osa asiakkaista kieltämättä niin tekeekin, kuten edellä olen todennut. Minulla on kuitenkin monia mukavia "rollaattori" asiakkaita jotka tulevat säännöllisesti minun kassalleni. Jotkut sanovat jopa karttavansa nuorempia, koska heidän mielestään vanhemmalta kassalta saa heille sopivaa, parempaa palvelua. Sekin on niitä juttuja joita ei aina nuoremmat ymmärrä, mutta asia on näin.
maailma muttuu vaatimukset kasvaa ja asiakkaat taantuvat lähelle luolamiehiä ,vai onko muka joku keskustelu koskenut työkavereita. tämän keskustelun lisäksi käykää katsomassa adressi ehdotusta aikaisemmassa myyjä keskustelussa niin huomaatte kuinka paljon asiaota voisi tehdä toisin jos enää näiden nykyisten asiakkaiden kanssa haluaa olla tekemisissä.yksikään ammatti kouluttaja ei ole rohjennut kommentoida asioita ja uusien pitkää uraa kaupassa haluavien tulisi ne asiat lukea tietääkseen mihin ryhtyvät..
äänestäkää jaloillanne ihmiset niin myyjät kuin asiakkaat,epäilen kuitenkin vankasti että minne nämä "ruikuttaja" asiakkaat päätyvätkin lopulta ostoksille siellä ei kohta ole heille myyjiä, eikä ilmeisesti kassojakaan....
hyvää syksyn jatkoa kaikesta huolimatta :)
Kyllä oli ihan osuvasti kirjoitettua tekstiä. Useimmiten meidän kassojen odotetaan olevan jollei täydellisiä, niin ainakin sitä hipovia, ja sitten asiakkaat saa kohdella mielestään meitä ihan miten tahtovat.
En todellakaan ymmärrä ihan joka tyyppiä joka mullekin on pää punaisena ruvennut huutamaan, jostain tyyliin, että hänen kuitissaan on yksi muovipussi velotettu liikaa... Itsellä ei olisi ikinä pokkaa lähteä kenellekään tuntemattomalle huutamaan. En sano etteikö virheistä saisi kassalle huomauttaa, tottakai saa, ja pitääkin, mutta on kaksi tapaa tehdä se.
Eräs nainen jäi viime viikolla elävästi mieleen. Hän tuli ihan asiallisesti takaisin kassalle, odotti hiljaa vuoroaan, kunnes sain sen hetkisen asiakkaan rahastettua, ja sitten ihan normaalilla äänellä, ystävällisesti sanoi van että hänen kuitissaan oli keksipaketti otettu kahteen kertaan. Useimmiten tilanne menee niin, että olet juuri sen hetkiselle asiakkaalle kertomassa esim. loppusummaa, kun tulee siihen olan taakse joku niin helvetin tärkeä ja kiireinen, että hän ei kerkeä odottamaan että saisin edes lauseen loppuun, kun pitää ruveta huutamaan minun puheeni päälle, että olet ottanut sen ja sen veraan liikaa multa... Koita siinä sitten hoitaa toisen asiakkaan rahastus, joka ei ole tehnyt mitään pahaa, ja koita samalaa selittää sille huutavalle hinajalle että odottaisi ihan hetken asiansa kanssa.... Voi että, ette voi uskoo, että se ottaa joskus pannuun!!!
Vieläkin jaksaa naurattaa eräs herra joka kävi tässä taannoin liikkeessämme, ja ohimennessäni pysäytti minut. Herralla oli kahdet kengät kärryssään, ja kenkiä näytellen hän piti minulle n. 10 minuutin esitelmän siitä kuinka hän tahtoisi juuri "tämän väriset kengät" mutta kun hän ei ollut löytänyt oikeaa kokoa kuin juuri "tämän väriset". Minulla tietysti hirveä kiire ja kun olin pitkän ja puuduttavan selonteon kuunnellut loppuun, ilmoitin herralle kohteliaasti ja ystävällisesti että meillä ei kyseisiä kenkiä ikävä kyllä ollut sillä hetkellä enempää. En tiedä mikä herraa siinä tilanteessa sitten niin suunnattomasti harmitti, mutta hän veti tästä aivan järkyttävät kilarit, rupesi paiskomaan kenkiä pitkin hyllyjä ja huusi ja haukkui minut niin kovaa että kuuli koko kauppa varmasti sen. No olisin tietty voinut tuhlata omaa ja muiden aika siinä, että olisin nyt vielä "käynyt katsomassa" ettei kenkiä todellakaan ollut enempää, mutta kun tilanne onnekseni sattui olemaan se, että tiesin satavarmasti ettei kenkiä oikeasti ollut enempää. Varmaan herra oli pettynyt kun ei saanut haluamiansa kenkiä, mutta jotain rajaa sentäs...
Kaiken huiput olen kuullut työkaverilta, jolle tilanne oli sattunut jo jokunen vuosi sitten. Työkaverille oli tullut siis joku herra huutamaan sellaisesta asiasta johon työkaverini ei voinut vaikuttaa millään lailla. Kuten ei voinut kukaan muukaan töissä oleva. Herra ei ollut sitten tyytyväinen työkaverini asiakaspalvelutaitoihin, ja oli suoraan sanonut työkaverilleni että lähdetään pihalle asia selvittämään. No työkaverini on sellainen metri viiskymmentä pätkä, muutenkin pienikokoinen naisihminen, mutta hän olikin täräyttänyt herralle että jos herra naisia kerta pieksää, niin lähdetään vaan. Loppujen lopuksi herra oli kuitenkin tyytynyt kohtaloonsa, ja häipynyt liikkeestä vähin äänin.
Mielestäni naurettavaa käytöstä aikuiselta ihmiseltä tuollainen uhkailu ja huutaminen.
Että jos tätä nyt joku muukin lukee kuin kassat, niin koittakaa hyvät ihmiset muistaa kaupassa käydessänne, että me olemme vain töissä siellä, koitamme kyllä työmme niin hyvin hoitaa kuin suinkin mahdollista, mutta virheitä sattuu kaikille. Ihmisiä mekin vain olemme. Todellakin toivoisin että jokainen saisi joskus elämässään vaikka vain päivän kokeilla kaupan kassana oloa, tulisi ehkä sen jälkeen mietittyä sitä omaakin käyttäytymistään.. Itsellä ei ole kyllä tapana mennä kenenkään työpaikalle riehumaan ja kekkaloimaan kuin maailman omistaja. Ja toivon että ne kenellä sellainen on tapana, väistävät ainakin meidän kauppaa parhaansa mukaan.
Olin tämän kesän 1. kertaa kassalla töissä ja ei voi muuta sanoa kuin huh huh. Juuri noita asiakkaita, jotka tulevat huutamaan sen takia, että olen veloittanut liikaa, ei tule ikävä. Muutama tälläinen tapaus nimittäin sattui alennustuotteiden kohdalla, ja asiakas joutui maksamaan 10-20 senttiä liikaa. Sitä sitten tultiin kovaan ääneen vaatimaan takaisin. Ihan kuin sitä tahalteen velottaisi asiakkailta liikaa. Itse en voi näitä räyhääjiä käsittää. Rahaa tulee ja menee. Life goes on.
Hei ja en edes tienyt ennen tätä kesää, kuinka paljon on sellaisia ihmisiä, jotka jäävät tarkistamaan kassakuittia ihan siihen kassan viereen. Tai no en suoraan sanottuna tiennyt, että noita kassakuitteja tarkastellaan muutenkin kuin jos loppusumma tuntuu itsestä kohtuuttoman suurelta. Kai se harrastus sekin on. Itse yleensä pyydän ruokakaupassa asioidessani kassaa heittämään kuitin pois...
Sanot:"Hei ja en edes tienyt ennen tätä kesää, kuinka paljon on sellaisia ihmisiä, jotka jäävät tarkistamaan kassakuittia ihan siihen kassan viereen."
Nyt sitten tiedät. Kokemus karttuu jokaisena työpäivänä. Kuuleha sie! Asiakkaalla on oikeus ja jopa velvollisuus tarkistaa saamansa kuitti. Itsekin teen sen aina asioidessani kaupassa.
On tietenkin asiakkaan oma valinta, missä hän sen tarkistuksen suorittaa. Tietysti olisi järkevämpää siirtyä edemmäs kassasta, pois toisten tieltä, mutta ei asiakkaalle voi mennä huomauttamaan siitä jos hän jää toisten eteen tukoksi. Kyllä asiakkaat itse hoitavat sen huomauttamisen, kuka kohteliaasti ja kuka vähemmän kohteliaasti.
Kuitti annetaan asiakkaalle todisteeksi siitä, että hän on maksanut tuotteen. Kuitista näkee useita asioita. Esim. loppusumman, joka on tärkein. Sitten siinä on eritelty tuotteet jotka olet ostanut. Arvonlisävero on myös näkyvissä.Kellon aika ja kassan- sekä kassahenkilön nimi tai numero.
Meillä kuitissa lukee vielä suositus sen säilyttämiseksi, joka helpottaa esim. valitus-tai palautustapauksessa. Eli, kuten nykyään on tapana sanoa, kuitti ei ole mikä tahansa paperinpala.
Mutta mitä te odotatte sieltä kuitista aina löytyvän? Tuntuu, että siinä syynätään vain toisen työn mahdollisia virheitä. Ainakin silloin, jos tullaan 10 sentin takia räyhäämään. Aina voi nätistikin sanoa. Virheistä aina oppii ja siten on mukava jos niistä ilmoitetaan, kunhan se tehdään asiallisesti. Kaikille sattuu virheitä. Minäkin olen vain ihminen. Ja en todellakaan kiellä ketään tarkistamasta kuittia. Minä en sitä tosin teen, mutta minä olenkin minä ja sinä olet sinä.