Olen usein miettinyt, että olen tyhmempi kuin muut. En ymmärrä asioita yhtä nopeasti, vaan
joudun hetken aikaa miettimään. Omasta mielestäni
en ole yhtä älykäs toisten kanssa, en osaa
keskustella sujuvasti tai nopeatempoiseen tahtiin. Ja kyllä, teen myös kirjoitusvirheitä.
Mutta olenkin miettinyt, että kovin moni lepakko
tuntuu olevan kovin älykäs tai korkealle koulutettu. Niinpä oikeastaan kysynkin, miltä
teistä älykkäistä tuntuu..voisitteko seurustella
minun kaltaisen ihmisen kanssa? Hakeudutteko
"omanarvoiseen" seuraan? Minusta monesti itsestäni tuntuu, etten pidä liian älykkäästä seurasta, koen oloni ahdistuneeksi, jos en edes
tiedä mistä puhutaan. Ehkä minä vastasin itse omaan kysymykseeni, mutta mietiskelin tälläistä.
joudun hetken aikaa miettimään. Omasta mielestäni
en ole yhtä älykäs toisten kanssa, en osaa
keskustella sujuvasti tai nopeatempoiseen tahtiin. Ja kyllä, teen myös kirjoitusvirheitä.
Mutta olenkin miettinyt, että kovin moni lepakko
tuntuu olevan kovin älykäs tai korkealle koulutettu. Niinpä oikeastaan kysynkin, miltä
teistä älykkäistä tuntuu..voisitteko seurustella
minun kaltaisen ihmisen kanssa? Hakeudutteko
"omanarvoiseen" seuraan? Minusta monesti itsestäni tuntuu, etten pidä liian älykkäästä seurasta, koen oloni ahdistuneeksi, jos en edes
tiedä mistä puhutaan. Ehkä minä vastasin itse omaan kysymykseeni, mutta mietiskelin tälläistä.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Luulempa vastaavasti korkeasti koulutetuilla ei ole kuin viisaat tiedot. Kädentaidot ovetkin hukassa. Itse olenkin monitaitoinen ja kätteni jäljet näkyvät monessa. Jätän viisaammille projektoinnin :))Enkä tunne itseäni mitättömäksi tarvitaanhan meitäkin puurtajia tässä yhteiskunnassa :DD
Olen itse korkeasti koulutettu, mutten mielestäni mitenkää viisas, vaikka monet niin luulevat. Ja osa korkeasti koulutetuista eivät ole iha kädettömiä ns. kädentaidoissa. Itse viihdyn kyllä sekä vähemmän koulutettujen (enemmän) ja korkeasti koulutettujen parissa, ja jätän työasiat töihin...Ei pahemmin kiinnosta niistä kylläkää keskustella. Eli en vetäisi kauheasti rajaa koulutettujen ja ei koulutettujen välille. Toivottavasti te "tyhmät" ollette myös kiinnostuneista meistä ns. viisaista. :)
Itse olen korkeakoulutettu, mutta kädentaidoissa olen aina pärjännyt myöskin. Ei toinen toista sulje pois, eikä korkeakoulutus tee ihmisestä älykästä tai viisasta tai merkitse sitä, että kyseinen ihminen olisi älykäs. Ei asiat niin yksinkertaisia ja mustavalkoisia ole.
Minä olen aina ihastunut ihmisen luonteeseen, siihen johonkin mikä on ihmisen sisällä. Toisten ihmisten kanssa kemiat vain kolahtavat, eikä sillä ole minun kohdallani ollut merkitystä onko toinen korkeasti koulutettu vai ei. Tietysti jos mitään keskusteluaihetta ei löydy, niin suhteen eteneminen on vaakalaudalla. Jotain yhteistähän on pakko kuitenkin olla.
Ihan muuten pienoisena vinkkinä alkuperäiselle sanoisin niin, että älykkyydellä eikä koulutuksella keskustella, kyllä siihen jotain muuta tarvitsee ;) Lokerointi on niin helppoa...
jos olisit tyhmä, et olisi tajunnut kirjoittaa itsestäsi tuollaista "analyysiä" ;)
no joo..En usko sinun olevan tyhmä, vaikken sinua tunnekaan. Vaikket olisikaan kovin puhelias, tunnut ainakin osaavan ajatella!
Ja mitä oikeastaan on tyhmyys? Sekö, jos ei ole arvostetussa virassa tai koulutuksessa?
Tiedän paljon viisaita ihmisiä, joilla ei ole juuri minkäänlaista koulutusta.
Itse olen opiskelija, ja totta kai koulusta oppii paljon asioita, mutta pidän itse tärkeämpänä ns. maalaisjärjen käyttöä. Ja tietoa voi oppia muualtakin kuin sieltä koulunpenkiltä.
Eikä mielestäni viisautta mittaa se, että puhuu paljon ja nopeaa. Tärkeämpää on ajatteleminen ja toisten ihmisten kuunteleminen. Sitä paitsi, kannattaa luottaa siihen, mitä sydämesi sanoo, sillä vain sydämellä näkee tärkeimmät asiat.
Itse olen tekemisissä pääosin minua paljon vanhempien ihmisten kanssa. He ikänsä puolesta aika luonnolisesti tietävät asioista enemmän kuin minä, mutta ajattelen sitä itseni kannalta vain hyvänä asiana, sillä opin heiltä paljon uutta. Enkä epäröi kysyä, jos en satu tietämään esimerkiksi jonkun sivistyssanan merkitystä tms.
Eihän kukaan niitä syntyessään ole valmiiksi tiennyt, eihän?!
Eikä minulla ole jokaiseen asiaan kehkeytynyt välttämättä omaa ehdotonta näkemystä ja mielipidettä, mutta pitäisikö olla?
Kyllä ne ajallaan kehkeytyvät jos on kehkeytyäkseen.
Kunnioita itseäsi juuri sellaisena kuin olet!Ja älä aliarvioi itseäsi, kun mietit millaisessa seurassa sinä voit olla tai millaisessa et voisi. Ei ihmissuhteita mitata viisaudella.
päässäsi ei taida olla vikaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huumori#Huumorin_lajeja
Kehenkään ei voi luottaa, mutta kun tyhmä ihminen yrittää kusettaa itseään fiksumpaa (se on jo sinällään tyhmä teko), niin se näkyy läpi.
Tyhmät naiset ovat siksi vähemmän vaarallisia kuin älykkäät naiset.
Minä olen jonkin verran keskimääräistä älykkäämpi ja kaiken kukkuraksi olen oppinut vaatimattomuutta. Se vaatimattomuus tarkoittaa sitä, että huomattava lukumäärä ihmisiä pystyy huijaamaan minua kaiken maailman vedätyksillä.
Mitä älykkäämpi ihminen on, sitä suurempi on se vaara, että hän irrottautuu todellisuudesta ja hurmaantuu omasta erinomaisuudestaan. Kaikki tekevät virheitä, mutta todelliseen idiotiaan tarvitaan neroutta.
Minulla on lahjakkuus siihen, että toimin elämässäni järkevästi, pidän jalat maassa ja pään kylmänä.
luettavaa "kun tyhmä ihminen yrittää kusettaa itseään fiksumpaa, niin se näkyy läpi. Tyhmät naiset ovat siksi vähemmän vaarallisia kuin älykkäät naiset."
Tämän toivoisin osuvan yhden naisen silmiin...;)
Hyvä, että joku otti tän puheeksi. mä oon miettiny tätä samaa asiaa.
Itse en koe olevani olleskaan tyhmä, mutta en ole mikään ruudinkeksijäkään. Silti pystyn sanomaan, että olen useimpia ystäviäni sivistyneempi/viisaampi. En ole korkeasti koulutettu, olen duunari vois sanoa. Kaikki naiset jotka mun eteen on tullut elämässä ovat olleet korkeasti koulutettuja. Hienoissa työpaikoissa. Tää on asia joka mut saa tuntemaan hiukan huononmaks. Mä aina mietin.. että häiritseekö se niitä etten ole yhtä korkeasti koulutettu?.. Uskoisin, että joitakin. Se häiritsee meinaan mua.
Ehkä kannattaa kysyä, häiritseekö.siis asianomaisilta, kun seukkaa.
ja mitä on sun mielestä hienot työpaikat?
mä en pidä omia töitäni enkä työpaikkaani mitenkään hienompana, työ kuin työ on arvokasta.
aloittaja/muutkin vastaajat pohtii asiaa ihan aiheellisesti ja asiallisesti.
täytyypä miettiä vielä, miten tämä on suhteisiin vaikuttanut.vaatii pitempää pohdiskelua.
sanoisin senverran että en hae seuraa ammatin enkä koulutuksen mukaan, kyllä ne on käytöstavat ja kemiat jotka ratkaisee.
korkeampi, mutta olen elämäni viettänyt nk. potaskaduuneissa. Johtuu siitä, että elämä on potkinut päähän (ja tekee sitä edelleen).
Nykyään esim. yliopistossa pärjää... no, joten kuten, keskivertona, plussaa tietysti on, että on vaikkapa hyvä muisti ja keskittymiskyky. Eli tasan eivät käy onnenlahjat. Moni taas "tavallinen" duunari osoittautuu erittäinkin älykkääksi. Hän vain tykkää tehdä omaa työtään.
Mä asun yhdessä naisen kanssa, joka -ehkä- on keskitasoa, mutta käyttää älyään verrattoman hyvin. Häviän käytännön jutuissa hänelle mennen tullen. Mun mielestä tärkeämpää on se juuri, miten ja mihin älyään käyttää kuin se, miten älykäs on.
Jokaisessa ihmisessä on lukuisia voimavaroja, ne pitää vain saada / osata ottaa käyttöön. Ellet ole mestarikeskustelija, saatat olla huippuperhoskalastaja tai ihan mitä vaan ! Omia vahvuuksia kannattaa kehittää, mutta myöskin heikkoja kohtia, pikkuhiljaa.
Korkeakoulututkinto tarkoittaa yleensä hyvää kirjasivistystä, siinä on saattanut jäädä esim. elämän opiskelu tai sosiaaliset suhteet hyvin vähille. Teorian taakse pakeneminen on mielestäni esim. ihmissuhteissa täysin turhaa ja ennenkaikkea typerää.
Periaatteessa ei mitään väliä, onko kirjaviisausmittarilla mitattuna älykäs vai tyhmä. Älykkyyttä on niin monenlaista. Paljon vakavampi asia on pinnallisuus (ei perusteltuja mielipiteitä, osaa puhua vain televisiosarjoista, ulkonäkö ja shoppailu tärkeintä jne.)
Itsekin olen todella hidas ajattelemaan, ei edes yliopistomaailmassa ole tarkoitus, että pitäisi oppia ja oivaltaa kaikki puolessa minuutissa. Parhaaseen tulokseen pääsee kun tekee kunnolla, oli sitten aivotyön tekijä tai käytännön taitaja.
on n 12v penskana testattu, koska minulla oli koulussa tosi suuria vaikeuksia. Silloin sain jostakin käsittämättömästä syystä tietää, että tulos oli jotakin 140 luokkaa, joka on keskimääräistä parempi. Nykyään näitä numeraalisia tuloksia ei kai kerrotakaan, ei ainakaan kouluikäisille lapsille, onneksi. Sen muistan myös, että minun älykkyyteni, jos sitä edes enää on, on jotain yleistä ymmärtämistä eikä minulla ole mitään selvästi korostuvia erityisalueita. Tuosta testistä on kulunut paljon aikaa enkä tiedä, mitä tulos olisi tänä päivänä. Todennäköisesti saman suuntainen, ainakin tehtävät ovat nykyäänkin samanlaisia. Yksittäisillä lukemilla ei kai ole nytkään ole merkitystä, todennäköisesti vielä vähemmän kuin silloin kauan sitten.
Olen tavallinen keski-ikäinen ihminen, jolla on tavallinen ammatti ja joka menestyy siinä ihan tavallisesti. Ja moni menestyy samassa työssä pienemmällä IQlla paljon minua paremmin muiden ominaisuuksiensa vuoksi.
Hiukan tavallista korkeampi IQ ei ole tehnyt minua onnelliseksi, nuorena se enemmänkin erotti muista ja aiheutti ongelmia sosiaalisissa tilanteissa. Opin myös aika varhain leikkimään tyhmempää kuin olen ja se leikki jatkuu yhä. Moni osaa minua paremmin hyödyntää älykkyytensä ja hankkii paremman koulutuksen, mielenkiintoisemman ammatin ja siinä ohessa paremman toimeentulon, mutta ovatko he onnellisempia, sitä ei kukaan tiedä.
Ystäväni ovat aivan tavallisia ihmisiä. Oletettu älykkyys tai koulutus ei millään tavalla ratkaise sitä, kenen kanssa viihdyn. Ystäväni ovat mukavia ja heidän kanssan on kiva viettää aikaa. Jos joku on kaiken muun lisäksi hauska ja hän saa minut nauramaan, olen onnellinen. Keskustelun älyllinen taso jää taatusti usein hyvin kyseenalaiseksi, mutta minulle yhdessäolo tuottaa suurta iloa.
Keskimääräistä korkeampi IQ ei välttämättä takaa koulussa tai opinnoissa menestymistä, koulumenestys voi jäädä jopa keskimääräistä huonommaksi. Sosiaalista pärjäämistä korkea IQ ei myöskään takaa, usein jopa päisvastoin. Se ei takaa fyysistä eikä psyykkistä terveyttä, ei onnellisuutta, tasapainoisuutta, rakkautta...
En halua kuulostaa omahyväiseltä, pelkään sitä. En kirjoittanut tätä saadakseni laittaa tekstiini joitain numeroita. Tässä elämäntilanteessa ja tällä elämänkokemuksella joku IQ on lähes merkityksetön asia. Ainoa tilanne, joka säväyttäisi, taitaisi olla se, että joku testaisi minut ja toteaisi sen olevan alle keskitasoan: silloin voisin olla lähes varma jostain vakavasta neurologisesta sairaudesta.
tyhmempää kuin olet ? Jos teininä halusit olla samanlainen keskivertopulliainen kuin muutkin, niin miksi haluat olla sitä edelleen ?
Jos ÄO:si oli 12-vuotiaana 140, onhan se nyt korkeampi aikuisena. Älylliset kyvyt kehittyvät jonnekin 16-17 ikävuoteen saakka. Plus sitten elämänkokemus, "viisaus", yms. seikat, jotka kehittyvät vasta vuosien kuluessa.
eri näkökulmista vie aikaa.Suunta on tärkeämpi kuin etenemistahti.Terv.Yhdestä näkökulmasta ;)
Tekstisi tuntuu todella tutulta, olen usein ajatellut samaa itsestäni. Seurassa tunnen itseni tyhmäksi ja verbaalisesti kömpelöksi, ja olen yleisesti ottaen hitaampi. En vain keksi mitään fiksua sanottavaa! Valitettavasti tämä on johtanut siihen että laistan sosiaalisia kontakteja, jottei tule alakuloa, kun ei juttu luista seurassa.
Jos ihminen on korkeasti koulutettu eikä ole niin fiksu ja filmaattinen ja viisas, että osaisi pitää suunsa supussa ja kielensä kurissa "tyhmempiensä" edessä, niin häntä minä vasta pidänkin tyhmänä. Äly ja korkea koulutus ei ylipäätään takaa sitä, että ihminen tulisi toimeen toisten kanssa tai tulisi toimeen työelämässä, olisi sosiaalinen - tosin ei sitä takaa vähäinen äly ja matala koulutuskaan.
Usein tulee vastaan korkeasti koulutettuja ihmisiä, joiden älyn taso näyttäisi olevan samaa luokkaa kuin amerikkalaisten siankasvattajien (jos sallitte, että siankasvattajia loukataan...). Joskus olen ollut todella korkeasti koulutettujen ihmisten työyhteisössä ja fiilinki oli kuin lasten hiekkalaatikolla. Se se vasta olikin "hauskaa" katseltavaa ja kuunneltavaa, kun älykkäät ihmiset sivaltelivat toisiaan, tuolit kolisivat neuvottelupöydästä lähtiessä jne.
Minä en arvosta ihmistä pelkän koulutuksen perusteella. Jos koulutuksen lisäksi ihminen omaa ihmisystävällisyyttä, empatiakykyjä, ym. ja on mukava, niin myös koulutus saa ansaitsemansa arvostuksen.
Helppo kai on sanoa, että eristäytyä ei kannata, koska "ne muut" harvoin ovat sen parempia kuin sinä itsekään olet. Samoja pulliaisia sitä ollaan! Jotkut ihmiset eivät isommassa porukassa osaa olla äänessä - mutta pienemmässä porukassa ja kahden kesken ovat hyviä juttukumppaneita. Meitä saa ja pitää olla erilaisia. Joka asiaan ei tarvitse olla fiksua sanottavaa. Sitä saa ihan hyvin pitää suunsa kiinnikin, jos ei keksi mitään sanottavaa.
Ihminen ei ole tuomittu loppuiäkseen tyhmyyteen. Moni on sanonut, että kun tekee älykkyystestejä paljon, niissä oppii huijaamaan.
Minä olen sitä mieltä, että esimerkiksi loogisuus on opittavissa oleva asia. Aika moni ihminen on masennettu koulussa niin, ettei vain usko omiin kykyihinsä älyllisissä asioissa.
Samoin voit opetella arvostetuksi nettikeskustelijaksi opettelemalla ja soveltamalla näitä: http://keskustelu.skepsis.fi/html/virhelista.htm
Mitä tulee ammatteihin, niin useimmiten ne älykkäimmät tytöt päätyvät aika huonosti palkattuihin ammatteihin kun ovat niin kilttejä etteivät uskalla vaatia parempaa liksaa.
Yllätyksekseni minä olen puuhastellessani teatteriasioissa satunnaisesti saanut kuulla olevani hyvä näyttelijä. Ja koulussa minut masennettiin taideaineissa täysin.
Tyhmyys on anteeksiannettavaa, mutta ettekö te ole koskaan kuulleet akateemisista pätkätyöläisistä.
miettii, ennenkuin avaa suunsa. Jos toisen älykkyys-menestys ahdistaa tai tunnet siitä alemmuutta, niin suhde ei ehkä pitkälle johda. Älä tee tästä asiasta liian suurta kynnystä, sinussa viehättää joku asia muita.
keskustelutaitoasi, kun herätät ajatuksia ja mielipiteitä toisissa ihmisissä?
hellyttävästi kirjoitettu, että tekisi mieli halata sinua. Et kovin tyhmä taida olla sittenkään :)
kun ihmiset ottaa kuvia cityyn itestään, peppu pystyssä ja rinnat paljaana ja sitten blogissa kysyvät "miksi kundit eivät näe mua tyttöystävä materiaalina". En tiiä nii. Onko se tyhmyyttä?
Ethä sä nyt tyhmä ole, tai ei ees tyhmyydessä mitää vikaa ole. Se ettei ikinä ees mieti asioita ja ruikuttaa vaa ottaa enempi päähän.
Ja sellainen "äh en osaa kuitenkaan"-asenne. Mut se että keskustelutaidot mietityttää, saapihan sitä harjoiteltua, ja kaikki ei vaan ole suuria lörpöttelijöitä.
Jos oisi tyhmä, sä oisit kirjoittanu jotain näin" Moi miks mun kaa ei kukaan mä en ala miks mun kaa ei ikinä mä en kyllä juttele ku en tiiä mitä miks mun kaa ei kukaan oon joskus kahville päässy miks mun kaa ei kukaan??!!"
Tai ehkä se on mussa, se tyhmyys.
joudun työkseni puhumaan niin paljon, että vapaalla olen ihan mielelläni seurassa, jossa ei käy kova pälätys (sellainen kumppani olisi kauhistus)
en mielelläni puhu edes pitkiä puheluita ystävien
kanssa, joten hiljainen ja rauhallinen tyttöystävä sopii mulle. jos sellaisen onnistun vielä löytämään, niin fine.
älykkyydella ja kielekäytön sujuvuudella ei
paljon tekemistä keskenään, kielellisesti sujuva on vaan lahjakkaaampi siinä asiassa.
Minusta olet ahdistunut turhan takia.luota vaan itseesi.
Mitähän sillä milloinkin tarkoitetaan? Kateellista loukkajaa voidaan pitää "tyhmänä", tai pinnallista hepsankeikkaa tai sinnikästä vastaväittäjää tai kaunista blondia tai ..
Älyllinen vajavuus (debiilit, imbesillit, idiootit, vanhahtavan luokittelun mukaan) todennäköisesti näkyy jo silmällä, mutta mikään muu henkinen ei. Ei näy ns. älykkyyskään, joka sekin on edelleen tieteelle kysymysmerkki. ÄÖ mittaa jotain älyllisyyden ulottuvuutta, mutta vain rajallisesti. Mensa-porukka ei pärjää välttämättä muilla alueilla keskimääräistä paremmin, kuten IQIQ... kirjoittaa, olen samaa mieltä kuin hän.
Ihmisen henkisessä ja fyysisessä kapasiteetissa vaikuttavat monet osatekijät, ÄÖ-älykkyys on vain yksi niistä, tosin aika kiva sellainen. Muut luonteen ominaisuudet (halut, määrätietoisuus, itsekkyys, ujous jne) vaikuttavat siihen, haluaako älykkö sulautua tapettiin vai ponnahtaa valokeilaan. Siis aika pitkälle toimintaa suuntaa se, mitä toivoo ja tahtoo, ei niinkään paljon se, mihin on "mitattuja" mahdollisuuksia. Kannattanee mainita sekin, miten Suomen homogeenisuutta ja demokraattista tasa-arvoa korostava kulttuuri panee kätkemään kynttilöitä vakan alle ihan liiaksi, on isänmaallisen kaunista vähätellä itseään.
Ulkopuoliset eivät mielestäni oikeasti näe, kuka on "tyhmä" ja kuka ei, eihän siihen pysty usein asianomainen itsekään. Hän voi kuvitella olevansa "tyhmä", jos jossain asiassa kokee huonommuutta muutamaan tuttavaan nähden, vaikka olisi parempi sadassa muussa suhteessa. Joku toinen ehkä todella luulee olevansa lähes nero, vaikka on tavallinen pulliainen, ego vain on kommeeta kattoo.
On paljon "totuuksia", jotka lyövät korvalle toisiaan. Hiljaista pidetään viisaana, se ajattelee, mitä sanoo, ei löpise turhia, vai mitä? Sujuvapuheinen on viisas, nopea ajattelija, tietää varmaan paljon? Kirjaviisas on viisas, tai nimenomaan juuri hän ei ole viisas ollenkaan, vaan teoretisoiva, muissa mailmoissa elävä höpsäke tai keekoilija.
Me inehmot ollaan erilaisia, ei paljon, mutta jonniin verran. Ollaan iloisia moninaisuudesta. Joku onneks tykkää äidistäkin tai äidin ikäisistä, eikä vain niistä tyttäristä, ja sitä rataa.
erottaa tyhmyys yksinkertaisuudesta, tietämättömyydestä ja keskittymishäiriöistä (adhd, lukihäiriö, mielenterveydelliset ongelmat ym). Myös fiksuus, sivistys/koulusivistys, älykkyys (sosiaalinen/matemaattinen/looginen/avaruudellinen/tunne), elämänkokemus ja viisaus ovat kaikki täysin eri asioita. Tyhmyys on mielestäni neurologinen vamma, se on ennen kaikkea sitä, että olet jälkeenjäänyt tai muuten väh-äälyinen. Minä uskon, että sinulla on vain heikko itsetunto ja olet epävarma itsesi suhteen...en tietenkään sitä voi tietää, mutta tutkaileppas noita mainitsemiani asioita ja niiden eroja...
Minusta äly on elämäntapa ja maailmankatsomus, elämistä sen mukaan mitä järki sanoo, voidaan puhua myös elämistä sen mukaan mitä sanovat järki ja intuitio. Älyttömyyttä on massan mukana kulkeminen, mutta tietystikin se, että asettuu poikkiteloin massaa vastaan uhraten itsensä on useimmiten typerää.