Näinpä taas hullua unta... Ja se on aika yleistä. Lisäksi muistan melkein kaikki unet joka aamu. Niistä on jopa melkein vaikea päästä irti!! En muista että enen epiä olisi tällaista ollut... Johtuuko lääkkeistä vai...? Ehkä mulla on taas hullun vilkas mielikuvitus. Varsinkin nyt kun makaan kuumeessa kotona, tuntuu että näen halluja hereilläkin...
Aktiiviset aivot yöllä,,,,
Aktiiviset aivot yöllä,,,,
Vastaukset 16
Vanhimmat
parantua! Toivottavasti unesi ovat vaan hulluja eikä esim pelottavia :o)
Hoida kuume alas, jos suostuu laskemaan ja muista huilia ja juoda paljon...
Näen yleensä painajaisia.Ellen nyt väärin muista, niin muistan lukeneeni, että epilepsiaan liittyy painajaisunet.
Kyllä niitä painajaisiakin usein tulee, kerran jopa niin paha, että huusin unen läpi apua, johon mieheni heräsi! Luuli että saan kohtauksen kun hikoilin ja sätkin niin pahasti. Siinä meni kyllä sen yön unet vähille sen jälkeen, joka kerta kun nukahdin - sama uni jatkui... lopulta luovutin ja katsoin töllöä loppuyön.. Useimmiten tulee kuitenkin sellaisia tosi omituisia unia, epätodellisia... Olisi mahtavaa jos niitä voisi katsoa videolta jälkeenpäin, tulisi hyviä elokuvia!!
aamulla mun uneni ja sen jälkeen
en niitä muista enään ollenkaan.
Painajaisia en näe.
aikana näin kolmena yönä peräkkäin painajaisia, todella pahoja. On voinut myös johtua siitä että maksa-arvot olivat noin 40 kertaa yli maksiimiarvon!! Sekin aiheuttaa sekavuutta. Onneksi jo parempi olo ja painajaiset jääneet.
Hei!
Itsekin muistan uneni joka aamu. Mietin usein, että johtuuko juuri epilepsiasta. Kuulemma jos nukkuu ns.kevyesti, niin näkee unia ja myös muistaa ne. Pidän kuitenkin siitä, että muistan uneni, sillä vaikka osa unista on todellakin hyvin hulluja, niistä on minulle apua. Olen teatterialalla ja parhaimmat ideani olen juuri saanut unistani. :)
Tiltu
- mukavaaa kun muistaa unensa, niitä on mukava "analysoida" jälkeenpäin ja pohtia mistä tulivat ja johtuivat... Itselläkin niistä ollut apua joskus, kirjoittelen paljon, ja olenpa pari koulutyö-ideaakin saanut unien kautta. En kyllä tiedä kuinka "kevyesti" nukun, sillä tuppaan usein olemaan ihan över-väsynyt ja nukkuisin mielelläni 12h yöunia... Mutta harvemmin tulee klo.18 mentyä nukkumaan! :)
Unilääkkeistä tuli aivan kamalia unia sivuvaikutuksena. Epilääkkeistä en ole huomannut.
kertoi psykologi ollessani kuntotuksessa.
Ihminen voi nähdä esim. unta missä hän tekee töitä ja viettää vapaa-aikaa kahden päivän ajan.
Itse uni tuolta ajalta kestää 5-30min.
Eli tuossa ~30 minuutin heräämisvaiheessa voit "elää" täysillä kaksi vrk:tta.
Tutkimuksissa kuulemma huomattu se, että unta nähdään nukahtaessa ja sitten tulee "syvä uni-vaihe", jolloin ei nähdä unta.
Seuraavaksi unta nähdään silloin, kun ihminen alkaa pikku hiljaa heräämään ja sen vaiheen unet yleensä muistetaan -ei aina.
Totta vai tarua -en tidä, mutta tälläistä tietoa sain hänen pitäessään meille rentoutusjaksoja.
Harmittaa,
kun muistan vain sen hetken ja sitten
se uni katoaa muististani kokonaan.
Kerran näin unta,
että putoan ja heräsin siihen että
olin juuri putoamassa.
Onneksi olin sängyssä aika keskellä,
enkä lähelläkään putoamassa.
Tunne oli kuitenkin hyvin toden tuntuinen.
Minä olen aina ollut "vilkasuninen"; näen erittäin selkeitä unia, jotka muistan kyllä jälkeenpäin, vaikka aina en haluaisi. Minulla epilääkitys on vaikuttanut paremminkin siihen suuntaan, että en "näe unia (vaikka sehän ei pidä paikkaansa, unitutkijat sanovat, että joka yö näkee unta, mutta aina siitä ei ole tietoinen)
Samoin minulla on ollut aina erinomaisen selviä "halluja", vielä ihan siinä heräämisen vaiheessa ja sen jälkeen. Välillä mieheni ei tiedä, olenko tullut hulluksi vai mitä ihmettä tapahtuu: voi olla, että olen jo kahvipöydässä ja alan jutella jollekin unessa näkemälleni hahmolle tai näkemästäni hahmosta ikään kuin hän/se se olisi läsnä...
vaikuttaa kaikkiin eri tavoin, se tiedetään... Ja samoin epilepsia. Mutta aivoistahan ne unet muodostuu, siihen ne liittyy jotenkin... Itsekin harrastan myös "hortoilua" herättyäni, puhun välillä puuta-heinää ja laitan tavaroita äärimmäisen epäloogisiin paikkoihin (paras on ehkä se kun mies löysi tv;n kaukosäätimen jääkaapista!! ;)
Jaa-a......
ansiosta mä harhailin aamuisin ja pitkin
päivää esim. Katoin astioita ruokapöytään
ja otin lusikan sitten katsoin tyhmänä
lusikkaa ja mietin,
että mitä mä tällä teen ?
Menin olkkariin ja ajattelin ettei tämä
lusikan paikka täälläkään ole jne...
kunnes menin takaisin keittiöön ja vilkaisin
ruokapöytään niin tajusin kattauksen olevan kesken,
joten lusikka vaihtui haarukaksi ja päätyi kuuluvalle paikalleen.
Monesti olen imuria ollut laittamassa
jääkaappin.
Ym....
Ulkona olen joutunut miettimään reittejäni kauppaan, kauppaan, kauppaan hokien ja
kaupasta kotiin, kotiin jne....
muuten ei olisi reissuistani tullut mitään
ja ties mihin olisin eksynyt.
väärät lääkkeet teettävät vaikka mitä! On sinulla tainnut olla raskasta aikaa!!!! Sorry, että ihan pakosti hymyilyttää tuo imurin tukkiminen jääkaappiin ;))))) Ei se tainnu sinne ihan mahtua? Entäs sitten ne matkat kauppaan ja sieltä kotiin; kuulostaa pelottavalta! Joko tämä on korjaantunut???
Minulla on ollut noita aamuhortoiluja ja sekoiluja aina. Sanoisin, että olen onnekas, kun lääkkeeni ovat vähentäneet sellaista käyttäytymistäni. Nykyisin vain "patsastelen" (mieheni käyttämä termi), ts. seison jossakin oviaukossa tai keskellä huonetta suorana kuin patsas ja näytän päättämättömältä. Itse en kysyttäessä osaa sanoa, miksi siinä seison. Kaiketi sitten on myös sellaista perseveraatio-käyttäymistä: kaupasta tultuani nostan kassin sellaiselle apupöydälle voidakseni purkaa sen helpommin, sitten yhtäkkiä nostan sen lattialle, ja taas takaisin apupöydälle ja taas lattialle. Tätä jatkuu, kunnes joku järjen hiven pääsee tietoisuuteeni ja sanon itselleni, että lopeta!
pää on nykyisin kunnossa =)))
Mulla oli vuosi sitten ihan samoja
oireita kuin mitä sulla on nyt.
Piti sinnikkäästi pitää mielessä mitä
teen nyt ja mitä teen seuraavaksi.
Noita ei kannata kamalan kauan aikaa seurata.
Muista puhua Neurollesi kaikista noistakin
oloista.
Kauppaan en mielelläni mennyt yksin,
mutta ahkera olin ( tai ainakin yritin
olla ) käymään ja onneksi lähikauppa on
n.2 min. matkan päässä.
Ilman kauppalistaa ei ostoksista olisi
tullut mitään.
Vaati tiukkaa keskittymistä asioihin
mitä teki ja jos ajatukset lähti
harhailemaan muualle niin siihen loppui
tekeminen ja mullekkin tuli noita
pysähtymisiä ja katkoksia.
Sitten seisoin tyhmän näköisenä,
että mitä piti tehdä, minne piti mennä ym....?
Ne loppu, kun 1 lääke purettiin kokonaan pois.
Myös minä muistan lähes joka aamu yöllä näkemäni unet ja ne ovat kyllä yleensä aika hulluja. Näin on ollut aina. Ennen epilepsiaakin.