Aiotteko osallistua? Mikä kiinnostaa? Ja olisi tietysti mukavaa kuulla kommentteja jälkeenkin päin.
Taiteiden yö Helsingissä ja Espoo Cine
Chirsicca
9904
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen menossa Helsingin yöhön ihan vaan hengailemaan, ystäväni kanssa.
... käydä esim. Oopperan kirppiksellä, ehkä kuunnella amatöörirunoilijoita Kiasman edustalla. Joku musiikki- ja tanssiesitys kiinnostaa myös. Ja siirtyessä paikasta toiseen voi saada uusia virikkeitä :)
vaan se yritettiin juuri kieltää melko kyseenalaisin perustein. Nyt pitää miettiä, olenkohan terroristi, anarkisti ja vastarannankiiski vai alistunko taas. Jospa lähden salaa vaikka noita-akaksi pukeutuneena!
En aikonut mennä taiteiden yöhön, mutta vahingossa tuli nähtyä mm. sibeliuslukiolaisten esityksiä, alkufanfaari Sanomatalon takana, töölönlahden meininkejä, ja wushu-esitys Kampissa. Tämä kaikki vähän niinkuin matkalla Espoon Cineen.
Siellä leffa El Favor oli kyllä vähän pettymys, ajoin ihan hauska, mutta tosi turhanpäiväinen miesohjaajan & -käsikirjoittajan lesbofantasia puettuna ajankohtaiseen teemaan. Toivottavasti viikonlopun leffat Cinessä ovat antoisampia. :)
menettänyt kavin paljon, vaikka kyseinen leffa jäi katsomatta?
Pari muuta mielenkiintoista jäi myös katsomatta ja nyt harmittaa hiukan. Taiteiden yössä piipahdin niin, että voin sanoa käyneeni siellä, Töölön lahtea ja Akateemista ja siinä se minun osaltani sitten olikin.
No, makuja on tietty monia, mutta minusta El Favor oli aika turha tekele, ja ennemminkin heteroille suunnattu.
Onneksi näin cinessä hyviäkin elokuvia, Pink Zone osastolta voin suositella leffoja Fremde Haut sekä jo alla jonkun muun mainitsemaa Sancharramia, jos tulevat ohjelmistoon esim. VinoKinossa tms. Fremde Haut kertoo Iranilaisesta lesbosta joka pakenee viranomaisten vainoa Saksaan. Siellä hän saa turvapaikan kuitenkin vain tekeytymällä mieheksi (poliittinen pakolainen). Saksassa hän sitten rakastuu paikalliseen naiseen, joka ei tietenkään tiedä tämän iranilaisen olevan nainen. Kuulostaa ehkä vähän shakespearelaiselta lemmenkomedialta, mutta oli tosi hyvä, uskottava, ja aika surullinen elokuva.
Sancharram oli mielestäni myös kiinnostava, tyylillisesti yhtäaikaa intialainen ja länsimainen. Molemmissa elokuvissa on lisäksi vähän surullinen, mutta avoin loppu, mistä pidän. Ja molemmat käsittelevät paitsi itsensä löytämistä, myös kulttuureja ja niiden sääntöjä ja eroavaisuuksia, mikä on minusta kiinnostava teema. Ja molemmissa pääosissa upeita naisia. ;) Varsinkin Sancharram oli varsin esteettinen elämys. Jäin pohtimaan, onkohan se päässyt levitykseen kotimaassaan Intiassa. Romanttiset kohtaukset oli joka tapauksessa tehty intialaista sensuurisäännöstöä noudattaen, eli symboliikalla ja vihjailulla, esim ei yhtään suudelmaa suulle, vaikka annetaan ymmärtää vaikka mitä. Tavallaan pidän aika paljon tästä intialaisten elokuvien tavasta esittää intohimoa ja rakastelua. Vaikka se ilmeisesti johtuukin pitkälti sensuurista, eikä vain paikallisista esteettisistä käsityksistä tms.
Tietty näin myös muita kuin lesboleffoja, mutta ehkä niistä ei haluta keskustella täällä. ;)
Tänä vuonna ehdin nähdä vain yhden Espoo Cine -elokuvan, The Journey eli Sancharram. Oli virkistävää nähdä jotain muuta kuin amerikkalaista tuotantoa oleva elokuva ja hauskaa oli myös kuunnella 107 minuuttia malajalawinkielistä puhetta (menikö oikein?).
Elokuvan aiheena oli - kuten nimikin kertoo - matka itseen, oman seksuaalisen suuntautumisen löytämiseen yhteisössä, joka ei tällaista lainkaan hyväksy. Symboliikka oli melko osoittelevaa, mutta tavallaan onnistunutta. Elokuva oli minusta yhtä aikaa vapauttava ja ahdistava - hienoa, että tabuaiheesta voi puhua (elokuvassa) ja kamalaa, kuinka lähellä meidänkin aikaamme ja yhteiskuntaamme totaalinen ymmärtämättömyys erilaisuutta kohtaan lopulta on. Tarvitseeko mennä fiktioon asti kohdatakseen tilanteen, jossa vanhemmat kehottavat tytärtä menemään miehen kanssa naimisiin ja unohtamaan omat tunteensa/tuntemuksensa?
Näin Fremde haun Espoo CInessä ja se oli aivan mielettömän hyvä! Vau! Tosi hieno kokemus mutta sitä ei kai voi suositella kellekään kun ei ole tulossa mihinkään ensi-iltaan (ei ole levittäjää elokuvalle), valitettavasti. Näin jää hyvät elokuvat ihmisiltä näkemätää ja joutuu tyytymään hollywood-soopaan..
Minäpä ainakin äänestin Fremde Hautia, jotta se saisi Espoo Cineltä rahallista maahantuontiapua. Että ehkäpä se vielä saadaan tänne. :) Tai joku saa sen muulla tavalla nähtäväkseen. Aina voi yrittää. Luulisi, että sen netistä saa ainakin jossain vaiheessa.
Ja Helsingissä on kyllä aikalaisen hulppea elokuvatarjonta, varsinkin kun lisää festarit ja arkiston, että ei todellakaan tarvitse tyytyä hollywood soopaan! Aina on paljon muutakin tarjolla.