Miten hallitsette "vallankäyttöänne"?

Eihän sitä vallankäyttöä voi eikä tarvitse hallita!Sellainen ei kuulu kaksosen ominaisuuteen (valitettavasti tai onneksi).Itse porskutan hyvällä omallatunnolla eteenpäin, ja manipuloin muita minkä kerkiän. Etenkin miestäni, joka on hyväuskoinen ressukka.Aijai, tulipa sanottua ilkeästi...mutta mitäpähän ei osaa sanoa "ei"...

En ole vallan väärinkäyttäjä. En ainakaan itse mainitse itseäni puheenjohtajaksi! Minut valitaan heiltä, jotka ovat mukavuudenhaluisia tai epävarmoja.

En manipuloi itsetietoisesti, mutta tiedän, että olen mukaanitempaava. Olen kuullut, että se johtuu idearikkausdestani ja siitä että minut todetaan luotettavaksi. Olen usein ideoiden äiti, mutta minusta itsestäni ei ole pääasia, että saan nimimerkkini "teoksiin", vaan pääasia on se, että tulee tehtyä hyvä työ, josta tulee toisillekin hyötyä. Siis työasioissa olen pätevä ja en oikeastaan vailla valtaa. Sitä ei kannata edes yrittäkään salata tai jarruttaa. Se näkyy kuitenkin.

Yksityis- ja seuraelämässä saan silloin tällöin hiljentää energiaani. Mielestäni hyvässä seurankäynnissä täytyy kaikkien osaanottajien arvot saada mahdollisuudet olla näkyvillä. Sellaisessa tilanteessa ei saa eikä edes tarvitse yrittääkään loistaa tiedoillaan, taidoillaan ja titteleillään, vaan kaikkien mukana olevien osanottajien "laaduille" on yritettävä antaa vastakaikua ja kannatusta. Eihän seuraelämässä ole tärkeää se, kuka on paras ja millä teoin, vaan se että kaikkien ihmisten ominaisuudet saavat olla mukana rakentamassa viihtyisää oloa.

Siis työelämässä ei ole väliä, kenen idea ja kuka teki eniten ja parhaiten, vaan tärkeintä on tulos, joka tuottaa hyvin yritykselle ja jonka myynnistä riittää yrityksen turvaksi ja työntekijöiden palkaksi. Seuraelämässä saa tällainen sosiaalikuntoinen ihminen, kuin mitä minä olen, hiljetä hetkeksi ja odottaa niitä hiljaisempia ja ujompia, että hekin saavat äänensä kuuluviksi.

Koska olen vapaa, energiaa täynnä oleva ihminen, niin saan joskus jarruttaa energiaani etteivät kanssaihmiseni jäisi taka- alalle - että toisetkin ehtisivät silloin tällöin tehdä tai sanoa jotakin!

Vaikka olenkin kaksonen, en ole mielestäni liiallisen arvovaltaihminen - ehkä olin sitä nuorempana! Tiedän tosin, että koska olen hyvin energinen, niin on olemassa riski, että menen helpolla sen rajan yli. Saan siis olla vähän varuillani, hiljentyä hetkeksi, kuunnella ja antaa siten toisillekin mahdollisuuden puheenvuoroon.

Kun impulssikontrolli säätelee käytöstä, pystyy vastustamaan kaikenlaisten mielijohteiden toimeenpanoa..

mielestäni aika tyypillinen kaksonen myös...;) Nyt hieman yli kolmekymppisenä mua ei henkilökohtaisesti edes kiinnosta sellaiset miehet, jotka ovat helppoja... Niitä voi kyllä tarpeen tullen käyttää, mutt niistä tulee yleensä maanvaiva;( Itse olen huomannut, että miehet, jotka ovat "vaikeita" tai eivät ole kiinnostuneita minusta, heidät minä haluan valloittaa! Tuo taitaa olla aika vallanhakuista... Mutta sitten kun/jos onnistuu, niin kiinnostus lakkaa ellei joudu itse tekemään töitä valloituksen pitämiseen.
Mielestäni en kuitenkaan manipuloi...Pyrin nykyään välttämään "takertujia";D Kait sen takia olenkin vielä sinkku, tosin eronnut sellainen;)

Kaksoset osaa olla herttainen nenästävetäjä, ei uskoisi näin päällepäin. Eräs ns. ystävä joka kaksonen, yritti vetää nenästä useamminkin. Ei kokemani mukaan kovin hyvä "partneri" Jousimiehelle vaikka näin väitetään, ei tunnetusti kauan kattele manipuloivia...
Eihän sitä tietenkään pitäisi yleistää näin, mutta ikäväkseni kokemus sanoo näin.

Heips!
Mielenkiintoinen näkemys, mutta todella totta. Olen ajatellut monesti samaa. Olen luonteeltani hyvinkin spontaani, puhelias, iloinen ja helposti lähestyttävä persoona, mutta pahapuoleni todellakin " vallankäyttö". Tavoitteet ovat korkealla, joten en päästä muitakaan helpolla. Vaadin perheeltäni myös oman panoksen joka päiväisessä elämässä. Siis osaanko ottaa koskaan tarpeeksi rennosti, niin että huomaisin olevani liian vaativa. No alani toisaalta vaati jo itsessään tarkkuuta. Morkkis vaivaa vähän väliä ja pyytelen anteeksi perheeltäni ja työkavereiltani, mutta muistutan aina sitä, etten tee sitä pahuuttani, vaan en vain voi itselleni mitään. Olen monesti ajatellut miksi juuri minä. Päästäisin itseni helpommalla, niin muutkin pääsisivät...... t. Yökköhoitsu