sua ajattelen, pitäisit mua varmaan naurettavana. Eihän mulla kai sun suhteen ole mitään toivoa, ja niinhän sinä mulle sen suomeksi vähän niinkuin sanoitkin. Mutta en oikeasti halua päästää sua mielestäni. Toivon hartaasti koko ajan, että kaikki oli vain väärinkäsitystä. Tiedän, olen epätoivoinen ja joka päivä vain tulen epätoivoisemmaksi. Etsin sinua täältä, haen kasvojasi joka paikasta. Olen onneton. En olettanut, että olisit päässyt pääni sisälle niin voimakkaasti niin lyhyessä ajassa, mutta toisin kävi.
Kuukaudet hukkuvat toinen toistensa joukkoon kuin sumussa, mutta ajatus sinusta pysyy niin kirkkaana. Välillä kiroan, että piti sua koskaan tavata, kaikki olisi paljon helpompaa nyt. En tiedä, mitä sulle kuuluu- kai olet jo löytänyt sen jonkun tärkeän. Minä olisin halunnut olla se, mutta niin ei kai ollut tarkoitettu. Olin kai toisenlainen- en sellainen, josta haaveilet ja jollaisen haluat jakamaan tulevaisuutesi..Kai mun on vain varastoitava ne pienet onnen hetket sydämeeni ja varjeltava niitä. Muistojahan kukaan ei voi multa pois ottaa.
Terveisin: Kaipaava nainen
Kuukaudet hukkuvat toinen toistensa joukkoon kuin sumussa, mutta ajatus sinusta pysyy niin kirkkaana. Välillä kiroan, että piti sua koskaan tavata, kaikki olisi paljon helpompaa nyt. En tiedä, mitä sulle kuuluu- kai olet jo löytänyt sen jonkun tärkeän. Minä olisin halunnut olla se, mutta niin ei kai ollut tarkoitettu. Olin kai toisenlainen- en sellainen, josta haaveilet ja jollaisen haluat jakamaan tulevaisuutesi..Kai mun on vain varastoitava ne pienet onnen hetket sydämeeni ja varjeltava niitä. Muistojahan kukaan ei voi multa pois ottaa.
Terveisin: Kaipaava nainen
Vastaukset 20
Vanhimmat
ajattelen sinua, nainen. Enpä tiedät voisitko olla juuri hän, jota kaipailen.
Mun pointti on vaan se, että mistä tiedät ettei mies kaipaa myös sinua. Aikaa on vain kulunut ja paljon muita juttuja siinä välissä. Hän ei vaan uskalla ottaa yhteyttä tms., koska on niin epävarma toisen tunteista. Onneton olen minäkin. Sinä tekisit minusta onnellisen, tiedän sen.
t.Kaipaava mies
että entä jos. En haluaisi heittää toivoa nurkkaan, vaikka asiat kyllä vaikuttivat hänen puolestaan aika selkeiltä. Jotainhan tässä pitäisi tietysti tehdä, että saisi selville asian. En halua, että joskus vuosien päästä ilmeneekin, että meillä molemmilla oli kaipuu toistemme luokse.
mies edelleen. En ole ottanut yhteyttä, kun en halua sekoittaa "tunnepakkaa". En ole varma enää mistään...aikaa kulunut...mutta aina vaan jostain tulet mieleeni. Haluaisin tuntea sinut paremmin ja olla hetken vain lähelläsi kahden.
Mulla ollut sama jo kolmatta kuukautta, tosin en tiedä mitä se toinen ajattelee, kun en vaan voi ottaa mitään kontaktia koska hän on liian nuori mulle.
Istun joka ilta ja yö pimeydessä tähtien alla vain häntä miettien ja taistelen itseäni vastaan kunnes en enää jaksa...
Mikä on liian nuori? Ja minkä ikäisestä ihmisestä on kyse?
Tiedän että eräs nainen ajattelee näin minusta. (Hän ei tosin välttämättä tiedosta minun tietävän tätä). Ja tiedän etten "vastannut hänen tunteisiinsa", ehkä hänen toivomallaan tavalla. Olin lähinnä hämilläni. Vaikka peittelin sitä hämmästystäni. Kuitenkin kaikki tapahtui, loppuen lopuksi, jotenkin aivan liian nopeasti. Hän ihastui minuun, tuo ihana, fiksu, sädehtivä, raikkaan hymyn omaava, ja hiukan ujohko nainen. Ja niin hassua.. hän kun vielä voisi valloittaa niin monen muun miehen sydämen. Toisaalta imarreltavaa, mutta eihän se tunnu kivalta kun sen hinta on niin kova - sitä hintaa hän maksaa vieläkin sydämessään :/
Ja tätä kutsutaan elämäksi :)
naisesta? Niin, eihän nää tunneasiat mene aina yks yhteen. Sellaistahan se välillä on.
Nyt asioita mietittyäni, en oikein osannut reagoida niin nopeasti. Olen muutenkin enemmän hitaasti syttyvää sorttia. Pidin ja pidän hänestä vieläkin valtavan paljon. Onneksi TIEDÄN että meidän kohdalla polkumme tulevat kohtaamaan vielä syksyllä. Olen siitä varma. Muusta en sitten tiedekkään.
Aion ainakin antaa tunteilleni ja hänelle tilaisuuden. Olen turhaan suojannut itseäni. Ja nyt on alkanut tuntua siltä olen "suojannut" itseäni myös mahdolliselta onnelta...
enää vaivautua (turpiin kun tuli taas kerran) panssari on jo puettu päälle(sydän). ujo voin olla muusta en tiedä, meitä on monta samanlaista.
vain luulottelet? Ehkei hän tarkoittanut sitä mitä luulet; kaikki täällä vaan toivoo ja luulottelee. Paskahommaa....alkaa haista Jospa hän oli vaan hyvä esittämään...
just noin! sitä suojaa itseään niin kauan kuin tarve vaatii. naisella kuvittelisin olevan haavoittunut mieli sinun suhteen. ei kannata odottaa hänen heti hyppäävän syliisikään. myös hän on voinut suojata itseään kauan ja ehkäpä kokenut juuri kohdallasi sen pettymyksen.
syvät tunteet ei katoa mihinkään ja jos teidät on tarkoitettu toisillenne välimatkanne lyhenee kunnes olette kasvokkain. kuvasit naista hienosti ensimmäisessä viestissäsi. siitä myös huomaa arvostuksen ja ajatuksesi häntä kohtaan.
mielenkiinnosta kysyn mikä sai sinut hämmillesi tilanteessasi?
antaa tilaisuuden...? Jospa tunnen itseni tolloksi ja juoksen karkuun........
boss olet.Määräät kaikesta vai?
En tietenkään odotakkaan että hän hyppäisi minun syliini. Tuskinpa hän muutenkaan mihinkään suinpäin juokseekaan, fiksu ja tasapainoinen ihminen kun on.. tosin tunteillemme emme viime kädessä voi mitään.. niin ne vain nousevat tunteiden lieskat sielusta mitään kysymättä, mitään varoittamatta..
At the end of a day, en minä eikä hänkään voi ohjata rakkauden kulkua, jos niin sitten käy, vaan kyllä se niin on että rakkaus on lopulta ohjaava meitä kun se vain ensin meidät arvoisekseen katsoo.
Mikä sai minut hämilleni?
Aikuinen, aikaansaava, tekemisissään arvostettu, korkeasti koulutettu, toimiva, huolellisuutta ja vetovoimaa säteilevä naisellinen nainen, joka ui sosiaalisissa(kin) tilanteissa kevyesti ja helposti kuin delfiini.. yht'äkkiä kadottaa koko 'palettinsa' ja sekoittaa pasmansa kokonaan esim. jos minä astuin "yllättäen" viereen..
Se oli aluksi hämmentävää, vaikkakin läpinäkyvää.. sitten imartelevaa, niin imartelevaa että minun oli pakko tarkistaa muutamalta luotettavalta 'yhteisön' ihmiseltä - että pitääkö tämä huomioni paikkansa. Ja näin minulle on joka suusta sittemmin todettu. On tuo läpinäkyvyys muuallakin huomattu.
siellä enää mietit kun olet jo tarpeeksi tarkistellut ja miettinyt asioita ja häntä.
mistä johtuu et kaikki pitkittää asioita? Eikö ole kanttia ottaa härkää kiinni sarvista! Onko ihmiset sitoutumiskammoisia?
tavalla tai toisella. Olivat sitten tilanteet epäselviä, selviä tai ihan mitä vaan ovatkin. Itsensä altiikksi laitto ja paljaaksi heittäytyminen, hrrr... Sitä valitsee/jättää valitsematta sen mitä oikeasti mieli tekisi.
Niin, eiväthän tilanteet ja olosuhteet aina ole elämässä noin musta/valkoisia, kuten esitit.
Minun tilanteeni: odotan kunnes nainen on palannut takaisin Suomeen ulkomaan projektinsa parista. Kuten tuossa aiemmin ilmoitin, TIEDÄN että polkumme kohtaavat vielä, mutta ei ihan vielä. Aion olla vuorostani aloitteellinen ja ottaa "härkää sarvesta", siinähän tuo selvinnee sitten samalla onko joku paremman pigmentin omaava Manolito ehtinyt ensin ja vienyt neidon sydämen...
Toivon, että voit sen ottaa. Jos mies on sinulle kertonut, ettei kiinnosta, niin eikö ole turhaa ylläpitää haaveita? Muistot toki säilyy ja niin kuuluukin. Ajattele niitä kauniisti.
Voimia sinulle.
ei ole sitä mahdollisuutta. Tai aina voi askeleen ottaa eteenpäin ja jatkaa elämää, mutta jotkut ihmiset vaan ovat niin tärkeitä ettei niiden muisto haalistu millään. Ja miten se voisikaan haalistua kun toinen ei vaan suostu poistumaan elämästä, vaikka on sitä kauniisti pyytänyt?