Olemme suunnittelemassa Siporex-taloa. (Eli menimme vihdoin ovelaan markkinointiansaan :)
Haluaisimme sisätiloihin "kivitalomeininkiä" leveiden ikkunalautojen muodossa ja olemmekin suunnitelleet ikkunoiden kiinnittämistä lähelle ulkoseinää.
Meitä on kuitenkin varoiteltu ikkunoiden huurtumisesta talviaikaan, koska ilmakierto ikkunasyvennyksessä on puutteellista.
Ratkaisuksi ongelmaan on esitetty mm. sähkövastuksia ikkunalautaan upotettuna, jotka jo pienellä teholla aikaansaisivat riittävän ilmankierron ja kosteudenpoiston.
Onko kukaan törmännyt tämänkaltaiseen ongelmaan, ja esiintyykö tällaista kosteuden tiivistymistä myös matalan U-arvon ikkunoiden yhteydessä?
Kiitokset vastauksista etukäteen!
Haluaisimme sisätiloihin "kivitalomeininkiä" leveiden ikkunalautojen muodossa ja olemmekin suunnitelleet ikkunoiden kiinnittämistä lähelle ulkoseinää.
Meitä on kuitenkin varoiteltu ikkunoiden huurtumisesta talviaikaan, koska ilmakierto ikkunasyvennyksessä on puutteellista.
Ratkaisuksi ongelmaan on esitetty mm. sähkövastuksia ikkunalautaan upotettuna, jotka jo pienellä teholla aikaansaisivat riittävän ilmankierron ja kosteudenpoiston.
Onko kukaan törmännyt tämänkaltaiseen ongelmaan, ja esiintyykö tällaista kosteuden tiivistymistä myös matalan U-arvon ikkunoiden yhteydessä?
Kiitokset vastauksista etukäteen!
Vastaukset 10
Vanhimmat
meillä sipo talo. Ikkunakarmi laitettiin kiinni siten että 2"2" ohjari puu ylä ja alalaitaan kiinni ulkoseinätasolle. eli ikkuna 5cm ulkoseinälinjan sisäpuolella.
sisäsmyyki 15.5...16cm. ikkunan alalaitaan sisäpuolelle on liimattu 18 leveää kivilaatta ikkunalaudaksi. Yläkerassa kuivapuristelaattaa 18*60cm kokoisina paloina alasmyykissä.
ensimmäisenä talvena pakkasen ollessa yli 20 astetta alkoi hiukkasen kosteutta tiivistymään ikkunaan.
toisena talvena kosteuden muodostumispakkasraja oli 25 astetta.
-30 kelillä pahimillaan kosteusrantu karmin alalaidassa 2.5..3cm korkea.
Lisäämällä ilmastointia pykälällä ikkunat kuivaavat.
Itse mietin vastuksia myös ja en kuitenkaan laittanut niitä.
jos viime talvena kiersin ikkunat rätillä abaut 5 kertaa niin se vaivan suuruudesta.
meillä u=1.4 ikkunoissa.
jos u=1.1 tuskin ilmiötä on laikaan 16cm sisä smyykillä.
summa summarun.
sisäsmyyki 10cm --> ei taatusti ikkunan kostumis robleemaa.
sisässmyyki 18cm -->kostumisroblemma noin 5 päivänä vuodessa.--> vastus mikä sopiva teho???
makuasia kannataako...kokemuksela näin jälkikäteen en laittas mutta tekisin edelleen samanlevysen smyykin vaikka alueen sipo myyjä varoitti minua smyykin leveydestä...:)
Ongelma on marginaalinen ja heiluttelee ainoastaan hysteerikkoja ja perfektionisteja.
Muutamana päivänä vuodessa mahdollisesti aiheutuva lasin alareunan kostuminen
muutaman sentin korkeudelta on maailman turhanaikaisimpia murheita.
Ikkuna reippaasti vaan sinne, missä se näyttää hyvältä.
jossa smyygi on noin 11cm plus siinä kiinteä ikkuna, jolloin lasin sisäpinta on noin 26cm "kolossa". Voin vakuuttaa, että -15 kohdalla ikkunoissa on runsaasti huurua alareunoissa. -20 kohdalla kiinteissä ikkunoissa on alanurkissa jäätä, koska niissä nurkissa eristys on superlaseista huolimatta huono.
Talossa on kauttaaltaan lattialämmitys ja sisäilma on talvella noin 30-40% kosteudessa.
Lämmitys tarve on tässä talossa mitatusti puolet pienempi kuin minimivaatimusten kukaisessa talossa, joten nousevia virtauksia ei juuri tule.
Mainittakoon, että avattavissa ikkunoissa joissa lasi on vain 10-11cm syväyksellä, ei ole missään keleissä olut huurretta sisäpuolella.
Kaikissa ikkunoissa on huurretta ja jopa jäätä ulkopuolella kun keli on kostea ja pakkasta on muutama aste. Siihen ei taas auta kuin sisälämpötilan nosto.
joka on 210mm.
Meillä ikkunat laitettiin ulkopinnasta 7 cm sisäänpäin ja karmin leveytenä oli 130 mm. Lisäksi ikkunalautaa levennettiin huoneeseen päin liimaamalla 60 mm leveä sipo-palikka seinään näyttelemään paksua ikkunalautaa. Näistä yhteenlaskemalla saa ikkunalaudan leveydeksi n. 24 cm, paitsi olohuoneessa jossa jokaiselle ikkunalle tehtiin tavallaan oma erkkeri ja näin saatiin ikkunaa vielä 15 cm ulospäin (yhteensä 39 cm ikkunalauta).
Ikkunat normaalit yhdellä selektiivipinnalla ja kaasutäytteellä (en muista U-arvoa).
Sisäpinnan huurtumisongelmia ei Etelä-Suomen säillä ole ollut kuin kodinhoitohuoneessa kovilla pakkasilla, jos pyykkiä on kuivumassa.
Ja siis mitään ylimääräisiä lämmityksiä tms. ei ole.
Toinen ikkuna jossa huurtumista joskus esiintyy on terassin oven ikkuna joka tosin ei ole syvennyksessä vaan suoraan lämmitetyn lattian päällä. Oven ikkuna on kiinteä kolmelasinen paketti.
Meille ikkunat myynyt kaveri suositteli avattavia ikkunoita vaikka heillä olisi myynnissä ollut kiinteitäkin. Myyjän puheiden mukaan samalla U-arvolla olevista ikkunoista kiinteän ikkunan sisäpinnan pintalämpötila on alhaisempi kuin avattavan? En tiedä onko väitteessä perää mutta meillä näin tuntuu olevan.
Avattavien ikkunoiden kohdalla huurtumista ei ole missää nolosuhteissa esiintynyt. Yhdessä huoneessa kaksi pientä kiinteää ikkunaa, joihin huurua alkaa tulla jo -15 asteen pakkasilla.
Papereiden mukaan kiinteillä sama U-arvo kuin avattavilla. Sisin lasi on kuitenkin n. 10 cm sisempänä kuin avattavassa ikkunassa, jolloin imankierto on myöskin huonompaa.
Meillä sisäsmyykit ovat tähän mennessä keskusteluun osallistuneista leveimmät. Ikkunahan laitetaan yleensä eristeen kohdalle seinässä, mikä tarkoittaa Sipossa että sen voi laittaa mille kohdalle tahansa. Mekin halusimme mahdollsimman leveät ikkunalaudat. Päädyimme laittamaan ikkunat ulkoseinän tasalle. No, nyt ne ovat kyllä rappausten verran sisäpuolella.
Minäkin pelkäsin huurtumisongelmaa ja tarkistin asian kolmelta henkilötä: rakennesuunnittelijalta (luultavasti Suomen kokenein Sipo suunnittelija), Sipon tuntevalta arkkitehdilta ja useiden Sipo talojen vastaavana mestarin toimineelta henkilötä. Kaikki olivat yksimielisiä ettei ongelmaa tule. Asia varmistettiin vielä sillä, että tuloilmaventtilit sijoitettiin ikkunoiden kohdalle ja niissä on suunnattavat venttiilit. Yksikerroksiessa rakennuksessa kun niiden sijoittelu on aika vapaata.
Yhden talven kokemuksen perusteella Oulussa minkäänlaista huurtumista ei ole ilmennyt. Venttiilien sijoittelun lisäksi asiaa voi auttaa se, että ikkunat hieman tavanomaista korkeammat: 160 cm. Ikkunoina on tavalliset Pihlan puu-alumiini ikkunat kaasutäytöllä. Ilmanvaihto perinteisellä ristikennolla, ei siis kosteuden palauttava pyörivä.
Meillä noin 14 cm sisäsmyygit, ei mitään huurtumisongelmia koskaan. Mutta jos nyt rakentaisin, tekisin smyygeistä vinot, kuten vanhoissa linnoissa. Siis sivu- ja yläreunoissa vain saha käteen. Olisivat kivan näköiset ja antaisivat valoakin ehkä enemmän. Vielä vinkki Siporex-rakentajalle: Ota valokuvat sisäseinistä kun sähköt roilottu, mutta ei vielä pintatasoitettu. Siporexin elementeistä voit myöhemmin laskea sentin tarkkudella missä sähköjohdot kulkevat!
Ota 500mm kivi niin onnistuu. Ikkuna normaalisti 10 cm päähän ulkoseinästä. 170mm karmi = 23cm smyygi. 2 cm ikkunaudat yli sisäseinän tasosta ja näin 25 cm ikkunalauta