ns. vuokratyöntekijä jättää saapumatta sopimaansa työvuoroon? Voidaanko häneltä vaatia vahingonkorvausta? Suullinen sopimushan on yhtä pätevä kuin kirjallinen.
Ravintola-alalla on yleistynyt vuokratyövoiman käyttö. Monet elättävät itsensä mainiosti tekemällä pelkkästään keikkatyötä. Keikkatyöllä on omat hyvät ja huonotkin puolensa. Kiistatta paras puoli on, että työntekijällä on aina oikeus otaa tarjottu työ vastaan tai kieltytyä siitä.
Jos ja kun extratyöntekijä on lupautunut ottamaan vastaan tietyt työvuorot, hänellä on velvollisuus ne myös hoitaa. Aivan samoin, kuin vakituisessakin työsuhteessa, vuoron peruutukselle on oltava laillinen perustelu. Sairaus on hyvä esimerkki tällaisesta perusteesta. Sen voi helposti osoittaa oikeaksi lääkärintodistuksella.
Alalle on kuitenkin alkanut pesiytyä ainesta, jotka eivät tästä velvollisuudesta piittaa. He tekevät hallaa kaikille, jotka alalla toimivat. Lupaamalla tehdä työvuoron ja olemmalla ilmestymättä sovittuun työvuoroon, on kauaskantoiset seuraukset. Asiakasyrityksessä ollaan pulassa, jos vaikkapa 50 hengen tilausta hoitamaan tilattu extra ei saavukaan paikalle. Asiakasyritys on oikeutettu vaatimaan tällaisessa tapauksessa vahingonkorvausta, jota se usein vaatiikin. Vahingonkorvauksen maksaa lopulta "oharit" tehnyt työntekijä. Vai maksaako? Vahingon laajuus ei välttämättä rajoitu siihen tilaisuuteen, joka meni asiakasyritykseltä pieleen. Asiakasyritys ei kenties koskaan enää tilaa työntekijöitä välittäjältä, jonka lähetämä työntekijä petti. Tällöin puhutaan jo aivan eri luokan vahingosta. Menetetty asiakas on välittäjälle arvokas. Moraalisesti oharintekijä on myös vastuussa siitä, että ne tunnolliset työntekijät, jotka kyseisessä asiakasyrityksessä voisivat jatkossakin työskennellä, eivät sinne enää pääse.
Luotettavuus on kaikkein tärkein taito ja ominaisuus työntekijälle. Luotettavuus menee jopa näppärän tekinisen osaaminen ja asiakaspalvelutaidon edelle.
Miettikääpäs tätä!!
Ravintola-alalla on yleistynyt vuokratyövoiman käyttö. Monet elättävät itsensä mainiosti tekemällä pelkkästään keikkatyötä. Keikkatyöllä on omat hyvät ja huonotkin puolensa. Kiistatta paras puoli on, että työntekijällä on aina oikeus otaa tarjottu työ vastaan tai kieltytyä siitä.
Jos ja kun extratyöntekijä on lupautunut ottamaan vastaan tietyt työvuorot, hänellä on velvollisuus ne myös hoitaa. Aivan samoin, kuin vakituisessakin työsuhteessa, vuoron peruutukselle on oltava laillinen perustelu. Sairaus on hyvä esimerkki tällaisesta perusteesta. Sen voi helposti osoittaa oikeaksi lääkärintodistuksella.
Alalle on kuitenkin alkanut pesiytyä ainesta, jotka eivät tästä velvollisuudesta piittaa. He tekevät hallaa kaikille, jotka alalla toimivat. Lupaamalla tehdä työvuoron ja olemmalla ilmestymättä sovittuun työvuoroon, on kauaskantoiset seuraukset. Asiakasyrityksessä ollaan pulassa, jos vaikkapa 50 hengen tilausta hoitamaan tilattu extra ei saavukaan paikalle. Asiakasyritys on oikeutettu vaatimaan tällaisessa tapauksessa vahingonkorvausta, jota se usein vaatiikin. Vahingonkorvauksen maksaa lopulta "oharit" tehnyt työntekijä. Vai maksaako? Vahingon laajuus ei välttämättä rajoitu siihen tilaisuuteen, joka meni asiakasyritykseltä pieleen. Asiakasyritys ei kenties koskaan enää tilaa työntekijöitä välittäjältä, jonka lähetämä työntekijä petti. Tällöin puhutaan jo aivan eri luokan vahingosta. Menetetty asiakas on välittäjälle arvokas. Moraalisesti oharintekijä on myös vastuussa siitä, että ne tunnolliset työntekijät, jotka kyseisessä asiakasyrityksessä voisivat jatkossakin työskennellä, eivät sinne enää pääse.
Luotettavuus on kaikkein tärkein taito ja ominaisuus työntekijälle. Luotettavuus menee jopa näppärän tekinisen osaaminen ja asiakaspalvelutaidon edelle.
Miettikääpäs tätä!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Älä käytä huonomainesia reppufirmoja vaan palkaa omaa väkeä vakituiseen työsuhteeseen, niin pääset vähemmällä ja toimit varmemmin.
Eiköhän ole moraalisesti oikeaoppisempaa käyttää reilusti vuokratyövoimaa tilanteessa, jossa ei ole resursseja palkata vakituisia henkilöitä? Voihan sitä toki tehdä "toistaiseksi voimassa olevan" työsopimuksen ihmisen kanssa lisäyksellä "tarvittaessa työhönkutsuttava" ja sanoa se sitten koeajan varjolla irti ilman sen kummempia selityksiä.Edessä on tämän koeajan jälkeen uusi rekrytointirumba, aina uudelleen ja uudelleen. Varmastikaan työvoiman saanti pidemmällä tähtäimellä ei tällä pelillä onnistu. Kyllä sana kulkee pienessä piirissä nopeasti.
Mihin muuten perustat väitteesi "huonomainen reppufirma"? Vuokranvälittäjä yritys on ainakin minun kokemukseni mukaan maksanut palkan aina ajallaan, toisin kuin konkurssin partaalla hoippuva yksityinen yrittäjä.
Ja varsinkin työntekijän kannattaakin aina varmistaa vuokranvälittäjän maksukykyisyys etukäteen. AAA (kolme isoa A-kirjaninta) on tae siitä, ettei palkat viivästy. :)))
(Tämä ei ollut vastaus alkuperäiseen kysymykseen, mutta pakko oli tuoda näkökanta esiin!)
joutuuko "oharintekijä" vastuuseen? Voiko hän joutua korvaamaan aiheuttamansa vahingon?
..näkemys. Eli nykyään halutaan mahdolliset voitot privatisoida niin täydellisesti, että liiketoiminnan voiton verojakaan ei makseta ilman jumalatonta mussutusta, vaikka niiden veroaste on olennaisesti matalampi verrattuna samansuuruisiin palkkojen verotukseen. Sen sijaan vastuu liikeriskeistä halutaan tehokkaasti ulkoistaa, eli taloudellinen vastuu yrityksen mahdollisista tappioista annetaan mielellään joko yhteiskunnalle tai työntekijälle, eipä sillä väliä näköjään ole kenelle, kunhan vastuu vain ei jää yrittäjälle.
Mitä tuohon alkuperäiseen kysymykseen tulee, että onko työntekijällä vahingonkorvausvelvollisuus oharitapauksessa, niin periaatteessa kyllä, eli vahingonkorvauksena voisi vaatia mahdollisia lisäkuluja mitä tulee uuden pikahälytetyn henkilön palkkaamisesta. Sen sijaan mitä tulee itse tilaisuuteen liittyviin liiketappioihin, niin kyllä ne kuuluvat yrittäjän vastattavina oleviin liikeriskeihin, eli yrittäjän tulee olla varautunut etukäteen mahdollisiin tilapäishenkilöstön poisjäänteihin hankkimalla ammattitaitosta reservihenkilöstöä, joka on valmis paikkaamaan poisjääneitä, tai pitämällä henkilöstön määrän muuten riittävänä ettei "sota ole yhden miehen varassa".
Tietenkin jos vahingokorvausta lähtee penäämään, eikä ole kirjallista sopimusta, niin kyllä se korvauksen vaatija on kovin heikoilla.
Kyse on oikeastaan siitä että ravintolayrittäjät mitoittavat henkilöstömäärät niin tiukasti, että yhdenkin poisjäänti saattaa haitata varsinaista liiketoimintaa. Eli jos ekstraajan poisjäännistä tulee tappioita, niin se johtuu perimmiltään yrittäjän valinnoista ja toiminnasta, ei työntekijän.
Mutta sehän nyt huippu olisi, että jonkunlaisen epäselvän lupauksen töihin tulostaan tehnyt lisätienestejä tienaava ekstraajaopiskelija joutuisi korvaamaan yrittäjän liiketoimintaan liittyviä tappioita.
mielipiteestäsi. :))
Koska työntekijä voi olla luvallisestikin äkillisesti pois, niin työnantajan pitää varautua tällaisiin tilanteisiin = yrittäjäriskiä.
Koska työntekijä saa olla pois työpaikalta 7 päivää ilmoittamatta mitään ennen kuin työnantaja voi katsoa työsopimuksen purkautuneeksi ja lyemmälllä ajalla työnantaja voi antaa varoituksen tai purkaa sopimuksen, niin luvaton poissaolo johtaa työsopimuksen irtisanomiseen ei vahingonkorvauksiin.
Extraajia tarjoavan yrityksen ja palvelun tilaajan välisessä sopimksessa on todennäköisesti määritelty, että palvelun tuottajan vastuu ulottuu vain suoriin kuluihin ei välillisiin.