Nyt tämmöinen kysymys, että kun mieheni lunastaa talostamme oman osuutensa minulta, niin tarviiko tehdä kauppakirja vai riittääkö siitä pelkkä osituskirja?
Entä varainsiirtovero? Voiko siltä välttyä mitenkään?
Entä varainsiirtovero? Voiko siltä välttyä mitenkään?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei tarvitse kauppakirjaa ... juuri varainsiirtoveron vuoksi sellaista ei kannatakaan tehdä. Oikein laadittu ositus- ja erottelusopimus on OK ja paras vaihtoehto. Sen perusteella talolle haetaan uudet lainhuudot jne.
Ellei lunastuksessa olla käytetty pesän ulkopuolisia varoja, varainsiirtoveroa ei mene. Eli, miehen omistus talosta kasvaa 50%:sta 100%:iin, kuin myös velkavastuu. Sinulla molemmat menevät nollille. Jos talon arvo ja velka yhtä suuret ... pesän ulkopuolisia varoja ei olla käytetty. Tai, jos esim. talon arvo on noussut 30.000 EUR ja velkaa maksettu 10.000 EUR, sinun osuutesi olisi tuosta puolet, siis 20.000 EUR. Jos mies kuittaa sen niin, että velaton ja yhteinen 40.000 EUR auto tulee sinulle ... niin taaskaan ei olla käytetty pesän ulkopuolisia varoja, eikä varainsiirtoveroa tarvitse maksaa.
Mutta, jos mies ottaa lisälainaa 20.000 EUR lunastusta varten yo. esimerkissä, ne ovat pesän ulkopuolisia varoja ... ja siitä osuudesta tulee varainsiirtovero maksuun (0,04 x 20.000 = 800 EUR) ... ei siis koko talon puolikkaan arvosta.
Kiitos sinulle vastauksesta! Eli voinko silti tehdä pelkän osituskirjan, vaikka....varainsiirtoveroa menee joka tapauksessa, kun mieheni joutuu ottamaan lainaa, että saa minun osuuteni lunastettua.
Jos nyt ihan tarkkoja ollaan ... kyse on "ositus- ja erottelusopimuksesta" ... mutta rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Osituksessa kun vasta lasketaan euroja ja varallisuuksia, ja määritetään mahdollinen tasinko (tai todetaan ettei sitä makseta). Nyt olette vaiheessa missä omaisuutenne "erotellaan" ... siis katsotaan kuka ottaa mitäkin, tai kumpi mahdollisesti lunastaa jotain ja ottaa lainoja vastattavakseen (pankin suostumuksella, tietenkin).
Yleensä nämä kaksi eri asiaa kyllä kirjataan samaan sopimukseen.
Tiedän että juristeilla on "keinovalikoimaa" sille, että varainsiirtoverosta vältytään vaikka todellisuudessa hieman pesän ulkopuolisia varoja joudutaankin käyttämään.
Eli, neuvoni on että maksatte (tai mies maksaa, hänhän tästä hyötyy) hieman juristille joka laatii tai edes tarkastaa ko. sopimuksen, jotta myös muotoseikat oikein. Ne pari satasta jotka siihen joutuu laittamaan, voivat olla hyvä sijoitus!!
Tuollaisesta työstä juristin palkkiot yleensä pienehköt (sovussa sovittu asia, kyse vain fiksusti laadittavasta asiakirjasta), eri asia sitten on riitaisat ositukset joissa heidän työaikaansa palaa kyllä.
Kiitos oikein paljon fiksuista neuvoista! Näillä päästän jo pitkälle.
Sieltä jo tulikin vinkkejä. En jaksa puuttua osituksen terminologiaan. Alkuperäiselle: käänny juristin puoleen jos olet hiukankin epävarma. En osaa neuvoa että mitä olisi enää tehtävissä avioeron vireilletulon jälkeen. Avioeron jättäminen raukeamaan ja sen rauettua uudestaan hakeminen on toki mahdollista, ei kuitenkaan taida tulla riitaisuuksien vuoksi juuri koskaan kysymykseen. Ei verosuunnittelussa kannata aina mennä äärimmäisyyksiin. Elämässä on muutakin sisältöä. Valistan kuitenkin hiukan.
"Tiedän että juristeilla on "keinovalikoimaa" sille, että varainsiirtoverosta vältytään vaikka todellisuudessa hieman pesän ulkopuolisia varoja joudutaankin käyttämään."
Hyvin yksinkertainen keino tähän on hakea se laina pankista ennen avioeron vireilletuloa. Osituksen piiriinhän kuuluu vain (ja vain!) se omaisuus, joka puolisoilla oli avioeroasian vireilletullessa (ts. avioerohakemuksen saapuessa KäO:oon, sen jälkeen tullut omaisuus/velat eivä kuulu osituslaskelmaa ellei niin sovita) Tällöin kyseiset varat (velkapääoma)ja niitä vastaavat velat (velka pankille) tulevat osituslaskelmaan ja luonnollisesti kumoavat yhtä suurina toisensa (Henkilö A saa 10 euroa lisää omaisuutta ja 10 euroa lisää velkaa = nettovarallisuus ei muutu miksikään). Menettely ei siis millään tavoin vääristä osituslaskelman lopputulosta.
Laitetaan lainkohtakin tähän varainsiirtoverolaista, 4§. Otan pitkästä pykälästä vain sen olennaisen tähän:
"Osituksen yhteydessä tapahtuvasta kiinteistön saannosta on suoritettava veroa siltä osin kuin vastikkeena on käytetty muuta kuin jaettavana olevaa varallisuutta, ... "
Laillista veronkiertoa eli verosuunnittelua helpoimmillaan.
Käytännössä ihmiset eivät kuitenkaan tajua ajatella asiaa riittävän ajoissa, vaan laittavat suinpäin avioerohakemuksen käräjäoikeuteen. Avioeroasian jo tultua vireille on nimittäin mahdotonta hakea pankista lainaa ennen avioeroasian vireilletuloa ;)
Tarkennan hieman. En tiedä siis onko juristeillakaan keinoja varallisuusveron välttämiseen jos on kyse "pesän ulkopuolisista varoista". Yllä kirjottamani vinkki siis koskee sitä miten varmistetetaan että lunastukseen hankitut lainarahat varmasti kuuluvat osituksen piiriin eli estetään verottajaa luokittelemasta varat "pesän ulkopuolisiksi". :)
Kiitoksia neuvoista hmmm.4 päivää sitten kuulin ,että Hän on rakastunut,nyt aletaan vasta sopia sovinnollista eroa.Haluan sen kuitenkin tapahtuvan reilusti meitä molempia kohtaan,vieraiden kuitenkaan hyötymättä.
Mitäs mieltä olet siitä, että puolisot sopivat osituspäiväksi jonkun muun päivän kuin avioeron vireilletulopäivän? Ositussopimushan on sopimus, ja Suomessa on (periaatteessa) sopimusvapaus. Varainsiirtoveron kiertämistarkoituksessa tehty järjestely ei verotuksessa varmaankaan menisi läpi, mutta tarkistaako verottaja yleensä avioeron vireilletulopäivää? Saattaisi olla harkitun riskin ottamisen arvoinen vaihtoehto...