Olen huomannut,että usealla lukijalla myös yläpalokattiloita hoitamassa lämmitystä,miten yleensä pesällisellä pystyy energiavaraajaa lataamaan,eli jos ajatellaan alkulämmöksi n.40 astetta,saako pesällisellä 1000l varaajan lämpöiseksi,Tietysti ulkolämpötila,energiankulutus vaikuttaa asiaan.Maatalousmessuilla keskusteltuani sanottiin arimax 35(alapalo) lataavan pesällisellä n.2000l varaajan täyteen,miten käytännössä.Arimax 240/jäspin puukattilan tilavuus,jotain 90-110l.Alapalon 35:sen 160l,eli luulisi nyt 1000l varaajan saavan lämpöiseksi pesällisellä,jos kunnon polttopuuta.Mikä yläpaloisten paras??Alapalo tietysti parempi,mutta nyt yläpaloisten osalta kiinnostaa,miten ne käytännössä hoituvat lämmitystyöstä.
puukattila
yläpalo
34582
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos oletetaan, että alkulämpötila on 40 astetta ja loppulämpötila vaikkapa 90, niin 1000 litran varaajan ja kattilan vesimäärän, yhteismäärä ehkä 1200 litraa, tarvitaan 60000 kcal, joka on noin 70 kWh. Jos poltetaan 100 litraa sekapuuta hyötysuhteella 65%, niin saadaan aikaseksi noin 90 kWh. Siis periaatteesaa onnistuu. Jos on ulkona vaikkapa 30 asteen pakkanen, niin latausaikana häviää talon lämmittämiseen ehkä 15 kWh:a, joten silloinkin vielä pitäsi latauksen onnistua yhdellä pesällisellä. Tuo 65 % hyötysuhde aika realistinen, jos poltetaan täysiä pesällisiä, jos vaivaudutaan polttamaan vaikkapa puolipesällisiä, niin parhailla yläpaloilla päästään hieman yli 70% hyötysuhteeseen.
Jos minä ostaisin yläpalokattilan, olisi se arimax 240, suurimmat konvenktiopinnat, joten ottaa parhaiten lämmön talteen.
Kumma juttu ku kaikkiilla on vaan mielessä. että paras kattila on missä on suuret lämpöpinnat. Totuus on uitenkin että parhaaseen hyötysuhteeseen päästää ainoastaan kunnon palamisella. Yläpalokattiloissa on ongelma haittuvien ainen palamisessa kunnon lisäilman saanti, ku taas alapalokattilassa on yleensä ilman vaiheistus ja samlla vaan pieni määrä puuta palaa kerralla loppuun. Eli varmistakaa ensi yläpalokattiloissa sekundääri-ilman saanti ja tarkemämpää on saavuttaa korkea palamislämpötila... Eli vuorakkaa esim. tulen kestävillä tiiliillä arina yläosa tällöin kaikki hiilivedyt palavat ainakin häkään asti jolloin terva ongelmat vähenevät ja savuhaitan naapureilelle tippuvat lähes 0:llan.
PS: savukaasujen lämpötilalla ei ole lähes mitään vaikutuss hyötysuhteeseen. Tärkeintä on KUNNON PALAMINEN......
En tosiaakaan itsekkään yläpaloa kyllä ottaisi, mutta kun kysyjä mielipiteitä siitä halusi, niin omani kerroin.Yläpaloissa on yleensä jonkinlainen sekundääri-ilmanotto eli täyttöluukussa säädettävä läppä. Tuossa arimaxissa savukaasut kulkevat pannussa pidemmän matkan, joten ehkä ottavat paremmin lämmöt talteen puusta ja pannu pelaa paremmalla hyötysuhteella myös täydellä pesällisellä.
Savukaasujen lämpötilaan tosiaan kiinnitetään liiankin suurta huomiota taitaa olla 200-250 asteen lämpötila olla sopivissa rajoissa ja tosiasissa myös piippu pysyy paremmassa kunnossa.
Käänteispalo kyllä polttaa koko polttoainemäärää kerralla, hyötysuhde on suhteellisen korkea, eikä savua tule naapureiden harmiksi.
On pannu sitten minkälainen hyvänsä, kannattaa se säätää kunnolla.