Kummastuttaa, kuinka paljon löytyy "purjehtijoita", jotka eivät uskalla koskaan kiinnittyä muuhun kuin laituriin aallonmurtajan sisäpuolella. Itse vierailin yhden kerran kuluvana kesänä vierasvenesatamassa ja se riitti. Toinen toistaan nuijempaa bavaristia ja muuta rahalla siunattua veneilijää. Luonnonsatamiin ei uskalleta kiinnittyä, kun voi tulla keulaan naarmu ja eihän sitä voi tietää vaikka ottaisi kölikin joskus pohjaan kokeillessa. Parempi jättää väliin!!
Mutta en valita, jääpä kaikki kauniit luonnonpaikat meille tosipurjehtijoille pumpulipeppujen kilistellessä skumppalasejaan kylki kyljessä turistisumpuissa, umpijunttien motskarimiesten painellessa puoliplaanissa pitkin satamaa aaltoja tehden.
Mutta en valita, jääpä kaikki kauniit luonnonpaikat meille tosipurjehtijoille pumpulipeppujen kilistellessä skumppalasejaan kylki kyljessä turistisumpuissa, umpijunttien motskarimiesten painellessa puoliplaanissa pitkin satamaa aaltoja tehden.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Nämä veneilijät eivät aja laiturista toiseen. He ovat koko kesän samassa laiturissa. Aallonmurtajan takana kun odottaa suuri tuntematon.
joutuu jäämään redille ja soutaa jollalla hakee keppanaa ja nakkeja sivasta.
Ja kaiken lisäksi BAVARISTI!
Provosoivasta asenteestasi huolimatta olet oikeassa yhden asian suhteen: veneiden lukumäärän kasvu ei juurikaan näy luonnonsatamissa. Pelko oli ennen kautta että kaikkialla olisi täynnä, mutta fakta on se että vierassatamiin pitää nykyään tulla entistä aikaisemmin jos haluaa mahtua, luonnonsatamissa sen sijaan riittää tilaa. Syynä varmaan suurin piirtein juuri noi sun mainitsemasi asiat, vaikka kanssaihmisiin tietenkin voisi suhtautua vähän suvaitsevammin:-)Ottamatta kantaa siihen, onko "bava-ilmiö" todellisuutta vai ennakkoluuloja, tosiasia on joka tapauksessa se, että veneiden keskikoko on kasvanut, kölit ovat suhteellisesti syvemmät ja keulat pystymmät uusissa veneissä, eli rantautuminen luonnonsatamiin on monessa tapauksessa oikeasti vaikeampaa kuin hieman vanhemmilla veneillä.
Tuli kirjoitettua hieman provoillen tuo aloitus. Mutta ilmiö on totista totta ja ihmetyttää pientä purjehtijaa. Veneet on niin hienoja, ettei niitä uskalleta käyttää, usein tuskin osattaisikaan. Lomien jälkeen töissä kerrotaan kuinka ollaan oltu purjehtimassa, vaikka kesä on istuttu jonkun lomakeskuksen laituriin 10-vuotis-vuokrasopimuksella kiinnitetyssä veneessä.
Kyllä merialueilla riittää rantautumispaikkoja isommillekin purkkareille aivan pilvin pimein, siitä ei voi olla kiinni. Mutta eihän niitä voi tietää eikä uusia löytää, jos ei koskaan uskalla kokeilla. Jos rantautuu äärimmäisellä varovaisuudella ja käyttää vaikka kaikua apuna, niin mitään vaurioita ei pitäisi päästä syntymään. Mutta luonnonsatamissa harvemmin on rantaravintoloita, kun eihän sitä hienon veneen liettä raatsi liata. Ja toimiikin kuulemma jollain kaasulla, taitaa olla vaarallistakin!
Tähän juttuun liittyy myös se, että merivartiosto yhä useammin pelastaa konevian saaneita purjeveneitä:
- "Mitkä ihmeen purjeet?"
- "Pentti, ne taitaa olla ne säkit mitkä tuli tämän veneen mukana, ne jotka on ollu meillä kotona kellarissa vuosikaudet."
...kysyä, että mitä sitten? Miksi sinne luonnonsatamiin pitäisi pyrkiä, jos ei kiinnosta? Mitä siellä muka on sellaista, joka tekee niistä paremman vaihtoehdon kuin kunnon laituri, sisävessa, suihkut/sauna, mahd. ravintola jne.? Vaikka itse ajan tyypillisesti reilut 100h (mikä on tietääkseni rutkasti yli matkamoottoriveneiden keskiarvon), niin en näe mitään syytä ihmetellä tai arvostella edes niitä, joiden veneet eivät juuri kotisatamasta irtaudu. Mitä väärää tai pahaa siinä on, vaikka venettä käyttäisikin lähinnä vain kesämökkinä? Itse asiassa, vaikka unohtaisimme kokonaan ne laajempien käyttömahdollisuuksien suomat edut, joita veneellä on kesämökkiin nähden, niin kaupunkilaiselle vene on ihan validi vaihtoehto kesämökille jopa pelkkänä laiturissakellujana. Kas kun siedettävän matkan (lue: alle 100 km) sisällä Stadista ei saa minkäänlaista kesämökkiä panematta peliin kuusinumeroista summaa. Mutta ihan kelvollisen veneen saa jollain 40-60 kEUR, ja summan tuplaamalla jopa tuliterän.
Sisävesillä tai Uudenkaupungin pohjoispuolella tilanne voi olla toinen, mutta etelämpänä vierassatamia on Suomen vesillä niin tiuhassa, ettei luonnonsatamille jää kovin paljoa käyttöä. No, myönnetään, tuntien oma vuorokausirytmini on helppo kuvitella, että jos liikkuisin purjeveneellä, joutuisi öitä viettämään ankkurissa tms. ihan siksi, että puoliltapäivin liikkeellelähtevän on vaikea vierassatamapaikan saantiin luottaa, jos purjenopeuksilla liikkuu :)
"..mutta etelämpänä vierassatamia on Suomen vesillä niin tiuhassa, ettei luonnonsatamille jää kovin paljoa käyttöä."
Ei luonnonsatamiin mennä siksi että niillä olisi jotain käyttöä. Turun saaristossa on suorastaan rikos jos tutustuu pelkästään Airiston ja Nauvon vierasvenesatamiin. Niihin mennään vain esittäytymään ja esittämään kovaa merenkävijää. Muualla kun ei uusien siniraitaisten saksalaisten perään kukaan ymmärräkään.
Olet varmaan joutunut kokemaan elämäsi aikana kovaa syrjintää ja päähän potkimista. Pahoitteluni siitä. Voin kuitenkin kertoa sinulle, että rikkailla ja hyvin menestyneillä ihmisillä on oikeus nauttia purjehdusharrastuksestaan täysin oman halunsa ja yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti. On harmi, jos sinua iloiset ja menestyvän oloiset ihmiset harmittavat. Koita miettiä sitä positiivisesti. He eivät ole vielä ehtineet törmätä niihin sinun koko ajan kokemiin elämän varjopuoliin. Toivotaan yhdessä, että mahdollisimman moni ihminen olisi rikas ja onnellinen niin kuin minä. Tarkoitan henkisesti ja aineellisesti.
...uusiksi, kun et näköjään ymmärtänyt: miksi mennä luonnonsatamiin, jos vierassatama on ulottuvilla? Mitä sellaista luonnonsatamassa on, joka korvaa vierassataman edut (joista osan jo luettelin)? Tietysti luonnonsatama on ilmainen, mutta ei kai kukaan, jolla on varaa matkaveneeseen, nyt niin pihi ole, ettei voisi sitä vierassatamamaksuakin maksaa?
Toki vierassatamissa joskus on turhaa häiriötä. Oman kokemukseni mukaan kuitenkin varsin harvoin, yleensä jo ennen puoltayötä saa nukkua ihan rauhassa (eikä kaupunkilaisen unta pienet äänet häiritsekään).
Itselleni ei tule mieleen kuin kaksi sellaista asiaa, joihin luonnonsatamassa usein on mahdollisuus mutta vierassatamassa yleensä ei: kalastus ja uiminen (suoraan veneestä). Kumpaakaan en harrasta, joten se niistä.
Menköön vain luonnonsatamiin ne, jotka niissä viihtyvät, mutta jättäkää normaaliveneilijöiden tekemiset ihmettelemättä!
Juuri näin. Makunsa kullakin ja eriäviä mielipiteitäkin pitää johonkin rajaan asti kunnioittaa. Mutta jos veneillään asenteella, että pitää olla laituri, fendarit valmiina, suihku, pesukone ja ravintola nälän varalta, niin onkos se sitten veneilyä?
Eli saariston luonnolla on muutakin annettavaa ja "käyttöä" kuin olla täyteen ahdetun vierasvenerysän korvike. Kuten aiemmin todettu, en valita, kummastelen vain. Ja että pitää vinguttaa putket punaisina, että ehtii sinne laituriin kiinni "ennen puoltapäivää", muuten paikat viimeistä myöten täynnä? Kummallista veneilyä.
Ja tuosta, ettei ole rahaa mökkiin: on paljon saaria, suojaisin rantatumispaikoin ja upein maisemin ja maastoin, joita voi pitää kuin omaansa. Ajankohdasta riippumatta ei koskaan ketään muita. Jos mökinkorviketta hakee, niin miksi sataman laituri, miksi ei oma rauha tyhjän saaren rannassa?
Vielä luonnonsatamistakin: usein on niin, että jos johonkin saaren rantaan on joku uskalikko isommalla veneellä kiinnittynyt, niin vähemmän rohkeat sovittavat kiulujaan kylkeen kiinni, kukn siinä on varmaankin vettä kun on jo ennestään vene kiinni. Uskomatoman ärsyttävää! Oma kokemus Porkkalasta, olin keskellä viikkoa ison saaren rannassa kiinni. Ko. saaressa tilaa ja rantatumispaikkoja vaikka sadoille veneille, silti pullamössperheen oli pakko tunkea tuliterä iso Marinonsa veneeni kylkeen kiinni. Ajattelin, että olkoot, eivät tuollaiset uskalla yöpyä merelle (ja lähtivätkin hyvissä ajoin ennen auringonlaskua). Mutta eniten kaiveli, kun olimme puoliskon kanssa uikkareissa menossa uimaan, niin pullmössöläskivanhempien pullamössöläskikakarn pitää juuri silloin saada syöttää pullaa joutsenille. Jäi uiminen sillä kertaa, kun ei viitsinyt mennä kuuden aika aggressiivisesti pullanpaloja hamuavan röhisijän sekaan polskimaan.
Mutta minä muistan kaiken ja kostan vielä kaiken!
Kyllä kovia kokeneet ja itsetuntonsa menettäneet ihmiset ovat juuri niitä joilla on tarve pönkittää itsetuntoaan esittäytymällä paikoissa, joissa he uskovat oman statuksensa pönkittyvän. He ihailevat hiljaa mielessään todellisia purjehtijoita, jotka nauttivat harrastuksesta sen itsensä vuoksi, eivätkä siksi että kuvittelevat muiden ihmisten kadehtivan heitä. Varmasti rannalla veneitä ihmettelevät kadehtivatkin, mutta oikeita veneilijöitä moinen vain hymyilyttää. Ja tämä tarina on tosi.
kuljette väyliä pitkin vierassatamasta toiseen, on vielä paras osa veneilyä ja upeaa saaristoa näkemättä ja kokematta. Oikein kateeksi käy.
JRxxx:"...että purjeveneessä ei ole sen kylmempi kuin moottoriveneessä. Onko todella näin? (Kysyn ihan vakavissani, koska juuri tuo tarkenemiskysymys on itselleni suurimpia kysymysmerkkejä pitkän aikavälin suunnitelmassa purjeveneeseen siirtymiseksi.) Itselläni on avo-ohjaamovene."
Mutta itse en ole pätkääkään ajatellut sinun kaltaisiasi henkisesti ja materiaalisesti köyhiä ihmisiä ja vielä vähemmän esiintynyt heille. Minulle teitä ei ole olemassa. Joskus annan hyväntekeväisyyskeräyksissä roposia huonompiosaisten hyväksi. En saa siitä kylläkään minkäänlaisia kiksejä. Hukkaan menevät, tiedän sen.
Pienenä vinkkinä antaisin sinulle, että jättämällä pois alkoholin ja tupakan, voisit säästää vuodessa parin viikon purjehdusloman Välimerellä. Siellä voisit itse esiintyä rikkaana ja kadehvittavana viisikymppisen Bavarian kannella.
Melkoisen herneen vedit nenääsi. Heh. Taidat olla vielä uskovainenkin? Sinun kaltaisia ihmisiä voi kutsua muka-miehiksi. Olet muka-purjehtija, muka-uskovainen jne jne. Mutta aitoutta ei sinusta löydy. Olen kyllä menossa syksyllä Välimerelle, mutta Bavariaa en valinnut. Ja sinnekään en mene esittäytymään vaan nauttimaan uusista maisemista ja purjehduksesta.
Airisto ja Nauvo tuntuvat tosiaan olevan lähinnä näyttäytymistä varten. Esim. tänä kesänä Airiston lomahelvetti ja Nauvo olivat täynnä porukkaa, joka ilmiselvästi oli tullut Turusta isoilla moottoriveneillään nauttimaan laiturielämästä.
Kovinkaan paljon kauemmaksi ei tarvinnut purjehtia, kun oli jo heinäkuussakin vierasvenesatamissakin tilaa. Ja esim. Lappossa meno oli kuin eri planeetalta verrattuna Nauvoon. Eli vierasvenesatama ei automaattisesti tarkoita sitä, että paikassa on vain "Bavarioita" ja moottoriveneitä koheltamassa ja näyttämässä trendivaatteitaan.
Tarkennetaan, että en suinkaan tarkoittanut kaikkia vierassatamia. Epähuomiossa tuli yleistettyä liikaa. Mutta esimerkiksi juuri mainitsemasi Nauvo ja Airiston lomahelvetti ovat tavallisen veneilijän kannalta epätodellisen vastenmielisiä ja luotaantyöntäviä paikkoja. Kummassakin käyty kertaalleen ja todella paska maku jäi suuhun molemmista. Ja huom! Ei itse satamista tai niiden palveluista, vaan nimenomaan niitä käyttävistä ihmisistä. Perinteisestä toisia kunnioittavasta veneilykulttuurista ei enää muistoakaan. Ehkä juuri tästä syystä tämänkaltaisten paikkojen asiakaskunta on pääosin nuorta, alle keski-ikäistä. Joukkoon mahtuu niin aloittelijoita, jotka eivät luonnonrantaan uskalla, kuin narsistista nousukastakin, joille "näyttäytyminen" on kaikki kaikessa. Prätkäpuolella näitä jälkimmäisiä kutsutaan mm. Rolex-bikereiksi.
Syrjäisemmän saariston satamat ovat todella symppis-paikkoja pääosin. Ei niistä pahaa sanaa. Itse laituri ei siis tee paikasta huonoa.
kastissaan nauvo ja airisto ovat ok. nauvossa nyt hyvin sähköä ja valoa laiturilla.näyttäytymistä en ole havainnut sen kummemmin,mitä se sitten tarkoittaakaan? nauvossa mm. ravintola ja kauppapalvelut hyvät kesätori savukala. itsekin tosin monta kertaa menen torasvikeniin ostoksien ja noin 70 euron "etanalaskun" jälkeen. mutta ei niissä luonnonsatamissa ole mitään niin sankarillista ja ihmeellistä. joskus sitä kaipaa luonnonrauhaa ja toisinaan palveluita ja muita ihmisiä ympärilleen. ja rehellisesti sanottuna ei niissä luonnonkauniissakaan paikoissa viitsi aina kuppelehtia, vaan kaipaa mukavuuksia, joista hyvät ravintolat ja sauna ovat niitä tärkeimpiä.
Hauska termi tuo nousukas.Tarkoittanee henkilöä, joka omalla työllä, taidolla taikka tuurilla on saanut kerättyä vähän omaisuutta. Tuohan tietysti ärsyttää muita vähemmän onekkaita samoista lähtökohdista varattomammiksi jääneitä. Nousukas aloittaa sitten uuden harrastuksen, ostaa uuden (kun on varaa) mutta kohtuuhintaisen veneen (uusi harrastus, ei kannata uhrata älyttömästi rahaa), jolla opettelee aluksi liikkumaan turvallisesti. Saattaapa vielä käydä kurssejakin (kun on varaa).
Todella ärsyttävää.
vastaampa kuitenkin. Käy ostamassa muutama samanlainen lämpömittari ja mene sitten venesatamaan. Kysy muutmalta moottoriveneen ja purjeveneen omistajalta, saatko käydä mittaamassa lämpötilan heidän veneensä avotilassa. Mittaus kannattaa suorittaa olosuhteet huomioiden, eli joko niin, että kaikkiin avotiloihin paistaa aurinko samasta suunnasta tai sitten pilvisenä päivänä. Aseta mittarit paikoilleen ja odottele vaikka puoli tuntia. Kirjoita mittarien lukemat ylös. Tee vielä toinen mittaus niin, että vaidat mittarit veneissä ja suorita odottelu ja luenta. Voisitko julkaista mittaustuloksesi tällä palstalla. Varmasti muitakin kiinnostaa kummassa venetyypissä on avotilassa lämpimämpää.
Nousukkaalla ei tarkoiteta ketä tahansa omalla työllä rikastunutta henkilöä. Ei edes sellaista, joka aloittaa uusia harrastuksia. Nousukas on vasta noussut "piireihin", hänen pitää pitää kovaa ääntä itsestään sekä kaikista omistamistaan "leluista". Nousukas on vuoden kokemuksella kaikenoppinut eikä taatusti myönnä tietämättömyyttään eikä kokemattomuuttaan missään asiassa. Eihän nousukas voi olla tyhmä, kun on rahaakin niin paljon. Omaa työtä useammin nousukas kuluttaa muiden ansaitsemaa pääomaa, perintöä, suvun firman rahoja tms.
...ryhdyt kyselemään "miksi teette noin ettekä näin", niin kai sinun ensin olisi syytä perustella, miksi pitäisi tehdä "näin"?
Esimerkiksi yksi lauseesi: "Jos mökinkorviketta hakee, niin miksi sataman laituri, miksi ei oma rauha tyhjän saaren rannassa?" Teet sen virheen, että oletat "oman rauhan tyhjän saaren rannassa" olevan se, mitä kaikki hakevat. Väittäisinpä, että aika monille jo se "tyhjä" merkitsee sitä, ettei moisessa paikassa kauaa viihdytä.
"Pullamössöistä" valituksesi jätän omaan arvoonsa. Olen vuosien varrella havainnut, että sanaa "pullamössö" käyttävät lähinnä sellaiset ihmiset, joiden käsitys ihannelomasta on jonkinlainen sotilaallinen kovennetun kurin rangaistusharjoitusleiri...
Totta töriset, valintansa saa tehdä kukin itse. Ja saihan tässä ainakin keskustelua aikaan.
Mutta: ihan aikuisten oikeasti usein törmää käsittämättömän avuttomiin "veneilijöihin", joille saaristo laiturien ulkopuolella on pelottava "maailman reuna", joka ehkä houkuttelisikin, mutta vellihousuihin ei saada sen vertaa ryhtiä, että lähdettäisiin edes katselemaan. Aallonmurtajan suojassa on turvallisempaa eikä paattiin tule naarmuja.
Olen vierestä seurannut (erittäin "näyttävän" rantautumisen jälkeen), kuinka kahden tuliterän veneen kipparit keskustelivat vallitsevasta kelistä (3-4m/s) "myrskynä". Ja kuinka tämän päiväretken paluureitti tulisi kulkemaan ns. puutarhaväylää. Veneet olivat n. 30-jalkaisia Suomi-valmisteita, olisi ne ehkä kestäneet tuollaista myrskyä ihan normaalireittiäkin aika eleettömästi.
Umpityynelläkin rantautuessa laituriin tulee keulapotkurilla riuhtoa keulaa raivokkaasti vähintään viisi kertaa edestakaisin, ennen kuin se osuu aisojen tai toisten veneiden väliin. Onneksi fendareita ei tarvitse laskea, ne kun roikkuvat aina ulkona, pitkänaruisimpien pomppiessa iloisesti kun saavat kylkiaallosta vauhtia.
Etkö muka ymmärrä, mitä veneilijätyyppiä tässä tarkoitan? Edelleenkään en jokaista laiturissa parkissa olevaa kippoa.
Oikea veneilijä on sellainen joka tietää omat rajoitteet. Aina ei tarvi olla kaveria parempi ja uskaltautua ulapalle kovassa kelissä.
Upposi se Estoniakin kun piti kavereille näyttää että kovin voi ajella kelissäkin.
Onko purjeveneily tosiaan niin sisäänlämpiävää, että uusia harrastajia on syytä kutsua nousukkaiksi? Vai koskeeko nousukkuus vain jotain venemerkkiä tai vuosimalleja? Nimimerkistäsi päätellen ainakin yksi venemerkki on ylitse muiden tässä suhteessa.
Vielä termeistä:
"Omaa työtä useammin nousukas kuluttaa muiden ansaitsemaa pääomaa, perintöä, suvun firman rahoja tms."
Tuohan on juuri päinvastoin, nousukas on "vanhan rahan" antama halveksuva nimitys uusrikkaille. Nuo perijät yms ovat näitä vanhan rahan edustajia.
Kumma että periminen tai suvun elättinä oleminen on jotenkin kunniakkaampaa kuin itsellisesti rikastuminen?
ns. vanhan rahan edustajat ovat useinmiten perineet myös kitsauden, joka estää satsaamasta mihinkään aineelliseen. Rahaa pitää olla tilillä, osakkeina, sijoitettuna vuora-asuntoihin ym. ja sitten murto-osalla tuotoista raaskitaan ostaa joku vene, siksi nyppii, jos joku liki ainokaisllaan ( 15 v. rahoituksella) ostaa hiemomman veneen, katsos kun tuo muu omaisuus ei veneillessä näy. Pitäis niiden varmaan laittaa veneeseen kyltti, että tän veneen (velattoman) lisäksi mulla on......
oma vaatimaton kolmenkymmenen vuoden kokemus on,ettei siellä tapaa juuri rahoillaan leveileviä tyyppejä.joillakin on vaan on leveempi vene eikä se minusta ole ongelma kuin joskus kapeeseen rakoon ängettäessä. naúvonkin muistan, kun siellä oli aikanaan siinä nykyisen uimarannan pienen pistolaiturin kohdalla ainoa lyhyt laiturintynkä.olihan nekin aikoja,mutta en minä kaipaa entisestä oikeastaan kuin puhtaampaa vettä.mukava se on katsella tuollaisen nauvonkin muuttumista lähes luonnonsatamasta tuommoiseksi härdelliksi.
...on todellakin vähän vaikea tunnistaa, mitä veneilijätyyppiä tarkoitat, varsinkin kun aloitit kirjoituksella, jossa melko selvin sanoin tuomitsit vierassatamien käytön ja vaadit, että kaikkien veneilijöiden pitäisi harrastaa luonnonsatamia.
Sitten olet esittänyt esimerkkejä erilaisista käyttäytymismalleista, jotka saattavat kyllä toteutua samassakin yksilössä mutta eivät läheskään aina.
Olen kyllä nähnyt (ja ihmetellyt) tuollaisia keulapotkurivirtuooseja, jotka jostain syystä käyttävät keularusettia silloinkin, kun vene kääntyisi yhtä hyvin tai paremmin pääkoneella. Juttuun 3-4 m/s tuulta "myrskyksi" nimittävistä en usko, jos olisit kirjoittanut "13-14", olisin jo voinut uskoa ja lisäksi myös ymmärtää & hyväksyä veneilijöiden varovaisuuden sen suhteen. Ja fendareiden roikottaminen tai sisäänotto on todellakin jokaisen veneilijän oma asia eikä muilla ole siinä arvostelun sijaa.
Riskinottaminen osoittaa sinänsä huonoa veneily-/merimiestaitoa. Siitä voidaan toki hyvinkin perustein keskustella, miten isoa riskiä mikäkin merkitsee, mutta lähinnä halveksittavana pidän sitä, että ruvetaan moittimaan toisia "vellihousuiksi" tms. Kuten sanoin jo aiemmin, sanavalintasi viittaavat vähän niihin tyyppeihin, joiden haaveammattina on ollut sotilas tai poliisi, mutta jotka ovat joutuneet tyytymään teollisuusvartijan tai portsarin "univormuihin"...
Nousukas tulee perijästä siinä vaiheessa kun rahojensa kanssa muhineista vanhoista parroista tulee multaa ja seuraava tai sitä seuraava sukupolvi päättää ottaa ilon irti rahoista muhittamisen sijaan.
Oikeasti syy, miksi itse en suosi lomaparatiisien satamia on se, että pelkään jollani musertuvan pienessäkin tuulenvireessa niiden 40-60 -jalkaisten välissä. Ja sekös kiukuttaa ja vetää naaman vihreäksi, kun pieni äyskäri on ainoa vene mihin pystyy, vaikka olisi syömättä seuraavat 20 vuotta...
...että on mielestäni myös ihan fiksua, että tuoreella veneellä aloittaa varovasti ja "tunnustellen". Ja aivan erityisesti, jos se on ensimmäinen vene.
Niin minäkin vuosikymmen sitten aloitin (vaikka en ollut ihan noviisi veneiden parissa silloinkaan, kun itselleni ostin): ensimmäisenä kesänä veneseuran saari oli etäisin kohde, suurin osa ajelusta oli Helsingin saariston kiertelyä. Ja ensimmäinen veneessä nukuttu yökin oli ihan tarkoituksella kotisatamassa, jotta tottuisi öisen veneen äänimaailmaan eikä tarvitsisi joka risahduksesta loikata kannelle panikoimaan, josko jo ollaan irti ja ajautumassa kivikkoon tms. Siitä se sitten on vuosien aikana laajennut. Vielä ei kelpaisi Marinerien jäseneksi, kun Bornholm on omalla veneellä kiertämättä, mutta kohtalaisen laaja tuo "haltuunotettu reviiri" näin viikonloppu- ja lomaveneilijälle alkaa jo olla :))
Onhan se ihan oma asia, jos jättää fendarit roikkumaan ajossa. Toisaalta se kertoo veneilijästä: suurella todennäköisyydellä kyseessä on vähäiset taidot omaava uusveneilijä, ja roikkuvat fendarit ovat vähän sama asia kuin "ohjauskyvyltään rajoittunut".
Ne ketkä jättävät fendarit roikkumaan laidalle ovat samoja ihmisiä ketkä unohtavat autoa tankatessaan polttoaineletkun tankkiin ja lähtevät ajamaan. Kumpikin on yhtä kaunista.
Ihan huono vertaus. Polttoainetankki on hyvä sulkea, kun tankkaus on suoritettu, jotta tankkiin ei pääse epäpuhtauksia. Ja letku on hyvä jättää paikoilleen bensiinipumppuun, jotta seuraava tankkaaja saa kulkuneuvoonsa polttoainetta.
Fendari ei haittaa ketään eikä mitään, jos se roikkuu laidan yli kulussakin. Siinähän se on sitten valmiina seuraavaa kylkikiinnitystä varten. Paljon suurempi vaara on siinä, että se kaikessa rantautumiskiireessä unohtuisi ja veneeni vahva kylki rusentaisi viereisen skandipaatin kellastuneen ja haurastuneen gelcoatin.
Jotkut pitävät fendareita erityisissä telineissä peräkaiteessa. Ihan samalla tavalla ne ovat siinä näkyvillä kuin laidallakin. Lapset pitävät kuitenkin enemmän aalloissa hyppelehtivistä fendareista kuin koreissaan paikallaan jököttävistä. Lisäksi vaimoni on ommellut fendareille nätit yksilölliset suojapussit, joiden charmi jää kanssaveneilijöiltä piiloon, jos fendarit ovat aina joko omassa kolossaan tai veneiden välissä. Yritäpä tulla minulle kitisemään, että vaimoni tekemät fendarisuojat eivät ole hienoja ja ansaitse näkyvyyttä! Fendareihin voi myös myydä sponsoreille mainostilaa.
Minulla jäi kerran auton bensatankin korkki porrasperäisen auton takapellin päälle. Sadan kilometrin jälkeen otin sen siitä ja kiersin paikalleen!
Tänä kesänä minulta jäivät aivan keulassa olleet leparit purjehduksen ajksi roikkumaan. Perustelin unohdusta sillä, että perusmiehistöstäni puuttui sillä kertaa henkilö, jonka tehtävänä leparien poisto on ollut. Ja toiseksi on veneeni sen verran kookas, että en niitä sieltä huomannut.
...mistä itä-uudellamaalla löytyy hyviä luonnonsatamia. Ei kauheesti kiinnostaa mölyäjät noissa vierasvenesatamissa!
Hyvin varustetuista kirjakaupoista. Kenties kirjastostakin.
luonnonsatamat itä-uudellamaalla löytyvät meren saaristosta, saarten rannoista tai jopa mantereen rannalta.
Katsele kartasta noin suunnilleen syvyyksiä ja käy kokeilemassa.
Tässä sai nauraa oikein kunnolla pitkästä aikaa...
Sinulla on tainnut olla kiireinen kesä kun olet vahtia pitänyt mihin kukakin purkkari on kiinnittynyt iltaan mennessä. Taidat itse olla se umpijuppi, anteeksi juntti, joka sitten kiusallasi käyt niitä aaltoja tekemässä...
Ei meinaa naurusta tulla loppua, väsymys varmaan...
Olen koonnut täältä parin viimeisen viikon aikana "tosi purjehtija"-oppaan meille tytöille viikonlopuksi, ettemme vaan erotu amatööreiksi (purkkari kun lastataan pelkällä naisenergialla). Tämä oli tärkeä lisä oppaaseen, kiitos! :))
Nyt on vain vaikeuksia päättää kumman yön vietämme luonnonsatamassa. Parempi varmaan lauantain vastainen yö, sit lauantaina voimme ylpeillä "tosi purjehtijoina". Toisena iltana kun kuitenkin on pakko päästä niitä skumppalaseja kilistelemään pumpulipeppujen kylkeen...
Hauskaa tulevaa viikonloppua ja hyviä tuulia kaikille vesillä liikkujille:))
kun tuollaiset aloituspuheet on väellä?
Lainaus:
"Toinen toistaan nuijempaa bavaristia ja muuta rahalla siunattua veneilijää."
Tämän vuoksiko Bavaristit ovat "naurunaiheita".
Kateus on oikein ilmentyessään kehitystä eteenpäin vievä voima. Valitettavasti meillä Suomessa kadehditaan yleisesti ottaen väärin. Meillä kadehtijat miettivät, että pe***leen juppi mitäs tänne tulet näyttämään isäpapan vehkeitä. Jenkeissä vastaavassa tilanteessa ajatellaan, kuinkahan saisin itsekin tuollaisen omakseni.
Meillä Suomessa on menty perustoimeentulossa siihen, että yhteiskunta takaa kaikille tietyn tason. Nyt nuoriso on kasvatettu ajattelemaan niin, että myös ylellisyys tulisi saada yhteiskunnalta ilman omia ponnisteluja. Kun niin ei kuitenkaan tapahdu, kirjoittelevat teinit täällä katkeria juttujaan ja pääsevät näin purkautumaan turvallisesti.
Kuljin merellä takavuosina so 70-80 luvulla saaristossa velipojan kanssa ja hän oli opetellut löytämään sopivia ja sallittuja luonnonsatamia. Eihän se ihan helppoa ollut kun ei ollut kaikua ja mahdollisesti muuttuva tuulen suunta (tai jostain ilmestynyt maanomistaja) ajoi yöllä toiseen paikkaan. No, se oli edullista ja meille sopivaa.
Nyt itse sisävesillä purjehtivana olen lukenut satamaoppaita joista ilman ennakkoon hankittua omaa kokemusta voi löytää hyvän paikan. Kai niitä merialueiden oppaissakin on ?
Mutta kukin tyylillään, jottei tässäkin ihmetellä että miten purkkarilla vaan koneella vierassatamasta toiseen ajellaan !
En usko että purjeveneilijät olisivat sellaisia kuin keskustelun avauksessa, en ainkaan tunnista itseäni enkä purjehduskavereitani. Jos vertailukohteena käytetään koneveneilijöitä niin aika harvassa on ne jotka ankkuroivat ulkosaaristoon tai edes kiinnityvät kauempina sijaitseviin laitureihin. Purjeveneitä ja purjehtijoita kyllä tapaa. Lähes kaikki tuntemani purjehtijat ovat harrastaneet purjehdusta vuosia useimmat kymmeniä vuosia. Purjehtijat ovat aika sosiaalista porukkaa jotka viihtyvät yhdessä ja yksinään. Yöpymispaikan valintaan vaikuttaa monet asiat joista tuulen suunta ja voimakkuus tai odotettavissa oleva suunta ja voimakkuus. Useimmat purjehtijat ovat luonnonsatamissa joutuneet kokemaan sen inhottavan tilanteen, että keskellä yötä joudutaan vaihtamaan tuulen yltyessä ankkuripaikkaa. Suojaiset vapaana olevat paikat ovat kuitenkin aika vähissä. Koneveneilijöitä ei näissä paikoissa ainakaan yöpymässsä näy.Vaan he viipyvät korkeintaan muutaman tunnin ja häipyvät ties minne. Purjehtijat ovat päivät merellä ja hakevat yöksi turvallisen sataman
En usko että purjeveneilijät olisivat sellaisia kuin keskustelun avauksessa, en ainkaan tunnista itseäni enkä purjehduskavereitani. Jos vertailukohteena käytetään koneveneilijöitä niin aika harvassa on ne jotka ankkuroivat ulkosaaristoon tai edes kiinnityvät kauempina sijaitseviin laitureihin. Purjeveneitä ja purjehtijoita kyllä tapaa. Lähes kaikki tuntemani purjehtijat ovat harrastaneet purjehdusta vuosia useimmat kymmeniä vuosia. Purjehtijat ovat aika sosiaalista porukkaa jotka viihtyvät yhdessä ja yksinään. Yöpymispaikan valintaan vaikuttaa monet asiat joista tuulen suunta ja voimakkuus tai odotettavissa oleva suunta ja voimakkuus. Useimmat purjehtijat ovat luonnonsatamissa joutuneet kokemaan sen inhottavan tilanteen, että keskellä yötä joudutaan vaihtamaan tuulen yltyessä ankkuripaikkaa. Suojaiset vapaana olevat paikat ovat kuitenkin aika vähissä. Koneveneilijöitä ei näissä paikoissa ainakaan yöpymässsä näy.Vaan he viipyvät korkeintaan muutaman tunnin ja häipyvät ties minne. Purjehtijat ovat päivät merellä ja hakevat yöksi turvallisen sataman
Nyt täytyy kyllä hieman tarkentaa tilannetta. Ainakin omien kokemuksieni mukaan ulkosaaristossa "merellä" voi nyt olla ihan yksin. Sinne kerkiää hyvin moottoriveneellä viikonlopun aikana ja purkkarit jäävät sisäsaaristoon koska eivät kerkiä ulkosaaristoon.
Tosin voin todeta että aika harva moottoriveneilijäkin on ulkosaaristossa enää. Itse kuitenkin käyn juuri nyt ulkosaaristossa kun siellä on rauhallista. Tosin kaikki palvelut on käytännössä jo suljettu mutta ei se menoa haittaa.
On se s..tana kumma kun jokaisessa "keskustelufoorumissa" löytyy samat teemat. ..ttuilua ja katkeruutta. Mikä tässäkin avauksessa ja vastauksissa oli ajatuksena? Bavaria -veneiden huonuus, halpuus tai harmitus jostain muusta niihen liittyen? Vai oliko kyseessä kova merimies joka kolhiintuneesta purkkaristaan haukkuu moottoriveneilijöitä?
Tähän ei tarvitse vastata, itse en ainakaan tule takaisin lukemaan vittuiluanne.