Joskus tuntuu, että olisi jokaisella vanhoillislestadiolaisella, varsinkin synnynnäisillä sellaisilla, todella tarpeellista ottaa ns. irtiotto vanhoillislestadiolaisuudesta ja nähdä, miten me näemme heidän joukkonsa ja etenkin, millaista on elää heidän keskellään ei-lestadiolaisena. Muuten eivät silmät avaudu eivätkä he näe, kuinka he itseään ja toisiaan kohtelevat, nuo opetetut koirat.
Täälläpäin ainakin tilanne on suorastaan humoristinen, meillä kun noita vanhoillislestadiolaisia riittää. Yksi karkea tosiasia on, että vanhoilllislestadiolaiset saavat kohdella "epäuskoisia" kuinka heitä huvittaa, kuten jo tuo nimitys "epäuskoinen" on täysin julma ja pilkallinen ihmiselle, joka elää uskossa, muttei vanhoillislestadiolaisuudessa.
Heidän kuvitelmansa, että he pelastuvat, näkyy kyllä ainakin meidän kylillä varsin selvästi. He ainoastaan tietävät, mikä on Jumala ja mikä usko, muut eivät todellakaan käsitä niin täydellisesti uskonasioita, kuin he. Jumala on yksin heidän pelastajansa ja he säälien katsovat "epäuskoisia", kun eivät heidän parannustaan tee. Heidän elämänsä se on vain sysimustaa ja pimeää, pelkkää yötä ja itkua, helvettiä odotellessa.
Olen kohdannut monesti tilanteita, joissa olen ollut vanhoillislestadiolaisten keskellä. Olen puuttunut tilanteisiin, joissa minusta (huom."epäuskoisesta") on käyttäydytty uskovaiselle ihmiselle sopimattomasti. Esimerkiksi annetaan vääriä todistuksia lähimmäisestä, puhutaan pahaa ja setvitään jo anteeksi annettuja asioita ja ollaan hyvinkin kiittämättömiä toisille ihmisille, juorutaan ja juonitellaan. Uskonelämä siis rajoittuu useammalla niihin seuroihin, lapsentekoon ja siihen kuoreen, jossa lukee "vanhoillislestadiolainen", mutta sisin ei kanna hedelmää.
Minusta on myös vaarallista, että lapsena opetetaan, että jos ei ole vanhoillislestadiolainen, ei pääse taivaaseen. Se on lapsen psyykkeelle todella tuhoisaa. Moni jääkin kiinni uskoonsa vain siksi, että pelkää joutuvansa helvettiin, kun ei enää tajua, ettei lapsiluvut, televisiottomuus ja meikkaamattomuus sinua taivaaseen vie, vaan USKO.
Ja paitsi, että se on tuhoisaa, on se myös täysin raamatun vastaista soopaa.
Näin kaukaa silmät ovat avautuneet, monikin asia lyö silmille vasta nyt, monien vuosien jälkeen. Esimerkiksi se, kuinka vähän minussa vanhoillislestadiolaisuusaikoina oli oikeaa uskoa. Ja kuinka vähän sitä löytyi koko yhteisöstä.
Minusta sellainen vanhoillislestadiolainen on siunattu, joka näkee nuo asiat, vaikka onkin sisällä ko. liikkeessä ja osaa myös kääntyä oikeaan risteyksestä silloin, kun kaikki muut kävelevät harhaan lauman mukana.
Täälläpäin ainakin tilanne on suorastaan humoristinen, meillä kun noita vanhoillislestadiolaisia riittää. Yksi karkea tosiasia on, että vanhoilllislestadiolaiset saavat kohdella "epäuskoisia" kuinka heitä huvittaa, kuten jo tuo nimitys "epäuskoinen" on täysin julma ja pilkallinen ihmiselle, joka elää uskossa, muttei vanhoillislestadiolaisuudessa.
Heidän kuvitelmansa, että he pelastuvat, näkyy kyllä ainakin meidän kylillä varsin selvästi. He ainoastaan tietävät, mikä on Jumala ja mikä usko, muut eivät todellakaan käsitä niin täydellisesti uskonasioita, kuin he. Jumala on yksin heidän pelastajansa ja he säälien katsovat "epäuskoisia", kun eivät heidän parannustaan tee. Heidän elämänsä se on vain sysimustaa ja pimeää, pelkkää yötä ja itkua, helvettiä odotellessa.
Olen kohdannut monesti tilanteita, joissa olen ollut vanhoillislestadiolaisten keskellä. Olen puuttunut tilanteisiin, joissa minusta (huom."epäuskoisesta") on käyttäydytty uskovaiselle ihmiselle sopimattomasti. Esimerkiksi annetaan vääriä todistuksia lähimmäisestä, puhutaan pahaa ja setvitään jo anteeksi annettuja asioita ja ollaan hyvinkin kiittämättömiä toisille ihmisille, juorutaan ja juonitellaan. Uskonelämä siis rajoittuu useammalla niihin seuroihin, lapsentekoon ja siihen kuoreen, jossa lukee "vanhoillislestadiolainen", mutta sisin ei kanna hedelmää.
Minusta on myös vaarallista, että lapsena opetetaan, että jos ei ole vanhoillislestadiolainen, ei pääse taivaaseen. Se on lapsen psyykkeelle todella tuhoisaa. Moni jääkin kiinni uskoonsa vain siksi, että pelkää joutuvansa helvettiin, kun ei enää tajua, ettei lapsiluvut, televisiottomuus ja meikkaamattomuus sinua taivaaseen vie, vaan USKO.
Ja paitsi, että se on tuhoisaa, on se myös täysin raamatun vastaista soopaa.
Näin kaukaa silmät ovat avautuneet, monikin asia lyö silmille vasta nyt, monien vuosien jälkeen. Esimerkiksi se, kuinka vähän minussa vanhoillislestadiolaisuusaikoina oli oikeaa uskoa. Ja kuinka vähän sitä löytyi koko yhteisöstä.
Minusta sellainen vanhoillislestadiolainen on siunattu, joka näkee nuo asiat, vaikka onkin sisällä ko. liikkeessä ja osaa myös kääntyä oikeaan risteyksestä silloin, kun kaikki muut kävelevät harhaan lauman mukana.
Vastaukset 2
Vanhimmat
eikä kokea. Vai tarvitseeko esimerkiksi hukkua että tietää varoa heikkoja jäitä?
Anna sinä vaan lestadiolaisten olla ja elää. Ja ajatella sinusta mitä tahansa. Niinhän sinäkin teet emmekä me välitä siitä mitään.
Veit sanat suusta.Elät oikeasti aitoa,tervettä elämää,sinunkaltaisiasi omilla aivoillaan ajattelevia rohkelikkoja maa tarvitsee.
Kaikkea hyvää sinulle.