Mitenkähän on, jos metsätyyppinä on kuivahkossa loivassa rinteessä kasvava mäntymetsä josta on kaadettu tukkipuuta useamman sukupolven aikoihin?
Tällainen paikka on maillani, ja siitä lähti taas muutama vuosi sitten tukit menemään.
Mutta nyt kun katsoin rinnettä, siinä ei enää kasva kitukasvuiosten taimien lisäksi kuin kuivunut sammal ja jäkäläkerros, sekin olemattoman ohut ja alla pelkkää laihannäköistä podsolia, siis pölymäistä keltamultaa.
Sadekesinäkään siinä kasvavat havupuun harvat vesat eivät ole kasvaneet kuin muutaman sentin!
5v sitten kylvetyt männyntaimet ovat nyt vain 15 -20 cm luokkaa...
Millä oikein loppuunkulutettu maa rikastetaan, vai rikastuuko vain itsellään taas yhtäkkiä? Kaikki raivausjätteet ja muut on aina korjattu pois, että
taimet pääsisivät kasvamaan.
Onko millaisia lannotteita mm. havupuulle?
Tällainen paikka on maillani, ja siitä lähti taas muutama vuosi sitten tukit menemään.
Mutta nyt kun katsoin rinnettä, siinä ei enää kasva kitukasvuiosten taimien lisäksi kuin kuivunut sammal ja jäkäläkerros, sekin olemattoman ohut ja alla pelkkää laihannäköistä podsolia, siis pölymäistä keltamultaa.
Sadekesinäkään siinä kasvavat havupuun harvat vesat eivät ole kasvaneet kuin muutaman sentin!
5v sitten kylvetyt männyntaimet ovat nyt vain 15 -20 cm luokkaa...
Millä oikein loppuunkulutettu maa rikastetaan, vai rikastuuko vain itsellään taas yhtäkkiä? Kaikki raivausjätteet ja muut on aina korjattu pois, että
taimet pääsisivät kasvamaan.
Onko millaisia lannotteita mm. havupuulle?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Älähän enään vie raivausjätteitä pois karuilta metsäpalstoilta. Kyllä niistä maahan tulee ravinteita, ja hiukan varjostavat taimia auringon paahteelta. kyllä energiarangat kannattaa kerätä mutta oksat ja näreet jättää metsään maatumaan.
viisaammat saa kertoa että millä lannoitteella korjaat asian.
Tietenkin maa köyhtyy, kun hakkuun yhteydessä ei jätetä hakkuutähteitä maatumaan.
Nykyajan hulluutta on, että isännille myydään kaikenmaailman energiapuukourat, joilla sitten ryöstetään metsästä viimeinenkin havuneulanen, risu ja puunlehti.
Vaan väläkö sillä, kun konefirma saa liikevaihtoa. Eri asia on tietenkin polttorangan keruu. Se ei köyhdytä maaperää, sillä runkopuussa on hyvin vähän ravinteita.
Tapauksessasi on tietenkin tärkeää selvittää, mitä ravinteita puuttuu ja pystyykö maa pidättämään lannoitteet, vai valahtavatko läpi juuriston saavuttamattomiin.
Onpa iloista luettavaa tällaiset komentit.
Todellakin nykymuotoinen metsänhoito on pelkkää vastuutonta teollisuuden ahneutta.
Jopa kannotkin viedään metsästä poltettavaksi niinkuin ei Suomessa muuten puuta olis poltettavaksi.
Nuo lahoavat kannot, oksat ja mitä ikinä puusta metsään jää on maaperän kannalta tärkeä kasvuravinteen muodostaja maapohjassa.
Missään tapauksessa ei saisi kantoja ja kaikkia jäännösoksia viedä pois hakkuualueelta. Maa köyhtyy todella pahasti ja keinolannoituksella vaan huononnetaan puun laatua kute historia on jo opettanut.
Myös nykymuotoinen laikutuskin on tarpeetonta horsmapellon tekoa. Istutustaimet kun kasvaa paremmin laikuttamattomassa maapohjassa. Tällöin ei myöskää rikkakasvit valtaa aluetta kuten tavallista. Kauan kestää kunnes vanhat "oikeaoppiset" laikutukset tunnustetaan virheeksi. Kyllä metsämaa regoi ja näyttää heti rikkakasvullaan kun virheitä on tehty. Nuo nykysäädökset kun on tehty kirjoituspöydän takana ilma todellista metsäbiologian tuntemusta. Toivottavasti tulevaisuus tuo luonnonläheisimpiä vaihtoehtoja metsän oikealle hoidolle.
analyysi, katso missä on lähin metlan (metsäntutkimuslaitos) soita sinne ja kysy neulasanalyysin otto-ohjeet ja toimintaperiaatteet, niin eiköhän oikeanlainen lannos löydy.Poikkeuksetta kuivilla kangasmailla typpi on se kasvua eniten rajoittava tekijä_ heitä kokeeksi yli jääneet y-lannokset metsään
Se on viljavuuspalvelu, kun analysoi neulasnäytteetkin. Näyte pitää ottaa vasta marraskuussa tai sen jälkeen.
http://www.viljavuuspalvelu.fi/viljavuuspalvelu/index.php?id=21
Metsämaatutkimuksen voi tehdä kesällä.
Molempien hinta on 63,44€.
Taimien kasvuunlähtö voi olla joskus vaikeaa. Kyllähän siihen ajan kanssa alkaa puuta kasvaa väkisinkin, mäntyhän kasvaa kaikennäköisillä kallionkielekkeilläkin. Tämän vuoden kasvu voi olla hyvin niukkaa pitkän kuivan jakson takia, sillä taimille vesi on tärkeä kasvun kannalta. Vanhemmat männyt kestävät jo paremmin kuivuutta.
Hassua kun nämä kalliokielekkeiden ja vastaavien käkkyrämännyt on kasvaneet sukupolvien ajan -tai kutakuinkin hengissä pysyneet. Sitten tulee uusi metsäätuntematon uudistajasukupolvoi joka hakkaa nämä maisemapuut ahneuttaan, ja sit ihmetellään kun taimet ei kasva vaikka samaan paikkaan istuttaa.
Lietettä vaan reilusti. On tainnut niin pahasti köyhtyä ettei pussilannoitteet enää tehoa.