Olen laittamassa vesikiertoisen lattialämmityksen. Nyt ongelmani on se, että millä systeemillä vesi lämmitetään. Vaihtoehtoja on itselläni kaksi;vesivaraaja yösähköllä tai maalämmitys. Investointikustannukset on maalämmöllä 80 000 mk ja sähköllä 50 000 mk.Taloon tulee iso takka, jolla voin helpottaa enemmän sähkökuluja kuin maalämpökuluja.Maalämpöhuolto voi olla melkein mitä tahansa. Kompura voi hajota koska vaan ja se maksaa paljon. Sähkössä voi hajota kierukka, mutta se ei maksa paljon. Maanlämmön käyttö tosi edullista, sähkön taas kalliinpaa.
Voi että on vaikiaa? Auttakaa?
PS. Öljy ja puumiehet älkää vastatko sillä minulla on VAIN nuo kaksi vaihtoehtoa.
Voi että on vaikiaa? Auttakaa?
PS. Öljy ja puumiehet älkää vastatko sillä minulla on VAIN nuo kaksi vaihtoehtoa.
Vastaukset 27
Vanhimmat
ei kannata laittaa ainakaan ihan pieneen mökkiin!
Alle 170 neliöiseen edullisin lämmitystapa lienee suora sähkö. Isompiin kannattaa ruveta harkitsemaan jotain muuta.
saanut näiden kahden lämmitysmuodon eron niin pieneksi? Jos ero olisi tosiaan moin pieni ottaisin maalämmön, mutta mitä olen tulevana rakentajana kysellyt ero olisi kyllä tuplasti enemmän.
Maalämpöpumppu, litkut ja putket n. 9000 euroa.
Sähkövaraaja 1800 litraa maksaa 4000 euroa erillinen lämminvesivaraaja 800 euroa. Molempiin systeemeihen tulee vesiputket lattiaan n 3500 euroa.
Maalämpö asennuksineen n 80000 mk.
Sähkö 4000 800 3500=8300 euroa = n.50000 mk
Mikä varaaja maksaa noin paljon?
Jäspi sähköovaali ovh 3990 euroa ja käyttövesivraaja Jäspi 300 l ovh 1050 euroa.
Jämä ovh 4350 euroa ja käyttövesivaraaja n. 1000 euroa.
Onko tiedossa halvempia? Itsekin pidän niitä kalliina, mutta mistä saisi halvemmalla?
Oliko tossa vielä porareikää sekin kai on jokusen tonnin?
300 l:n varaaja on massatuote, josta tarvitsee maksaa korkeintaan 700 EUR. Tarjouksista saa alle 600 EUR:n.
Lämmönlähteeksi kannattaa harkita myös poistoilmalämpöpumppua, varsinkin jos aiot käyttää paljon takkaa. Sen invostointikulut ovat samat kuin varaajien ja jopa halvemmat kun ottaa huomioon, että samaan hintaan saa myös ilmastointikoneen (esim. Nibe 410P:ssä on myös esilämmitettävä tuloilma)
Meidän tontille tulisi 500 m maaputkea, jonka kaivaminen maksaa n. 1500 mk
Hyvä juttu jos saa nuon halvalla jäspin varaajan. Itse en ole nähnyt vielä yhtään alle 900 euron. Jos tiedät paikan mistä saa alle 600 euron uuden varaajan niin se kannattaa lähteä hakemaan kauenpaakin. Kerro paikka?
Poistoilmalämpöpumpun olen selvittänyt itselleni mielestäni riittävän hyvin ja siihen en ole kallistumassa. Kuten sanot niin siinä saa myös ilmastointikoneen, mutta se ei ole meidän tarpeeseen sopiva. Siinä on paljon puutteita, eikä vastaa kunnon ilmastointikonetta.
n. 8500,- se mitä mahdat sitten ilmanvaihdolta edellyttää jää kyllä hämärän peittoon - ilmastointilaitteistot ovatkin sitten jo erikseen eivätkä taatusti sisälly tuohon antamaasi 50.000-80.000 fim. hintoihin. Joten aloita perehtyminen uudestaan ja kerro myyjälle mitä olet hakemassa.
Itse ostin Jäspin VL300:n viime keväänä Piispanristin Rautiasta (Turku tai oikeammin Kaarina) hintaan 595 EUR. Oli tarjous lehdessä. Myös muilla Turussa olevilla rautakaupoilla/LVI-liikkeillä on ollut vastaavia tarjouksia. Putkimies kylläkin totesi että hänen kauttaan olisi saanut vielä halvemmalla.
Alunperin tarkoitukseni oli ostaa 120 l varaaja, joka olisi riittänyt hyvinkin, mutta keskusteltuani rakentamismessuilla Turussa Jäspin edustajan kanssa hän totesi, että 300 l varaajan saa paljon edullisemmin (~3500 mk) kuin pienemmän vaikka ovh on toisinpäin. Tämä pitikin paikkansa.
Enhän tässä olekkaan vertaamassa ilmastointikoneita vaan lämmitystä. Ilmastointikone ei tietenkään kuulu antamaani hintaan, mutta jos puhutaan ilmastoinnista ei yhdistelmäpumpun ilmanvaihdosta voi puhua samana päivänä kuin oikean ilmastointikoneen antamasta ilmastoinnista. Myyjälle olen todellakin kertonut mitä haen.
ilmanvaihtolaitteisto niin ehdottomasti liitetään sellainen sitten yhdistelmäpumppuun, siis poistoilma- ja maalämpöpumpun yhdistelmään ja vot jo on masan talo lämmin ja taloudellinen.
Kiitos kivasta vastauksesta, harkitaan.
Olisi ainakin minun valinta. Kokemuksesta voin suositella maalämpöä, mutta ihan pieneen mökkiin sitä ei kannattane laittaa. Vanhempieni talossa kompurat ovat kestäneet yli 10 vuotta.
maalämpöpumppumiehet vuosikulutukseksesi, ja paljonko suorasähkömiehet?
Maalämpömiehet arvelevat yläkanttiin aina lukuja, mutta olen itse korjannut. Vuosikulutusarvio on n 20 000 kWh.
Olet päätynyt arvioon 20000 kWh/a. Onko jakautumisesta talous- ja lämmityssähkön välillä tietoa ja paljonko maalämpöpumppumiehet lupaavat jäävän kulutusta säästöjen jälkeen? Sama mahdollisen postoilmalämpöpumpun jälkeen.
Eli loppu on pitkälti matematiikka. Lasketaan kulutus (ei säästöjä) suoralla sähköllä, maalämpöpumpulla ja mahdollisilla muilla laitteilla ja verrataan kulutuksia huoltoineen investointeihin.
Vaikka korkotaso on alhaalla, ei investoinnin hyödyn saaminen takaisin saa venyä yli 10 vuoden. Muistettava on, mitä enemmän tekniikkaa, sitä kalliimpi on huolto/korjaus.
Siinähän tämä onkin kun maalämpömiehet laskee ihan eri lukuja jo nettoenergiantarpeesta. Niiden luvut vaihtelevat niin paljon että maalämpö tuottaisi jopa niin paljon, että muuta lisäenergiaa kuluisi vain 1000 kWh. Ja huonoimmalla laskelmalla 10 000 kWh. Ja muut siltä väliltä. Miten näihin muka voisi edes luottaa? Nyt olen kyllä vahvasti kallistumassa sähkön puolelle.
Meillä on ollut suora-/massavaraaja lämmitys vuodesta 1972. Huolto- ja korjauskustannukset 30 vuoden ajalta ovat NOLLA mk.
Tämä kannattaa ottaa laskuissa huomioon.
Oletko säilyttänyt vuosikulutuslukuja pitkältä ajalta?
Olen alusta asti merkannut kulutuslukemat ylös ja säilyttänyt kuitit.
Kerrotko lukuja. Täällä kaikki arvailevat vain. Joku öljylämmittäjä voisi tehdä saman. Ja maalämmittäjä. Maalämpöäkin on tehty jo 80-luvulta. Katsottaisiin, missä kohdassa käyrät leikkaavat menneisyyttä ennustaen. Tulevaisuutta ennustavat saavat /- 100 vuotta hajontaa kaikkeen.
Mites muuten pääsulakkeet? Sähkölämmityksellä pitänee olla isommet kuin muilla lämmitysmuodoilla? Jos näin niin pitää muistaa laskea mukaan kustannuksiin.
Talon tehon tarve ratkaisee. Noin 10 A pitää jäädä muulle kulutukselle sähkölämmön päälle. Suorassa lämmityksessä joku 160 m2 tavallinen talo menee usein 3x25A luokkaan. Lämmitys pitää yleensä aina lukita kiukaan kanssa risteilemään.
Tehovahti on jotain 300-400 euroa lisää (tarvikkeena 200 euroa). Tehovahdilla voi pääsulakkeen kasvattamiselta yhdellä portaalla välttyä joissakin tapauksissa.
Hyvät rajat 25A ja 35A pääsulakkeille ovat 12kW ja 16kW sähkölämmitystä varaaja mukaan laskien.
Vuotuinen sähkölämmityksen sähkönkulutus (sisältäen taloussähkön) on ollut 30 vuoden aikana vuosista riippuen 15.000 - 18.000 kWh/vuosi, joka nykyään jakautuu siten, että päiväsähköä on 2500 - 3000 kWh/vuosi em. kokonaiskulutuksesta. Miltei koko lämmitys siis tapahtuu 4:llä massavaraajalla, jotka varataan yösähköllä. Kuten aikaisemmin kerroin, niin huolto ja korjauskustannukset ovat koko aikana olleet NOLLA mk.
Talo on Uudellamaalla täystiilinen yhdentason, jossa lämmitetään noin 100 neliötä.
Olisi kiva kuulla paljonko öljylämmittäjillä on mennyt rahaa 30 vuoden aikana polttimien vaihtoon/huoltoon, kattilan uusimiseen, pummpujen vaihtoihin, säiliöiden uusimiseen, automatiikan korjauksiin, nuohouksiin, piippuremonnteihin, jne, jne.