Kannattaako rakkaudestaan kertoa, jos nainen on suhteessa ja mies on tähän korviaan myöten rakastunut? Miten asian esittää, vai olisiko parempi jättää asia sikseen, vaikka tietää, että toisen suhde ei ole hyvä? Pitäisikö tätä suhdetta iis kunnioittaa? Nainen antaa jatkuvasti positiivisia viestejä, jotta yhteydenpito jatkuisi. Loppuuko ystävyys tähän keskusteluun?
Järki vai tunteet ensin?
Jari P.
111170
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
En varsinaisesti vastaa kysymykseesi, mutta eräs psykologi on sanonut näin; järki ja tunteet eivät ole vastakohtia, vaan järjen vastakohta on tyhmyys...
Mutta voiko se edes olla rakkautta VIELÄ?Jos he ei ole vielä yhdessä edes eläneet,kaikki ilot,surut,murheet ja onni arjen keskellä.Sellaisesta tulee=RAKKAUS.Kunnioitus on taas hienotunteisuutta,löytyy enää vähän maailmasta.Antaa arvoa toisen elämälle.Jos nainen antaa taas positiivisia viestejä voi se olla monestakin eri syystä johtuvaa.Mainitakseni yhden,on kiinnostunut.Rakkaus on niin monta asiaa yhdessä ja kaikki käsittää se eritavoin.
Se riippuu niin ihmisestä, että loppuuko yhteydenpito tunnustukseen. Ei nimittäin välttämättä lopu jos esität asian ajan kanssa ja korostat että pystyt ja haluat jatkaa ystävyyttä jos mitään muuta ei tästä kehity. Ystävyys voi jopa syvetä. Mutta sitten on se toinen vaihtoehto, eli ystävyys vähenee, hän alkaa vältellä ja lopulta se loppuu kokonaan.
Eli kerroin ihastukselleni ihan senkin uhalla, että en näkisi enään koskaan häntä. Toisin kävi, nyt ollaan läheisempiä, kuin koskaan:)
Tietysti se riippuu ihmisestä, mutta mulle kävi suhkot hyvin, vaikka sydän pikkasen särkyikin:(
Ja semmonen vielä, että kannattaa tehdä päätös nopeasti, että kertooko vai ei, sillä joskus se voi olla myöhäistä.
Sitä minäkin aina pelkään...ois kamalaa jos sille sattuis jotain ja menis vaan haudalle itkemään...nyyh.Kyllä se varmaan näkis.
joku logistinen pulma tässä kohtaa kun en ny millään tota tajua jotta miks kannattas tehä päätös nopiaan ettei se ois liian myöhästä silläkin uhalla että ei näkis enää koskaan et kävis suhkot hyvin ja sydän särkys vaan vähäsen? Täs tota ku mietin ni en nähny yhtää sellasta tulosta jotta tossa ois jotenki käyny hyvin? Äkkiseltäs tuntus et tossaha pitäis olla ihan hiljaa vaa ni ei kävis kuinkaa, tosin sillon vissiin ennen pitkää pakahtus ja puhkeis. Mikäs täs ny on toi viisasten kivi, eiks tähä ny löydy mitää selkeetä tietoo. Onks tää tosiaan näin vaikia kysymys?
jos hänkin lähettää positiivista viestiä. Eihän sitä tiedä koskaan mitä tapahtuu;)
...ihastua/rakastua varattuun, joten siihen nähden seuraamukset ovat lieviä.
Mitään ei saa, jos mitään ei anna.
Että jos nyt oletetaan, että se ois päättäny et sen tarttee jotenki ny kuitenki kertoo noi hualensa tolle tarkottamalleen naiselle ni mistäs se voi tietää et oisko se saanu mitää positiivisia viestejä siltä? Ja mistäs se muka vois tietää et onks sen suhe millanen? Ja ennenkaikkea jos jartsa ny jotenki oudosti kuitenki päättäs et se tahtos kertoo, ni miten sen niinku tulis se tehdä? Mitäs ehottaisitte?
Suoraan asiaan tai sitten mutkien kautta. Maailmassa on jo kaikenlaisia viestintävälineitä ja -tapoja. Persoonallinen ote on plussaa.
Keinoja löytyy, jos vaan on rohkeutta.
Loppukädessä se on kai ihan sama, kerrotko vai et. Mulle kerrottiin, ja siitä on seurannut paljon ihania ja suloisia yhteisiä hetkiä, jotka ovat molemminpuolista tunnetta kasvattaneet. Samalla on kuitenkin kasvanut myös suru ja murhe suhteen toivottomuudesta. Paljon olemme siis saaneet molemmat, enkä monesti ole toivonut hänen jättäneen kertomatta tunteistaan. Helpompaa elämä toki taatusti nyt olisi, mutta myös paljon puuttuisi.