On jälleen aika varoitella ihmisiä maamme korkeakoulujen sivubisneksestä eli MBA-ohjelmista, sillä on jälleen se aika vuodesta jolloin ko. ohjelmien markkinointi käynee kuumana.
Muistathan kuitenkin, että MBA ei ole virallinen, Suomen lain mukainen tutkinto. Se ei anna kelpoisuutta sellaisiin julkisiin virkoihin ja tehtäviin, joihin on lailla säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, sillä MBA ei ole oikea tutkinto, eli virallinen, Suomen laissa määritelty tutkinto.
Suomessa suoritettavan MBA-ohjelman (jollaiseksi mm. HSE ent. HKKK sitä kutsuu), joka vie 1 - 2 vuotta, pitäen sisällään joitakin lähiopetusluentoja, katsotaan olevan Suomen lain mukaan lähinnä täydennyskoulutusta, josta opiskelija ei voi vaatia tutkintoa. Tästä on olemassa muutaman vuoden takaa suomalaisen tuomioistuimen ennakkotapaus, jossa Svenska Social- och Kommunal högskolanin opiskelijat vaativat jostakin MBA-spedeilystä (ohjelmasta, eivät siis olleet tutkinto-opiskelijoita) peräti oikeaa alempaa korkeakoulututkintoa. Opiskelijat hävisivät kanteen, sillä tuomioistuin katsoi ko. koulutuksen olevan lähinnä täydennyskoulutusta (vertaa: kansanopistot).
Mikäli MBA suoritetaan ulkomailla, esim. Yhdysvalloissa sikäläisen järjestelmän mukaisesti tutkintoon johtavana koulutuksena eli ns. graduate-degree, ja se vastaa mm. vaativuudeltaan, sekä kestoltaan suomalaista laillista ylempää korkeakoulututkintoa, voi Opetushallituksen tutkintopalvelut hakemuksesta tutkia ko. ulkomaisen tutkinnon, ja sen perusteella joko tunnustaa sen Suomen lain mukaiseksi korkeakoulututkinnoksi tai sitten olla tunnustamatta sitä. Mikäli OPH:n tutkintopalvelut sen tunnustaa lailliseksi korkeakoulututkinnoksi, tulee siitä laillinen sekä yhdenvertainen korkeakoulututkinto suomalaisten vastaavan tason korkeakoulututkintojen kanssa. Mikä paradoksaalista, jostakin syystä ulkomaisten korkeakoulututkintojen tunnustaminen tai tunnustamatta jättäminen on annettu Opetusministeriön (joka muutoin hallinnoi Suomessa korkeakoulututkintoja) sijaan Opetushallitukselle.
Suomessa MBA-ohjelmien suosia perustuu lähinnä sen komealta kalskahtavaan nimikkeeseen, mikä on tosin erinomainen bisnes ko. ohjelmien järjestäjillekin.
Mikäli ei viitsi vaivautua tutkimaan suomalaisia korkeakoulututkintoja säätelevään lainsäädäntöön, voi perustuslaista päätellä, että Suomessa järjestettävät MBA-ohjelmat eivät johda lailliseen tutkintoon, sillä ko. ohjelmat ovat maksullisia. Suomen perustuslaki kieltää virallisen, tutkintoon johtavan koulutuksen maksullisuuden, eli kuten tiedämme, koulutus, siis opetus Suomessa on maksutonta, eikä siis sattumalta.
Mikäli menet ulkomaille opiskelemaan MBA:ta, kannattaa varmistua, että se vastaa suomalaista maisteritutkintoa, siis, mikäli aiot hyödyntää sitä joskus Suomessa. Mikäli jäät pysyvästi ulkomaille, ei asialla liene juurikaan väliä.
Muistathan kuitenkin, että MBA ei ole virallinen, Suomen lain mukainen tutkinto. Se ei anna kelpoisuutta sellaisiin julkisiin virkoihin ja tehtäviin, joihin on lailla säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, sillä MBA ei ole oikea tutkinto, eli virallinen, Suomen laissa määritelty tutkinto.
Suomessa suoritettavan MBA-ohjelman (jollaiseksi mm. HSE ent. HKKK sitä kutsuu), joka vie 1 - 2 vuotta, pitäen sisällään joitakin lähiopetusluentoja, katsotaan olevan Suomen lain mukaan lähinnä täydennyskoulutusta, josta opiskelija ei voi vaatia tutkintoa. Tästä on olemassa muutaman vuoden takaa suomalaisen tuomioistuimen ennakkotapaus, jossa Svenska Social- och Kommunal högskolanin opiskelijat vaativat jostakin MBA-spedeilystä (ohjelmasta, eivät siis olleet tutkinto-opiskelijoita) peräti oikeaa alempaa korkeakoulututkintoa. Opiskelijat hävisivät kanteen, sillä tuomioistuin katsoi ko. koulutuksen olevan lähinnä täydennyskoulutusta (vertaa: kansanopistot).
Mikäli MBA suoritetaan ulkomailla, esim. Yhdysvalloissa sikäläisen järjestelmän mukaisesti tutkintoon johtavana koulutuksena eli ns. graduate-degree, ja se vastaa mm. vaativuudeltaan, sekä kestoltaan suomalaista laillista ylempää korkeakoulututkintoa, voi Opetushallituksen tutkintopalvelut hakemuksesta tutkia ko. ulkomaisen tutkinnon, ja sen perusteella joko tunnustaa sen Suomen lain mukaiseksi korkeakoulututkinnoksi tai sitten olla tunnustamatta sitä. Mikäli OPH:n tutkintopalvelut sen tunnustaa lailliseksi korkeakoulututkinnoksi, tulee siitä laillinen sekä yhdenvertainen korkeakoulututkinto suomalaisten vastaavan tason korkeakoulututkintojen kanssa. Mikä paradoksaalista, jostakin syystä ulkomaisten korkeakoulututkintojen tunnustaminen tai tunnustamatta jättäminen on annettu Opetusministeriön (joka muutoin hallinnoi Suomessa korkeakoulututkintoja) sijaan Opetushallitukselle.
Suomessa MBA-ohjelmien suosia perustuu lähinnä sen komealta kalskahtavaan nimikkeeseen, mikä on tosin erinomainen bisnes ko. ohjelmien järjestäjillekin.
Mikäli ei viitsi vaivautua tutkimaan suomalaisia korkeakoulututkintoja säätelevään lainsäädäntöön, voi perustuslaista päätellä, että Suomessa järjestettävät MBA-ohjelmat eivät johda lailliseen tutkintoon, sillä ko. ohjelmat ovat maksullisia. Suomen perustuslaki kieltää virallisen, tutkintoon johtavan koulutuksen maksullisuuden, eli kuten tiedämme, koulutus, siis opetus Suomessa on maksutonta, eikä siis sattumalta.
Mikäli menet ulkomaille opiskelemaan MBA:ta, kannattaa varmistua, että se vastaa suomalaista maisteritutkintoa, siis, mikäli aiot hyödyntää sitä joskus Suomessa. Mikäli jäät pysyvästi ulkomaille, ei asialla liene juurikaan väliä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
..jopa ylempi AMK-tutkinto on parempi vaihtoehto kuin suomalainen MBA-tutkinto, juuri tuon tunnustamisen kannalta (on ainakin korkeakoulututkinto).