olla kyyninen, pessimistinen, masentunut, rääkätty, pois suljettu, väheksytty, mustasydäminen, kylmä, kaikkeen tottuu
en voisi sietää sitä jatkuvaa huomiota ja huolenpitoa ja onnea ja iloa ja läheisyyttä ja lämpöä ja värejä ja tuoksuja ja lapsia ja vaimoa ja perhettä ja sukua ja autoa ja kesämökkiä ja naapureita ja pehmeitä arvoja ja rakastamista ja järvimaisemaa ja normaaliutta ja arkea ja kaupassa käyntiä ja
kuinka paljon eskapismia tarvitsee ettei ole enää yhteydessä tähän maailmaan millään tajunnan tasolla? en halua aistia täältä mitään kaikki on aivan päin helvettiä. katson erittäin paljon elokuvia, kuuntelen paljon musiikkia, vaivun tietokonepelien maailmaan, ajatuksiini, ja jos joskus koen taas todellista... miksi se tuntuu sitten niin väärältä ja epäaidolta?
vai olenko vain mieleltäni niin epäkypsä etten osaa sopeutua, vaan tahdon asioiden olevan kuten tahdon? sopeutuminen tuntuu aina jostakin luopumiselta, eli väärältä, en edes yritä enää.
en voisi sietää sitä jatkuvaa huomiota ja huolenpitoa ja onnea ja iloa ja läheisyyttä ja lämpöä ja värejä ja tuoksuja ja lapsia ja vaimoa ja perhettä ja sukua ja autoa ja kesämökkiä ja naapureita ja pehmeitä arvoja ja rakastamista ja järvimaisemaa ja normaaliutta ja arkea ja kaupassa käyntiä ja
kuinka paljon eskapismia tarvitsee ettei ole enää yhteydessä tähän maailmaan millään tajunnan tasolla? en halua aistia täältä mitään kaikki on aivan päin helvettiä. katson erittäin paljon elokuvia, kuuntelen paljon musiikkia, vaivun tietokonepelien maailmaan, ajatuksiini, ja jos joskus koen taas todellista... miksi se tuntuu sitten niin väärältä ja epäaidolta?
vai olenko vain mieleltäni niin epäkypsä etten osaa sopeutua, vaan tahdon asioiden olevan kuten tahdon? sopeutuminen tuntuu aina jostakin luopumiselta, eli väärältä, en edes yritä enää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos sä tunnet että kaikki on turhaa niin voit lopettaa olemassaolosi.Voit hakea apua ja ottaa itsellesi esim:cipralex-kuurin ja väsätä itsesi kuntoon jossa saat sen veran kanttia että pystyt hoitaan ongelmasi(jos oikeasti haluat)Tai pystut lopettaan kaiken.Mutta muista että vain sinä itse olet vastuussa omasta elämästäsi eikä kukaan muu.Joten tee sillä mitä haluat mutta älä hae mitään sääliä!se on hävijäille.
Kyllä sitä eskapismia paljon tarvitaan, että ei ole yhteydessä näihin maailman asioihin. Se ei vähällä onnistu, eikä ehkä tarvitsekaan, aina tulee ns. arki vastaan. Minulle se on tullut monesti, taas pahemman kerran.
Mutta kun sen tajuaa, niin arki ja tämä kaikki todellisuus on aika hienoa. Aivan kuin jossain elokuvissa se on esittetty pitkän mustavalkojakson jälkeen väreinä. Ei uskoisi miten pienet asiat, ja juuri nuo pienet auttaa näkemään paljon muuta, kuullostaa kliseeltä mutta näin se on.Itse olen "oikea" pitkänlinjan masentuja, enkä tahdo tästä pois päästä, mutta minun perheellisenä ei auta kuin löytää keinoja jaksamiseen.Hyvä kysyi siitä epäkypsyydestä ja luopumisesta se oli hyvä, ja antoi minullellekin ajatuksen, ja jopa vastauksen.Me ihmiset ollaan ehkä liian itsekkäitä, ja tuntuu että sotien ja muiden katastrofien jälkeen vasta ihmisistä löytyy jonkinlaista yritystä ja yhteishenkeä. Ja apua kannattaa hakea kyllä sitä jostain aina saa. Sitten sellaiset typerät lauseet joissain kirjoituksissa ,että olet yksin vastuussa ja voit päättää kaikesta ne joutaa romukoppaan, niissä jos missä paistaa läpi ihmisen epäkypsyys.
Alkaa käyttään heroiinia ja myöskin kaikenlainen itsensäviiltely on suositeltavaa.Äläkä missään tapauksessa edes yritä sopeutua tähän yhteiskuntaan.Älä edes vie roskia enään ulos.Pysy sisällä.
Tuttua, mutta eikös enemmänkin kapinaa muita vastaan. Totuushan on, että haluaa kaiken tehdä ja kokea omalla tavalla ja samalla haluaa riidellä muuta maailmaa vastaan. Joskus voi irtautua ja muka kokea "jotakin", mutta aina on palautus takaisin.
Pakoakin tämä on todellisesta elämästä, kun ei vain uskalla antaa itseänsä vietäväksi...
Mutta kuka sinusta välittää...ei kiinalaisia kiinnosta miten elämäsi elät, ei naapurisi tuhista sinulle nokkaansakaan ja lähimmäisesi korkeintaa toivovat sinun tulevan järkiinsä. Maailma jatkaa elämäänsä sinusta huolimatta, joten kun sinulla on vain tämä yksi elämä, niin elä se sillai kun haluat vai annoitko vain hätähuudon...!
on, tuntuu vain että minulta puuttuu jotain oleellista jota kaikilla muilla on. enkä tiedä mikä se jokin on.
tällainen teksti http://www.saunalahti.fi/msiivola/omia/depersonalisaatio.html ellei ehkä ole jo tuttukin? Vähän hankalalukuista välillä noiden sivistys ilmausten takia, mutta jännä teksti. Kuulostaako ehkä tutulta? Mitä oikeastaan on se "todellisuus" mihin et millään tahtoisi sopeutua? Onko sitä edes, vai onko se pelkkää illuusiota? :)