Missä on Tampereen yliopiston historian luento-opetus periodilla nro 1? Löytääkö joku jostain kätköistä minkäänlaista muuta aineopintoluentoa kuin nuo prose-sidonnainen tiedonhankintakurssi, keskiajan metodikurssi ja nuorison ja nuoruuden historia? Verkkokursseja löytyy, muutama peruskurssi, mutta aineopinnot ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen.
Vielä on vaikeutena töissäkäynti, ja kun illemmalla ei järjestetä mitään, on vissiinkin turvauduttava historian osalta verkkokursseihin. Mahtaa olla niillä suosio taattu, kun muuta ei tahdo löytyä.
Mitäs mieltä toiset olette Treen historianlaitoksen tai muiden laitosten tarjonnasta? Oma käsitykseni koko nykyisestä yliopisto-opetusjärjestelmästä alkaa saada pahoja kolhuja. Kiinnostaisi tietää olisiko kenelläkään vastaavanlaisia ongelmia löytää sopivaa opetusta. -ttuilut voi jättää väliin, mutta asialliset mielipiteet kiinnostavat. Kyselen, kun tässä on eräs mietintö menossa, johon tahtoisin kommentteja.
Vielä on vaikeutena töissäkäynti, ja kun illemmalla ei järjestetä mitään, on vissiinkin turvauduttava historian osalta verkkokursseihin. Mahtaa olla niillä suosio taattu, kun muuta ei tahdo löytyä.
Mitäs mieltä toiset olette Treen historianlaitoksen tai muiden laitosten tarjonnasta? Oma käsitykseni koko nykyisestä yliopisto-opetusjärjestelmästä alkaa saada pahoja kolhuja. Kiinnostaisi tietää olisiko kenelläkään vastaavanlaisia ongelmia löytää sopivaa opetusta. -ttuilut voi jättää väliin, mutta asialliset mielipiteet kiinnostavat. Kyselen, kun tässä on eräs mietintö menossa, johon tahtoisin kommentteja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
On aivan samanlaiset tunnelmat opetustarjonnasta kuin sinulla. Itse menen lukemaan sinne kauppatieteitä, ja jo ensimmäisen jakson tarjonnasa tuli ongelmia. Pakolliset tilastotiede ja kirjanpito päällekäin, ja nämä tarjotaan tasan kerran vuodessa, ompa kumma ! Muissakin kursseissa hirveä sumpliminen. Eipä ollut Helsingin kauppiksessa tällaisia ongelmia. Alkaa vitut.... koko touhu, voisivat himppusen laajentaa tarjontaa jottei tarvitsisi vedellä ykkösiä kursseista sen takia että joutuu arpomaan mille luennolle milloinkin osallistuu !
Tuohan tuossa on älytöntä, kun periodijärjestelmä tekee kuin väkisin mosnista kursseista intensiivikursseja, jolloin muille luennoille meneminen vaikeutuu tai jopa kokonaan estyy. Kun sitten vielä opetus on päällekkäistä muutenkin kaiken opetuksen pääpainon painottuessa samoille periodeille. Tämä on kohta kuin kausitöitä tekisi.
On tosiaan vaikea päästä kurssin sisällöstä (poikkeuksia lukuun ottamatta) täysin selville, jos ei ehdi opetukseen. Eikä se kai noin ole tarkoitus mennäkään. Yliopisto-opetus on saanut kärsiä pahan kerran kaiken maailman "ole osa sitä" -hölynpölysuunnitelmista ja opetukseen sekä tutkimukseen kohdistuvista leikkauksista. Sitä paitsi aika moni on sitä mieltä, että virtuaalikursseilla ei opi aidosti lainkaan niin paljon kuin perinteisillä luentokursseilla. Itse kannatan aitoa oppimista ja koen, ettei virtuaaliopetus korvaa täysin aitoa luento-opetustilannetta.
Hyviä opintoja kaikista hankaluuksista huolimatta!
Minusta opiskelijoiden tulisi vaatia lisää JÄRKEVÄÄ OPETUSTA, ettei valmistuminen oikeasti oppien muuttuisi mahdottomaksi. Virtuaalikurssit ovat ihan hyvä tapa opetuksessa, mutta kokonaan ei pitäisi siihen siirtyä, vaan ennemminkin tukea sillä muuta opetusta.
Valtiovalta suorastaan pakottaa pikavalmistumiseen ja suorittamiseen oppimisen kustannuksella, opetustarjonnan samalla köyhtyessä. Palautetta voi antaa eduskunnan päättäjillekin (itse lähetin kaikille kansanedustajille vastalauseeni opinto-oikeuksien rajaamisesta ja moni luki viestini ja n. 40 vastasikin). Jos opiskelijat eivät aktivoidu, on kohta aivan oikeasti todella hankala paikka edessä monilla.
Laittakaa edes nimetöntä palautetta yliopistolle, josta se ohjataan eteenpäin.
Suomi ei pärjää globaalissa kilpailussa koulutettujen määrällä (vrt. Kiina ja Intia yli 3 milj. valmistunutta korkeakouluista vuosittain), joten olisi aika panostaa kerrankin laatuun ja omaleimaiseen innovatiivisuuteen. Ja ensimmäiseksi kaiken innovatiivisuuden tukahduttava opintoaikarajaus pois. Aitoa oppimista pitäisi kannustaa, ei pakottaa tietyssä ajassa valmistumaan. Jos joku ei valmistu seitsemässä vuodessa, on se hänen asiansa. "Turhat" karsittakoon muilla keinoin pois. Listoilla on semmoisiakin, joilla ei ole yhtään suoritusta kahteen vuoteen. Monia menestystarinoita ovat perustaneet ns. ikiopiskelijat. Ikiopiskelija sanana on saanut varsin negatiivisen varjon yllensä järjestelmää väärinkäyttäneiden taholta. Koulutukseenkin levinnyt tehokkuusajattelu johtaa "massavalmistumiseen", jossa oppimisella ei ole sijaa. Maa tarvitsee vähemmänkin oppineita koulutettuja, mutta yhteiskuntamme tulevaisuuden pärjääminen nykymaailmanjärjestyksessä lepää ylivoimaisessa innovatiivisuudessa, joka perustuu dynaamiseen ja luovaan oppimiseen, jota kukaan ei voi halvemmalla valmistaa missään päin maailmaa. Tämä innovatiivisuus mahdollistaa myös tavallisille työntekijöille työpaikat kotimaassa, kun hinnoilla ei tarvitse enää kilpailla ja osaaminen on täällä!
Itse kuljen omaa tietäni ja pyrin parhaimpaani. Toivottavasti vielä joskus joku yritykseni, innovaationi tai työni tuo menestystä koko yhteiskunnalle.
P.S. Minulla ei ole opintoaikarajausta harteillani, ja jos (ja varmaankin kun) sellainen myöhemmin tulee, niin opiskelen muualla. Kukaan ei voi viedä minulta visiotani. Toteutui se tai ei, luo se osaltaan potentiaalista menestystä tulevaisuuteen. Osa meistä "kaheleista" vielä onnistuu.
Aika paljonhan olit aineopintoja löytänyt yhdelle periodille. Kirjatenttejä voi myös suorittaa. Kirjoja voi lukea siihen aikaan kun parhaiten sopii.
En kyllä itsekään ole periodi-systeemin ystävä, mutta siihen vaan on laitosten opetuksensa sopeutettava. Itse asiassa kai myös opiskelijajärjestöt aikanaan kannattivat periodisysteemiin siirtymistä syys- ja kevät-lukukauden sijaan.
2 = paljon? HÄH!? Tuo yksi on siis proseminaarisidonnainen kurssi. On kyllä ihme käsitys, jos pitää kahta ao-kurssia paljona. Kirjoja voi toki lukea miten paljon tykkää, mutta ihmettelenkin nyt tässä luento-opetuksen vähäistä määrää.
Luentomuotoinen opetus maksaa, ja raha ei tunnetusti kasva puussa köyhillä laitoksilla. Esim. Suomen kirjallisuuden kohdalla mainostettiin Taideaineiden laitoksen sivuilla ja opinto-oppaassa ainakin jossakin vaiheessa, että sivuaineilijan on mahdollista suorittaa perusopinnot ko. aineesta kokonaan kirjatenteillä. Jipii!