Meidän welsh corgi pembroke ottaa vieraat vastaan ylettömän innokkaasti hyppien. SItä on vaikea hillitä ja sen tervehdysseremonia kestää tosi pitkään. Jos vieras vielä alkaa sitä erityisesti huomioimaan, tilanne pitkittyy. Miten sen voisi opettaa hillitymmäksi.
Yliyställinen pemu
Into
5312
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eihän corgia saa millään hillitymmäksi... paitsi iän lisääntyessä - jos silloinkaan ;) Pienet koira helposti hyppivät tavoitellessaan pääsyä ihmisen kasvojen ja käsien ulottuville. Älä anna koiran hyppiä edes itseäasi vasten, jotta se ymmärtää sen olevan kiellettyä joka tilanteessa.
Meillä opetettiin yli-innokas tervehtijä siihen, että vieras palkitsee eli huomioi koiran kun se on petillään. Jonkun verran joutui koira käyttämään päätään ennenkuin tajusi, että kannattaa mennä petille saadakseen huomiota.
Sovi etukäteen vieraasi kanssa, että opetat koiraa kun hän tulee. Kun koira villiintyy vieraan saapuessa, käske koira istumaan. Koiran riekkuessa ja pomppiessa vieras ei kiinnitä koiraan mitään huomiota ja odottaa, että saat koiran istumaan rauhassa. Kun koira istuu vieras menee koiran luokse ja palkitsee sen hillityllä huomioimisella. Jos koira villiintyy uudestaan vieraan huomiosta, vieras nousee ylös ja on jälleen koiraa kohtaan välinpitämätön. Tätä teette niin kauan, että koira kyllästyy... Voi mennä toki muutama hetki ;)
Sitten vaan toimit kuin Teletapeissa eli "Uudestaan!" ... Jokaisen vieraan kohdalla sama homma. Yksi "harjoitusvastustaja" voi tehdä monta kertaa sisääntulon, jotta koira huomaa asian olevan "tavattoman tylsää". Samoin kun tervehtimisen jälkeen koira rauhottuu, voi vieras hillitysti pyytää koiraa luokseen ja palkita sen.
Kaikista vieraista ei ole "harjoitusvastustajiksi". Heille kannattaa myös sanoa, että koiraa saa tervehtiä vain hillitysti "Terve Moppe" ja samalla voi pikkusen silittää tai rapsuttaa koiraa. Mutta vain sen aikaa kun koiralle puhuu.
Sekavasti selitetty... ja muitakin keinoja on. Noilla meillä on pärjätty koiran kanssa - ja vieraatkin ovat oppineet tavoille ;)
Vieraiden ei pidä vastata pennun tervehdykseen. Kun pentu alkaa hyppiä, sille käännetään selkä ja sitä ei huomioida. Kun pentu rauhoittuu, sitä tervehditään. Tätä tehdään aina, kun vieraita tulee. Voidaan mennä jopa niin pitkälle, että vieras poistuu oven taakse, jos pentu villiintyy liiaksi. Pikkuhiljaa pentu oppii, että rauhallisella käytöksellä se saa haluamansa lopputuloksen eli tervehdyksen.
Ole onnellinen että se on niin pieni, eihän sitä edes huomaa sellasta pikku pomppijaa.. Toista se on, kun on yli innokas tanskandoggi.. Sä et eteisestä pidemmäs pääse, ennen kun olet jäänyt kunnolla 80 kg jyrän alle, puhumattakaan että vaatteet menee suoraan pesuun räkäklimppien tahrimina.. mut se haluu olla vaan niin iloinen ja se rakastaa täysillä. Minkäs teet?
Niin, itselläkin corgin pötkelö, joten tiedän mistä puhut. Omamme on jo melkein kahdeksan vuotias, mutta virtaa löytyy silti ajoittain, niin että hirvittää.
Meillä koira on opetettu hieman hillitsemään itseään yksinkertasesti vain sillä, että koiraa ei tosissaan huomioitu, ennenkuin tuli fiksusti vierasta moikkaamaan.Ja sekös vasta harmittikin oman arvontietoista koiraamme.
Oikein huvitti välillä sen myrtyneet ilmeet. =)
Mutta.. saahan sitä asiasta ajoittain silti huomauttaa. Nolohan se tietysti sitten on, kuten aina kunhan innostuksestaan rauhoittuu. =)
Hyvä vaihtoehto on varmasti tuo omalle paikalleen menon opettaminenkin, kuten tuossa aikaisemmassa vastauksessa neuvottiin.
jos haluat opettaa koirasi vastaanottamaan vieraat "siististi", suosittelen Tuire Kaimion kirjaa Pennun kasvatus.toki siinä on muutakin hyvää asiaa, mutta myös seikkaperäiset ohjeet "tervehtimisen" opettamiseen :)