kuinka tehdään kivitalon katto?
kivitalon katto?
kui?
627905
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Yleensä normaaliin tapaan kattotuoleilla. Jos yläpohja on esim Siporexia voi sen rakentaa muutenkin paikan päällä. Me päädyttiin tehdastekoisiin kattotuoleihin, koska niistä on nopea asentaa kattoa eikä sopivien kirvesmiesten saamisesta katon runkotöihin ollut varmuutta. Yläpohjalaattaan porattuihin reikiin valettiin kiinni reikänauhat, joihin kattotuolit naulattiin kiinni. Laatan ja kattotuolin väliin bitumikaista. Ontelolaatiolla on varmaan eri systeemit.
Jos yläpohja ei ole betonia (vakuutusyhtiön määritelmän mukaan se ei ole enää kivitalo) käytetään aina tavallisia kattotuoleja.
Tietysti katon malli yms vaikuttaa. Näsäviisaastihan voisi vastata kysymykseesi että 'katto tehdään rakennesuunnitelman mukaan'.
Eikö siis olekaan enää virallisesti kivitalo?
Sipo on.
Vakuutusyhtiöt eivät anna kivitaloalennusta vakuutusmaksuun, jollei yläpohjakin ole 'kiveä'. Sinänsä ko alennuksesta ei ole kivitalon myyntiargumentiksi: meillä se tekee 50€ vuodessa.
kaikki siporex myyjät näyttävät valehtelevan
Vakuutusmaksuihin saat kaikki alennukset vaikka yläpohja ei olisi kiveä
Lammissa yläpohja on sitä mitä asiakas haluaa.
Sipoa/betonia/puuta/jotain muuta. Ihan miten haluaa.
Ja kyllä, Lammi kivitalo on virallisesti kivitalo.'
Epävirallisesti se on kaikkein kivisin kivitalo.
Siinä on reilusti eniten kiveä.
et silleen
Kannattaa vakuuttaa Tapiolassa.
Siellä kivitalo on kivitalo vaikka talossa ois kattotuolit ylimmässä kerroksessa.
Esim. pohjolassa alennuksia ei saane?
" Rakennusmateriaali
Kivi
Rakennuksen kaikki kantavat materiaalit sekä ala-, väli- ja yläpohjat ovat palamatonta materiaalia. Rakenteiden pinnoitteina voi olla syttyviä materiaaleja, esimerkiksi puuta, tapettia tai muovia.
Seka
Rakennuksen kantavat ja ei kantavat rakenteet ovat liimapuuta tai osittain puuta, terästä tai kiveä. Rakennuksen kaikki ulko- ja sisäverhoukset ovat palamatonta materiaalia esimerkiksi Luja-Cyproclevyä, peltiä tai tiiltä.
Ulkoseinien, ikkunoiden ja ulkoovien yläpuoliset seinän osat voivat olla verhottu muulla kuin palamattomalla materiaalilla.
Puu
Puurakennukset "
Samoin Siporexissa asikas saa valita mitä haluaa. Sipotaloihinkin tehdään puutalon tekniikalla yläpohjia ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin laskee mukavasti hinta. Toiseksi yläpohjaelementin max jänneväli ylittyisi jossain tapauksessa. Näin käy esim jos halutaan yli 6m leveitä/pitkiä huoneita ilman teräspalkkeja (hinta) tai ei haluta laittaa kantavia väliseiniä (joskus jopa tehdään väliseinät esim kipsilevystä).
yhtä pätevä lopputulos molemmilla ja molemmissa omat hyvät ja huonot puolet =) aivan sama mikä talo on se kaikista kivisin kun hyötyä siitä ei mitään enää ole. Itselläni on Siporex-talo ja kauan asiaa pähkäiltiin. Katsoin kuitenkin että siporex parempi mun makuuni. Todella jykevä talo on enkä kyllä tajua mitä vielä enemmän Lammilta olisin saanut, en mitään.
"Katsoin kuitenkin että siporex parempi mun makuuni."
Ihan samoilla linjoilla.
Painotin asioita jotka Lammissa oli paremmin.
"enkä kyllä tajua mitä vielä enemmän Lammilta olisin saanut, en mitään."
Himpun verran enemmän lämmöneristävyyttä, varaavuutta yms. (mutta luultavasti niin vähän että sen huomaa vaan mittareilla yms.)
Asialla hieman enemmän merkitystä mitä pohjoisemmaksi rakentaa.
"Himpun verran enemmän lämmöneristävyyttä, varaavuutta yms. (mutta luultavasti niin vähän että sen huomaa vaan mittareilla yms.) "
niin ei varmaan kannata valita kumpaakaan?
sen verran olen haastatellut tällä paikkakunnalla Lammirakentajia ja ennenkaikkea niitä urakoitsijoita jotka Lammin kimpussa ovat pakertaneet. Ei kiitos sitä meille mutta toki varmaan monelle muulle kelpaa
"niin ei varmaan kannata valita kumpaakaan?"
Valuharkkotalossa sitä lämmön varaavuutta on eniten.
Mutta lämmöneristävyyttä tosiaan vain vähän/himpun enemmän. (Paitsi jos samaan hintaan saa LL400 kivet jotka on jo matalaenergiatasoa.)
Mutta toki jos viimisen päälle matalaenergiataloa tekee, valinta kohdistunee kevytsorasta tehtyihin matalaenergiaharkkoihin. (Lammi ja Siporex on kaksi "heikoimmin" eristettyä harkkoa)
Lammi on mielestäni
- työläämpi
- kalliimpi
- hankalampi tehdä muita kuin suorakulmaisia linjoja
Mutta ihan mielenkiinnosta kuulisin mitä muita "etuja" siporexilla mielestäsi on?
Lammin edut on jo käsitelty niin moneen kertaan. ;-)
ja lisäksi vielä nuo mitä tuossa luettelit =)
Juuri päinvastoin menee.
1) Lammi on kylmäsillattomanpi (kts. esim sokkelin ja ulkoseinän liitos, ikkunoiden pielet jne)
2) Lammi ei ylimääräisiä eristeitä tarvitse koska se hunoimmillaankin on määräysten mukainen ilman vippaskonsteja Sipo tarvii lisäeristeet)
3) Seinät heittää jos on tekovirheitä. Esim 6m korkea seinä on helpompi tehdä Lammilla SUORAAN kuin siporex. Niin on "ammattilaiset" mulle kertonu (ei omaa kokemusta).
Eli sulla on ihan nurinkurista tietoa. Luettelit lähinnä Lammin vahvuuksia.
Eiköhän tuo ole ja aika kaukana aloituksesta. Samaa iänikuista jappasua.
Raksaaja-sh:
Tee jonnekin wbbisivu jossa ylistät sitä lampeasi. Voi sitten pistää joka kommenttiisi linkin sinne, ilman että keskustelu kääntyy iänikuiseksi Lammi-Sipo väännöksi.
Ei nuissa ole paljon eroa puoleen tai toiseen. Jos loppumetreillä eroa olisi, niin toinen katoaisi markkinoilta. Ihmiset ja arvostukset ovat eriä. Hyvä että erilaisia talojakin on.
kannttais tutustua aiheeseen kunnolla. Siporex ei tosiaan tarvi mitään lisäeristeitä kun täyttää kevyesti minimivaatimusket ja tosiaan noissa Lammitaloissa on vaarana kylmäsillat, ei siporexissa, usko sinä vaan siihen Lammiisi mutta älä liiallisuuksiin mene.
"ylistät sitä"
Mutta en kait se ollut minä joka aloitti? vai ...
"Ei nuissa ole paljon eroa puoleen tai toiseen. Jos loppumetreillä eroa olisi, niin toinen katoaisi markkinoilta. Ihmiset ja arvostukset ovat eriä. Hyvä että erilaisia talojakin on"
Juuri näin.
Ihmettelen mikä porukkaa nyppii. ((olenhan ollut paljon hiljaakin yms.))
perehdy asiaan ennen kuin jauhat, tuossa alempana jauhoit että siporex-talo tarvii vippaskonteja täyttääkseen lämmönpitävyysvaatimukset. Käypä Jämerän sivuilla lukasemassa tarkemmin. Loppumetreillä ei ole mitään eroa onko talo Jämerä, Lammi vai jotain muuta mutta sinä jaksat jauhaa siitä Lammistasi. Toiset sanoo että heille sipo sopii paremmin joten mitä se sua rassaa?
Vaikken spesialisti olekaan niin tiedän enemmän kuin useimmat siporexista rakentamattomat.
Esim. äsken mainitsemissani asioissa olen oikeassa. sori.
vaikka dis-informaatio ja (ellei valheellinen niin) harhaanjohtava mainosmateriaali (jamera.fi) rassaa. Toisinaan.
Pääsääntöisesti täällä hehkutetaan ostopäätöksen tehdyn sellaisten etujen vuoksi joita ei oikeasti olekaan.
Minkälainen se sokkelin ja seinän liitos on Lammitalossa? Meinaan, jos se kerran on kylmäsillattomampi kuin sipotaloissa.
ja tosielämässä et ole perehtynyt siporexiin tarpeeksi voidaksesi mitään siitä kommentoida, sen huomaa jo "faktoistasi" ja mitä tulee harhaanjohtavaan mainontaan niin mistäs hemmetistä sinä sen tiedät mikä on harhaanjohtavaa? Montako tutkimusta iheesta olet lukenut ja anna linkki? Jämerän sivuilla niitä faktoja löytyy ihan tutkittuina.
yksinkertainen rakenne on varmin tae kylmäsillattomuudesta
(sipotaloissahan yleisimmin on sokkelit eristämätöntä kevytsoraharkkoa, kts. jamera.fi, suunnittekijan käsikirja yms.)
- seinän lämmöneristävyyden merkityksen vähättely (esitetään optimoitu esimerkkilaskelma ainoana oikeana totuutena)
- puolitotuuksia kastepisteestä (unohdetaan että esim. rakentamispaikkakunta vaikuttaa, kokeile esim. DofLämpö ohjelmalla, lisäksi unohdetaan ettei kosteus tiivisty lämpimäänm pintaan yms...)
jne... etsivä löytää.
PS en aio jatkaa
Koska täällä pääsääntöisesti vaan huudetaan suu vaahdossa, niin rautalanka:
Normaali siporex talo ei sellaisenaan täytä C3:ssa rakenneosille asetettuja U arvoja.
Sen sijaan joudutaan kompensoimaan.
Lähteet:
- RakMk C3
- Tuotesertifikaatti http://www.siporex.fi/hhpdf/Tuotesertifikaatti.pdf
- Suunnittelijan käsikirja kohta G32. Huomaa myös taulukko G11.
- VTT:n matalaenergiaharkkotalojen esimerkkilaskelmat.
Asiasta on turha jauhaa.
Siporex talossa joudutaan käyttämään kompensaatiolaskelmaa jotta se saadaan "menemään" määräyksiin. Ehkä sana "vippaskonsti" oli vaan taas turhan provosoiva. Anteeksi siitä.
Eikä se mitään isompaa haittaa. Sähkölaskuun tuo ei montaa euroa vuodessa tee.
Jämerällä näyttäisi kuitenkin olevan pieni paniikki asian vuoksi. (web sivuista päätellen)
Jämerä antaa lämmöneristävyydessä hieman tasoitusta muille. Ja saa antaakin. Onhan heillä kattavin talopaketti, kattavimmat detaljikuvat, jne... ;-)
jep, en jauha enään
- raksaaja
rakentamisessa täytyisi osata huomioida kokonaiskuva talosta ja rakenteista. Ei Lammitalokaan mikään hyvä vaihtoehto ole kun ajatellaan valuvikoja sun muita mitkä erittäin todennäköisesti aiheuttaa juuri niitä riskejä lämpövuotoihin. Juuri eilen juttelin asiasta urakoitsijan kanssa joka Lammitalojakin on pykännyt, hänen mukaansa niissä näkee paljon sellaista mitä itse pitää riskirakentamisena. Fakta kuitenkin on se, että kokonaisuudessaan Jämerä on energiataloudellinen ja tiivis rakentamistapa (täyttää kevyesti lämpövaatimukset)puhumattakaan siitä että on helppo, joustava jne. Kukin valitsee itse! Ja mitä tulee Lammin markkinointiin niin kyllähän sielläkin osataan kaunistella =) on kuulemma niin helppoa, nopeaa eikä mitään riskejä ole, totuus onkin sitten toinen =)
että valmiina talona Jämerä täyttää mennen tullen kiristyneet vaatimukset =) ei se sinun Lammisikaan "kivi"kasana mitään lämpöä pidä. Mitään vippaskonsteja en ole Jämerääni vielä tarvinnut enkä tule tarvitsemaan mutta enpä tarvitse erityisiä eristeitäkään, Siporex on itsessään tiivis.
onkos Lammitalolaisella millainen yläpohja? Úteliaisuudesta kyselen, sieltä kun tahtoo se lämpö vuotaa....taitaa ne lammilaisetkin tarvita muutamia "vippaskonteja" pitääkseen talonsa lämpimänä
En nähnyt järjelliseksi sijoittaa tuhansia euroja ylimääräistä kivirakenteiseen yläpohjaan. (tarjoushinnat kyllä kyselin siitäkin vaihtoehdoista)
Ja kattotuolirakenteella saa mm. käyttöullakkoon enemmän korkeutta eristävyyden kärsimättä. (ja pääsee vähemmillä kantavilla seinillä yms)
Yläpohja on tehty seuraavasti:
- päällä on 400mm ekovillaa
- höyrynsulkumuovi on limitetty 50cm teipattu oikeilla höyrynsulkuteipeillä kitattu seniin tiiviiksi ja piippuun tiiviiksi
- höyrynsulkumuovin alapuolella on 5cmm kivivilla
- pintaverhous niin ikään tiivistetään & huoneet "palo-osastoidaan" yms.
- IV putket (ym) on höyrynsulun alapuolella
Olen aivan varma että tuon tiiviinpää yläpohjaa ei saa mitenkään. (ei ehkä kivestäkään, muovi kun kestää paremmin elämistä)
Ilmatiiveydessä tärkeintä on huolehtia seinien ja ikkunoiden tiiveys koska niihin tuuli vaikuttaa, ei yläpohjaan. Ilmanvaihto tulee säätää vain hieman alipaineiseksi.
Tähän kylmäsillattomuuteen.
Omaa taloani aikoinaan suunnitellessani en keksinyt tapaa tehdä kylmäsillatonta alapohjan ja sokkelin liitosta tuulettuvaan alapohjaan eristeharkoilla ja ontelolaatoilla, vaan rakennen mielestäni vaati joko siporex-elementit alapohjaan tai siporex-harkon ulkoseinään tai mieluummin molemmat. En keksi vieläkään.
Toinen erityisesti mainitsemasi kohta oli ikkunoiden pielet?? Karmin taakse jäävä siporex on parempi eriste kuin ikkunankarmi, joten kyllä tässä tapauksessa mielestäni edelleen ikkunan karmi on se kylmäsilta seinärakenteesta riippumatta, mutta siporexilla ikkunan asennussyvyyden voi valita vapaasti.
Totta kai huomioin myös kokonaisuuden.
Lienee kuitenkin jopa satoja detaljeja joissa parantamalla olen myös saanut kokonaisuudesta paremman.
"Ei Lammitalokaan mikään hyvä vaihtoehto ole kun ajatellaan valuvikoja sun muita mitkä erittäin todennäköisesti aiheuttaa juuri niitä riskejä lämpövuotoihin."
Ihmettelen tuota jatkuvaa vouhotusta valuvioista. Meillä en huomannut että niiden välttäminen olisi ollut mitenkään ylitse pääsemättömän hankalaa.
Ei paljon todennäköisenpää kuin lusikkajengin murtautuminen sipotaloon?
"Juuri eilen juttelin asiasta urakoitsijan kanssa joka Lammitalojakin on pykännyt, hänen mukaansa niissä näkee paljon sellaista mitä itse pitää riskirakentamisena."
Esim?
Se kyllä on varmaa että huolellisenpi pitää olla. Valvoa pitää ehkä tarkemmin. Sitä tarkemmin mitä enemmän on kohtia jotka ei mene moduuliin.
"Fakta kuitenkin on se, että kokonaisuudessaan Jämerä on energiataloudellinen ja tiivis rakentamistapa"
Tiiviiksi rapattuna päihittää puutalot tiiveydessä. Mutta muihin kivitaloihin verrattuna eroa ei ole havaittavissa.
(kivisen yläpohjan saa kaikkiin)
"(täyttää kevyesti lämpövaatimukset)"
Mielestäni ei täytä "kevyesti" koska ulkoseinän lämmöneristävyys on alle määräyksen.
"Kukin valitsee itse!"
Niinpä. Kaikki kivitalot on hyviä. Hintaerotkin aika pieniä.
"Ja mitä tulee Lammin markkinointiin niin kyllähän sielläkin osataan kaunistella =) on kuulemma niin helppoa,"
Juu. Helpompia on.
" nopeaa eikä mitään riskejä ole, totuus onkin sitten toinen"
Milestäni lammin rakentaminen on nopeaa eikä isoja riskejä ole (muulla kuin siporex myyjällä tai hutiloivalla rakentajalla).
Tuulettuvan alapohjan tapauksessa Lammi on hankalampi!!! Siinä olet oikeassa.
(kannattaisi miettiä radon imulla toteutettua maanvaraista jos Lammin haluaa)
Ikkunoiden pielessä toki karmi johtaa kylmää, mutta karmin ulkopuolella sisäilmasta ulkoilmaan on vain 20cm siporexia, kyllä siinäkin reippaasti lämpövirta on muuhun seinään verrattuna.
HUOM! niin kuin sanoin, merkitys todella pieni, mutta kuitenkin. Erittäin todennäköisesti hohkaa kylmää enemmän kuin muut arkenteet talvella.
"mutta siporexilla ikkunan asennussyvyyden voi valita vapaasti."
Jep. Mutta lämpötalouden kannalta lasin lämpölasiosa ois syytä olla keskellä seinän lämmöneristettä. (juu ei lammissakaan sitä siihen helpolla saa)
"ei se sinun Lammisikaan "kivi"kasana mitään lämpöä pidä."
Ei tietenkään. Ja seinärakenteenakin menee nippa nappa määräyksiin. Mielestäni "ihan kiva" kuitenkin että menee. (uudestaan jos tekisin niin luultavasti laittaisin matalaenergiaharkon seiniin, ne kun nyt tekee about 25% energiahukasta talvella)
"enpä tarvitse erityisiä eristeitäkään,"
Arvelenpa että sulla on kuitenkin erityisiä eristeitä yläpohjassa.
..taitaa olla erikois-lammi, kun ei eristeitä yläpohjassa?:-)
Menee muutenkin hutut ja vellt aika hyvin sekaisin...
meillä ei ilmanvaihtokoneen eikä katon tai lattian eristeiden tarvitse kompensoida huonoa seinien eristävyyttä
Mutta aivan sama sulle joten olkoon.
Tuo kommentti "Mutta lämpötalouden kannalta lasin lämpölasiosa ois syytä olla keskellä seinän lämmöneristettä. (juu ei lammissaKAAN sitä siihen helpolla saa)" kuulostaa kummalliselta Siproexista puhuttaessa. Siinähän koko seinä on lämmöneristettä jolloin on totta että "ikkunan asennussyvyyden voi valita vapaasti".
Ehkä luen kuin piru raamttua, mutta koitettiinko tuossa vääntää selkeä asia kuulostamaan siltä kuin Lammi olisi tässä yksityiskohdassa yhtä hyvä. Elikkä fakta on yksinkertaisesti se, että Sipossa ikkunan voi laittaa mille syvyydelle haluaa, koska se on aina eristeen kophdalla. Lammissa se pitää yrittää saada seinän välissä olevan eristeen kohdalle.
no ei (vaikka kieltämättä tuon vois niinkin tulkita)
ihan vaan sitä että myös sipossa tälläisin akkunan keskelle harkkoa koska lämpöteknisesti se on paras paikka (vaikka muutkin käy) ...
(((((mutta koska perfektionistin perkule olen niin laittaisin sipossa myös lisäeristettä sinne harkkoon... (ura & eristettä) U know perfektionisti tekee hankalimman kautta)))))
Osaakos joku muuten sanoa míksi lammissa ei voisi 170mm levellä akkunan karmilla olevaa normaalia akkunaa laittaa ihan ulkopintaan (jos joku niin väkipakolla haluais)?
Lämpöelementtihän ois eristeen kohdalla edelleen.
Kaikilla runkomateriaaleilla on sekä hyviä että huonoja puolia. Omista painotuksista ja talon arkkitehtuurista sekä sijainnista riippuu mihin loppuratkaisuun kulloinkin päädytään.
Omassa talossani arkkitehtuurista (omaa käsialaa, joten arkkitehtia ei voi syyttää) aiheutuvia yksityiskohtia joissa siporex oli nimenomaan kylmäsiltojen välttämiseksi paras ratkaisu oli tuon tuulettuvan alapohjan lisäksi pari muutakin.
Olohuoneen ikkunat (5 kpl, 900 x 2200) on jokainen tuotu omalla "erkkerillään" 150 mm ulos seinästä. Rakennedetaljia piirtäessä iso plussa siporexille.
Yläkerrassa sisäänvedetty parveke. Parvekkeen takaseinän liittyminen välipohjaan. Toinen plussa.
Mielestäni siporex-talo jossa ylä-, väli- ja alapohja on siporexia on nimenomaan yksityiskohtien kylmäsillattomuudessa omaa luokkaansa, ja tämä omassa projektissani kompensoi riittävästi muita vähän huonompia ominaisuuksia (esim. se huonompi U-arvo).
Mitä kinkkisemmät muodot niin sen kannattavanpaa kyseinen kohta on tehdä siporexista, etenkin työn (ja suunnittelunkin) helppouden vuoksi.
Muinoin tuli tutustuttua myös betonielementtitaloon yhtenä vaihtoehtona. Siellä sanottiin erkkerien ratkaisuksi "rakenna ne puusta". 8-)
itse perkasin erkkerit yms. pois suunnitelmista jo ennen talopaketin valintaa koska ne on aina rakenteellisia kompromisseja mm. eristävyyden suhteen (oli materiaali mikä hyvänsä)
Tulee kärpäsestä härkänen, näköjään.
halkaistu paikallavalettu sokkeli on paras ratkaisu perustuksiin kaikille talotyypeille, on lämmin kun laittaa vähintään 140mm EPSiä, sitten ehkä tulee lammi-harkoista tehty sokkeli mutta tarvitsee erillisen anturavalun ennen kuin harkkoja aletaan latomaan.
TT- talosta taas saa niin matalenergiaisen kuin haluaa, sen kun tekee paksut perustukset ja villaa reilusti seinien väliin. Huom; seinien villa ja sokkelihalkaisun EPS on samassa linjassa joten ei kylmäsiltaa.
TT- talo on myös edullinen rakentaa kun varaa muurrit ajoissa kohtuu tiilihinnalla hommiin.
Jos alkaisin suurennuslasillani syynätä niin löytäisin ihmetyksiä TT talostakin. 8-)
Mutta ehdottomasti, TT talolla on omat hyvät puolensa.
Ja kaikissa omat vikansa. Makuasia kenen mielestä mikäkin on lähinnä täydellistä.
ja kaikki kelpaa jos käy esim ruotsin kötystyksiä katsomassa ... ;-)
Ja näkyy hinnassakin. 200 000kr:lla ei meillä taloa saa.
Paljonko saamissanne talopaketti tarjouksissa on kivirakenteisen katon hintaero verrattaessa kattoristikkorakenteiseen?
Meidän 2003 Jämerä talopaketissa se oli noin 9000€ lisää hintaan.
Tarkoitat varmaan yläpohjaa etkä vesikattoa.. Muistelen neliön yläpohjaa maksaneen vuonna 2004 noin 60€ tehtaalla. Sitä en osaa mitä vaihtoehto olisi maksanut neliöltä.
kivitaloon ei voi rakentaa kattoa ollenkaan. Kivitaloon tuleekin siis tehdä vino pressukatto. Onneksi on vaihtoehtona tehdä perinteinen suomalinen itsetehty kappaletavara-puutalo, johon katonkin saa tehtyä ilman että siitä tulee yhtä-äkkiä kivitalo.
Valinnanvaraa ja vapauksia on ja samoja lainalaisuuksia pätee.
Miten tehdään kivitalon katto KIVESTÄ (ei PUUristikoista)? Tuleeko siitä tasakatto?
Kyllä sinne aina puuta tulee jonnekin väliin ennen vesikatetta.
Kivirakenteinen yläpohja voidaan tehdä katon lappeen suuntaiseksi.
Esim. Jämerällä on aiheesta hyvä video web sivuillaan. Katso se.
Käviköhän tässä keskustelussa niin että
"se raksaaja älähtää jonka sekarakenteiseen taloon kevytrakenteinen yläpohja kalahtaa"
En välttämättä laittais kivistä yläpohjaa jos uudelleen rakentaisin. Sen lisähinta ei oikein vastaa tarkoitusta.
Mikä "funktio" on bitumivuorauspaperilla siporex yläpohjalankkujen ja mineraalivillan välissä?
(luulis että sitä ei ilmatiiveyden vuoksi tarvitse, mutta miksi sellaista käytetään (esim Motivoittaja Siporex talot))
eipähän vahingossakaan pääse kosteus villoihin
Kosteusteknisesti se höyrynsulku kyllä ois sitten hieman väärässä paikkaa. (ensin olisi 250mm lämmöneristeenä olevaa sipoa ja sitten päällä ehkäpä vain 10cm villaa ...)
....
Eikä se ole höyrynsulku, ihan pikavilkaisulla kävin läpi suunnittelijan käsikirjaa ....
kts. detalji 13.2.11
"bitumivuorauspaperi (vesihöyryä läpäisevä)"
Tarkoitusta ihmettelen siis edelleen...
Kapilaarikatko?????
Ilmansulku?????
detaljeissa tuo bitumivuorauspaperi taitaa olla vain vinojen yläpohjien tapauksessa
bitumivuorauspaperi on vinolla yläpohjan osalla hidastamassa vesihöyryn kulkeutumista tuuletusrakoon joka tällaisessa kohdassa on pienempi kuin suorien elementtikenttien yläpuolella. Eli ei estä vesihöyryn kulkemista rakenteen läpi mutta hidastaa sitä niissä kohdin missä tuuletus on vähäisempää.
jos katto on puuta niin eihän ne silloin ole kivitaloja?
ole puutaloja jos niissä on kivivillaa, muovia, kybriccia, runkoleijona-pahvia jne jne. Vai mitä?
kivestalo ei ole kivestalo eikä puutalo ole puutalo.