mä en kestä tätä yrittämistä,odottamista,jännittämistä,pelkoa,kateutta.en jaksa kokoajana kuulla lisää vauva uutisia ja nekin kuulemma vahinkoja tai sitten kun kaveri odottaa niin muutkin yrittää ja onnistuu heti ensimmäisellä kierrolla. Itse yritän kavereiden tietämättä ja ei vaan onnistu.
Vuosi yritystä pian täynnä. Näen joka puolella raskaana olevia ihmisiä,vauvoja,lastenliikkeitä ja kaikkea muuta vauvoihin liittyvää.Yritän unohtaa koko yrittämisen mutta en onnistu,se ei vaan onnistu.Se palaa mieleen aina vaan uudelleen ja uudelleen. Miksi toiset saa vahinko lapsia?Miksi me jotka lasta haluamme,emme saa!?
Ajan myötä tullut katkeruus ja kateus muita odottavia äitejä kohtaan,(väärin se on,tiedän sen). Kun näen ja kuulen uusia raskauksia en osaa iloita enää muiden puolesta, tunnen vain vihaa,miksi muut saa,miksen minä?itkettää ja sattuu niin paljon. en olisi ikinä uskonut että vauva haave prosessi olisi näin tuskallinen.. olisi helpompi jättää yritykset kokonaan.
olenko ainut joka näin tuntee?Ajatus maailma muuttunut aika paljon yritysten ja pettymysten myötä.
Vuosi yritystä pian täynnä. Näen joka puolella raskaana olevia ihmisiä,vauvoja,lastenliikkeitä ja kaikkea muuta vauvoihin liittyvää.Yritän unohtaa koko yrittämisen mutta en onnistu,se ei vaan onnistu.Se palaa mieleen aina vaan uudelleen ja uudelleen. Miksi toiset saa vahinko lapsia?Miksi me jotka lasta haluamme,emme saa!?
Ajan myötä tullut katkeruus ja kateus muita odottavia äitejä kohtaan,(väärin se on,tiedän sen). Kun näen ja kuulen uusia raskauksia en osaa iloita enää muiden puolesta, tunnen vain vihaa,miksi muut saa,miksen minä?itkettää ja sattuu niin paljon. en olisi ikinä uskonut että vauva haave prosessi olisi näin tuskallinen.. olisi helpompi jättää yritykset kokonaan.
olenko ainut joka näin tuntee?Ajatus maailma muuttunut aika paljon yritysten ja pettymysten myötä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
teillä :( . Mun yks läheinen ystävä kärsi samsta asiasta kuin sinä ja oli åitkään tosi maassa. He yritti yli puolitoista vuotta. Sit he loppujen lopuks päättivät antaa koko asian olla, sattuikin heille iloinen yllätys, ja nyt heillä on vuoden ikäinen tyttö.
Toivon sulle kaikkea hyvää ja jaksamista!
kiitos lohdutuksesta mutta ei jaksa innostua enää mistään.
miksi ihmiset, jotka aidosti lasta toivovat ja osaisivat hoitaa ja rakstaa lasta täydellä sydämellä, eivät saa pienokaista vaikka miten yrittävät. Sitten kaikki saakutin huithapelit narkkarit saa vauvoja tosta noin vaan ja jättävät heitteille.
Maailma on niiin epäoikeuden mukainen paikka :(
fiilikset kuin sinulla! olen käynyt läpi kaikki tunteet vihasta epätoivoon. nyt viimeisimmät ajatukset on olleet että entä jos antaiskin asian vaan olla. ettei yrittäiskään koskaan hankkia lapsia..antaa olla kerran ei onnistu.. :( ehkä kärsivällisyys palkitaan myöhemmin, pitää toivoa vaan parasta..jaksamisia, otetaan päivä kerrallaan!
sama tilanne täälläki.vuosi ollaan turhaan yritetty saada vauvaa alulle.
musta on kans tullu vähän katkera,vaik se onki väärin.kamalin tilanne oli ku mun serkut ilmotti vajaa vuosi sitte et niitten vaimot on raskaana.tosin sit ku kuulin et toinen serkku oli yrittäny 5 vuotta,ni en ollu yhtään kade tai katkera vaan onnellinen niitten puolesta.
se on totta et tätä asiaa ei pysty mitenkä unohtaan.tai ehkä hetkeks.itte en oo ny kerinny miettiin kauheesti,ku on isoja muutoksia edessä(muutto työn perässä toiselle paikkakunnalle).voi olla et muutenki täytyy lykätä koko projektia.
eli et todellakaan oo ainut kellä on samoja ajatuksia =) välillä on epätoivosia hetkiä jolloin aattelee et mä luovutan,musta ei ikinä tuu äitiä,mut silti joka kuukausi se toivo herää et josko nyt..täytyy vaan jaksaa uskoo et kyl se viä tärppää,vaik vaikeeta se välillä on!
mullakin,kohta vuoden verran myös yritetty ja ei vaan tärppää vaikka olen syönyt myös clomeja jotta ovulaatio tapahtuisi koska mulla ongelmia menkkojen ja ovulaation kanssa...tuntuu välillä,että ei kerta kaikkiaan enää jaksa...joka paikassa vastaan kävelee naisia maha pystyssä ja vauva juttuja kuulee ympärillä...en ole halunnut puhua ystäville/sukulaisille yrittämisestä niin välillä tuntuu,että tekis mieli huutaa pihalla kaikki paha olo pois,kun tuntuu ettei oo ketään kenen kanssa jakaa ajatuksia...paitsi tietenkin mieheni mut ei sekään aina ymmärrä ihan kaikkia juttuja.
varmaan enemmän kuin normaalia tuntea tuollaisia tunteita. Toivottavasti jossakin vaiheessa onni kuitenkin potkaisee... Tosi asiahan on se, että jos toisille lapsia suodaan, niin se ei ole kuitenkaan sinulta pois. Vaikka vaikeaahan sitä tietysti on sivusta seurata. Jostakin syystä tasan ei käy onnen lahjat :( Voimia kaikille yrittäjille!