Onko olemassa kirjoitettua tai kirjoittamatonta sääntöä siitä kuinka sijaisperhe voi kasvaa sijoituksen jälkeen? Eli onko toivottavaa, että biologiset lapset on jo tehty ennen kuin sijoitettu tulee perheen jatkoksi vai onko esim teillä jo sijaisperheenä toimivilla saatu omia lapsia vielä sitten myöhemmin?
Konkareille kysymys
perheen kasvusta.
5552
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Yleisesti kunnat esittävät, että omat lapset olisi jo tehty ja sijoitettava/t tulisivat perheen nuorimmaksi.
Meidän perheemme on juuri tällainen, ensin syntyivät biologiset lapsemme (4) ja sitten tulivat sijoitetut yksi kerrallaan aina perheen nuorimmaksi. Minusta on ollut hyvä, että meillä on ollut vertailukohtana biologiset lapsemme - meille sijoitetuilla on kaikenlaista "erityistä", jonka havaitsemisessa on ollut hyvä olla omakohtaista kokemusta ns. normaalin lapsen kehityksestä.
Toisaalta on erilaisia tilanteita, tunnen sijaisperheitä, joilla on ollut pari biologista lasta, sitten on tullut sijoitettu lapsi, jonka jälkeen on syntynyt biologinen lapsi - joillekin on tullut sitten vielä lisää sijoitettuja. Jokunen on sellainenkin sijaisperhe, joilla oli useita sijoitettuja, mutta ei biologisia lapsia, kunnes (yleensä) yllättäen heille syntyikin biologinen lapsi. Tunnen sellaisenkin sijaisperheen, jossa sijoitetut lapset olivat tarkoituksella vanhimpia lapsia ja biologinen lapsi syntyi sitten myöhemmin nuorimmaksi.
Meidän tytöt olivat 4 ja 7v kun meille tuli sijaislapsi, 2-vuotias poika. 2 vuotta sen jälkeen saimme vielä yhden oman lapsen. Muistan sen miten bioäiti meille siitä hermostui, hänelle oltiin sanottu, että sijaislapsi tulee perheen pienimmäksi, mutta ei sitä kerrottu, että olemme kyllä ihan vapaita tekemään perhekokomme suhteen OMIA ratkaisujakin...
Sääntöjä ei ole eikä voikaan olla, sillä elämme vapaassa maassa eikä täällä ole syntyvyyden säännöstelyä. Älkää antako muiden pompotella itseänne vaan tehkää omia ratkaisujanne!
Eiköhän nuo kysymykset ole jokaisen perheen itse päätettävissä. Tietääkseni Suomessa ei vielä ole "pakkokastrointia" edes sossun toimesta...
jos ymmärrät vinkin.
Jumankeka jos sossu minulta tulisi edes kysymään tuollaista niin lentäisi ovesta oitis pää-pers' otteella...
Kiitos vastauksista!
Ei tämä ole meille sen kummemmin ajankohtainen aihe. Joku tuossa heitti, että vielähän tekin ehtisitte ja mietin sitten että mitähän reaktioita se herättäisi jos tosiaan vielä vauvan "pyöräyttäisimme" :-)
Aikoinaan sitä kyseltiin kovin (siis sossusta) aiommeko tehdä vielä omia lapsia. Minulle jäi siitä sellainen mielikuva, että on hyvä asia jos emme enää lisäänny. Vaikka eihän sitä tottavie kukaan voisi kieltääkään.
Meillä on oli kaksi biologista lasta ja sitten tuli huostaanotettu tytär nuorimmaksi.
Tämän jälkeen vaimoni tuli raskaaksi ja meille syntyi vielä yksi lapsi.
Raskausaikana sijaislapsemme nautti äidin masun kasvamisesta ja kanteli paitansa alla erilaisia pehmoleluja ja leikki raskaana olevaa ja synnytystä. Kun lapsi syntyi, sijaistyttäremme oli ylpeä siitä että hän on nyt isosisko. Muutenkin isommilla lapsilla on suorastaan ollut kilpailua siitä kuka eniten hoitaa vauvaa.
Sijaisvanhemmuudessa kyse on sijoitetun lapsen edusta. Ei siitä mitä mieltä sossu tai biologinen on. Meidän tapauksessa, ainakin tähän saakka, lapselle on ollut iloa vauvan tulosta ja se on varmasti ollut myös kasvattava ja eheyttävä kokemus. Olen siis sitä mieltä että vauvan tulo täytti tehtäväämme sijaislapsen hyvinvoinnin huolehtimisesta. Vaikka eihän sitä vauvaa sen vuoksi tehty :).