meillä nyt takana eka icsi. aika lyhyt hoito, viikon pistelin, sit punktio, löyty 7 munasolua, kolme oli kypsiä ja ne hedelmöitettiin! sit siirtopäivänä (eilen) yks oli hyvä siirtoon ja toinen vähän heikompi laitettiin kaveriksi! nyt kaks viikkoo jännitetään! onko muita samassa tilanteessa ?
aloittelijoita???
annuli27
7703
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
En ole kanssasi vielä samassa tilanteessa. ICSI on meillä edessä lokakuussa. Miten punktio meni? Sattuiko? Olitko kipeä sen jälkeen?
Pidän sinulle peukkuja!
no hirveesti jännitti! mutta oikeestaan ihan turhaan, mulla oli niin ihanat hoitajat jotka huolehti koko ajan! mä sain suonen sisäisesti rauhoittavaa lääkettä josta tuli vähän höntti olo ja kipulääkettä samaan kanyyliin. sitä sai sit aina lisää tarpeen mukaan!mut ei se kipu mitään sietämätöntä ollu! sen jälkeen sain mennä lepohuoneeseen huilaamaan! vatta oli sen jälkeen kipee ja turvoksissa pari päivää! mä olen kyllä muutenkin sillä asenteella et siedän ihan mitä vain jos oman vauvan saan! onnea sullekkin tulevaan!
Miten piinailut sujuu? Vielä muutamia päiviä jänskättävänä, toivottavasti tulee plussat!
Kiva kuulla, ettei noi siirrotkaan ole ihan mahdottomia kestää, henkinen kantti lienee enemmän kovilla. Meillä hoidot ja selvittelyt vasta aluillaan, simppaongelma jo todettu, muuta ei vielä. Itku kyllä herkässä asian suhteen.. :)
töissä olen ihan hermona, tekis mieli vain äkkiä kotia, tulee tiuskittua jopa asiakkaille! kun on vapaalla nii voi aina lähtee kavereille ja tehä muuta mukavaa, kaverit on kyllä must tässä tilanteessa!! ne elää henges mukana ja tsemppaa! mullahan epäiltiin aluksi endo tai myoomat mut sit tilanne kääntyikin nii et mus ei suurempaa mut miehet simpat huonot, otti miehisyyden päälle tosi kovaa! ja nyt se miettii et jos ei onnistuta nii vaihdanko miestä??huh! tommoset asiat kannattaa puhua selviks kyllä!
Huomenta! Meillä myös simppanäytteen tuloksen jälkeen mies pohti myös, että haluanko vaihtaa hänet parempaan. Ei tietenkään asia niin ole, mutta kolahtaa ilmeisesti kovasti hänen itsetunnolle. Itseäni asia vain surettaa.
Koitahan vielä muutama päivä jaksaa, sitten toiv kaksi viivaa.. ;)
Päivän jatkoja,
negaa, lokakuussa uusiksi!harmittaa pirusti ja itkettää... no onneks en odottanu liikoja!
Harmin paikka! Koita jaksaa, ehkäpä joskus aurinko paistaa vielä. Ja lokakuuhunhan ei ole pitkäkään aika. Vaikka sanotaan, ettei itku auta, uskon kuitenkin että helpottaa edes vähän.. Onneksi sulla on ystäviä tukena! Itse en ole asiasta halunnut kenellekään ulkopuoliselle enempää puhua, raskasta.. ;)