Hei!
Mikä on kouluissanne käytäntö opettajan huoneen käytöstä? Onko se yhtä lailla myös avustajien työtilaa kuin myös teidän opettajien?
Meidän koulussa kaikki on sujunut hyvin ja olemme sulassa sovussa mahtuneet kaikki sinne hommiin ja kahville mut nyt yksi "voimakastahtoinen" opettaja on melkein saanut ajettua läpi, että avustajilta opettajien huoneeseen pääsy kielletty?!
Miten voimme tehdä rakentavaa yhteistyötä jos näin luokitellaan? Missä välissä opettajat antaa meille tehtävät... Pitävätkö opettajat avustajia jotenkin "uhkina" ja siksi haluavat pompottaa? Tämä ei tietenkään koske kaikkia, löytyy myös opettajia jotka kohtelevat meitä hyvin.
Arvostan itse opettajia ja heidän koulutusta, mutta olisi myös mukavaa jos opettajat arvostaisivat meitä ja meidän koulutusta.
Kyselee hämmentynyt avustaja...
Mikä on kouluissanne käytäntö opettajan huoneen käytöstä? Onko se yhtä lailla myös avustajien työtilaa kuin myös teidän opettajien?
Meidän koulussa kaikki on sujunut hyvin ja olemme sulassa sovussa mahtuneet kaikki sinne hommiin ja kahville mut nyt yksi "voimakastahtoinen" opettaja on melkein saanut ajettua läpi, että avustajilta opettajien huoneeseen pääsy kielletty?!
Miten voimme tehdä rakentavaa yhteistyötä jos näin luokitellaan? Missä välissä opettajat antaa meille tehtävät... Pitävätkö opettajat avustajia jotenkin "uhkina" ja siksi haluavat pompottaa? Tämä ei tietenkään koske kaikkia, löytyy myös opettajia jotka kohtelevat meitä hyvin.
Arvostan itse opettajia ja heidän koulutusta, mutta olisi myös mukavaa jos opettajat arvostaisivat meitä ja meidän koulutusta.
Kyselee hämmentynyt avustaja...
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kyllä meillä opettajanhuoneessa ovat niin me avustajat kuin oepttajatkin, mutta täytyy myöntää.... usein me avustajat istumme yksinämme toisessa pöydässä tai keskellä kahvihuonetta opettajien tönittävinä... tänään juuri viimeksi mietin että o0li kokoajan semmoinen olo että olin kaikkien "tiellä"! eli jonkinlaista jakoa opettajien ja avustajien välillä näyttää olevan..mutta meillä meidät vielä sentään opettajanhuoneeseen päästetään!:)
Jeah, usein on sellainen olo et "anteeksi että olen olemassa"...
...välillä olen miettinyt et pitäis olla muutama päivä kaikkien suomen avustajien lakossa niin ehkä sitten ymmärrettäisiin, että meistäkin on jotain hyötyä...
tai arvostuksen puutteesta. Monesti opehuoneessa tulee puhuttua oppilasasioista, joita opet saavat kyllä puhua keskenään. Opettajilla on vaitiolovelvollisuus koulun ulkopuolelle. Useimmiten kuitenkin avustajille ei tätä vaitiolovelvollisuutta ole, esimerkiksi jos on puolen vuoden työllistettynä tms.
Tätä on ainakin meidän koulussa pidetty perusteluna.
Opettajilla on muutakin tekemistä kuin pohtia, miten seuraavaksi syrjisi avustajaa! Voihan tietysti joku heikolla itsetunnolla varustettu opettaja pitää avustajaa uhkana - varsinkin jos avustaja ON fiksumpi - mutta harvinaista se kyllä mielestäni on. Riippuu tietysti työyhteisöstä!
Kyllä avustajankin on hyvä tietää oppilaista se minkä opettajakin, jotta osaa sitten parhaalla mahdollisella tavalla tukea lasta.
Ja tokihan me olemme vaitiolovelvollisia ja minä ainakin olen allekirjoittanut salassapitovelvollisuuslomakkeen.
Ai miten niin kaikilla ei ole vaitiolovelvollisuutta?! Kyllähän se on jokaisella, joka työssä käy. Paskan marjat, juuri tuollainen ajatus ärsyttää, että jotkut koulun työntekijät jätetään keskustelujen ulkopuolelle sen takia, että olisi jotenkin epäluotettavampi kuin toinen.
Itse olin lukion jälkeen vuoden koulunkäyntiavustajana alakoululla. Luokanopettajat muistivat jatkuvasti toitottaa, että näistä ei sitten saa kuulua kylillä. Sehän on epäluottamuslause. Jokainen järki ihminen tietää, että työpaikan asioista ei puhuta työpaikan ulkopuolella. Yläkoululla oli aivan eri meininki: opettajat ottivat vertaisenaan joukkoon ja luottivat asioita myös avustajan tietoon, koska usein ne tiedot ovat oleellisia myös avustajan työssä.
Toimin tällä hetkellä itse lehtorina ja tiedän, miten suhtaudun koulunkäyntiavustajiin: he ovat aivan yhtä arvokkaita ja luotettavia ihmisiä kuin maisteritkin. Heitä ei sovi väheksyä. Naurettavuuden huippu jättää heidät opettajanhuoneen ulkopuolelle. Oletan että tämä tapaus on tapahtunut nimenomaan alakoululla. Luokanopet on usein NIIN tärkeitä ja pönkittävät omaa asemaansa katsomalla vähemmän koulutettuja alaspäin.
Olen ollut monessa koulussa ja kaikissa kouluissa työn pituudesta riippuen kaikilla myös avustajilla on vaitiolovelvollisuus.
Ei meilläkään oo lupaa mennä puhumaan koulun seinien ulkopuolella mitä olemme opettajienhuonees kuulleet.
Kunpa sun kaltaisia opettajia olisi enemmän!!!
Meidän alakoulussa on tosiaan tämä asetelma "minä korkeasti koulutettu luokanopettaja, sinä vain avustaja".
Argh, menee hermot jo pikkuhiljaa tohon eriarvoistamiseen - kaikkihan me olemme siellä lapsia varten ja minusta tulisi puhaltaa yhteen hiileen.
Kyllähän koulunkäyntiavustajalla on myös vaitiolovelvollisuus. Joka ainualla tuli sitten työhön minkä laitoksen kautta tahansa.Miksei avustajille ole omaa työtilaa ja avustajain huonetta,jonne sitten voi opettajatkin vaikkapa punaista mattoa pitkin kävellä tarvittaessa.Omassa koulussani kyllä avustajat istuvat samassa tilassa kuin opettajatkin ja harvemmin on tuntunut painostavalta.
Aikamoisen karulta kuulostaa! Meillä ainakin kaikki on saman pöydän äärellä ja jutellaan ummet ja lammet kaikesta mahdollisesta. Onpahan siellä talonmieskin välillä ja siistijätkin. Kyllä on ihmeellistä tuollainen eriarvoistaminen. En ainakaan minä voi ymmärtää.
Ja salassapitovelvollisuus kuuluu myös käsittääkseni avustajille! Ja on rehtorin tehtävä ilmoittaa se avustajille ja muulle henk.kunnalle.
Kyllä meillä saa mennä open huoneeseen, mutta se arvostus on sitten toista.
Olen ylä asteen puolella jossa kaikki opettajat eivät halua omaan luokkaansa avustajaa...mitäs siihen sanot.
Sillä puolella on niin sanotusti vanhanaikasia opettajia jotka eivät hyväksy toista aikuista luokkaan, vaikka olis semmosia oppilaita jotka tarvitsivat apua tunnilla.
En jaksa enää uskoa omaan ammattikuntaani. Vielä ehkä vuosi sitten olisin tähänkin viestiin vastannut, että voivoi, ei ole mahdollista.
Mutta nyt kaiken kokeneena sanon, että missään työpaikassa ei voi olla niin paljon narsismia, egoismia ja pahansuopuutta kuin koululaitoksessa.
Kukaan herkkä ihminen ei siellä kestä.
Ihan pelottaa laittaa oma lapsi koulutielle vuoden päästä.
Väsynyt ja kiusattu ope
kirjoitettu. Usko on täälläkin hiipunut omaan ammattikuntaani. Olen ehkä paskiaisista paskin, mutta minunkin silmäni ovat avautuneet ja tiedän, miten asiat ovat. Nyt vain hyödyntämään niitä paskiaisten touhuja.
Ei kannata pelätä lapsensa puolesta, sillä sinulla on jotain sellaista tietoa ko.touhusta, jota voit myöhemmin tarvita. Eli lapsesi kuuluu niiden etuoikeutettujen joukkoon, joiden vanhemmat/ vanhempi tietää totuuden. Ja se ei pala tulessakaan.
Monet luokanopettajat on kovin ylpeitä... onhan se hyvä olla oman arvonsa tunteva mutta hei jotain rajaa ja kunnioitusta myös muita ammattikuntia kohtaan.
meitä avustajia töissä ihan tavallisesti. Niitä idiootteja löytyy yläkoulusta 2, alakoulusta 1. Ja enpä usko että koulutuksella on väliä siihen, meillä ainakin niin iso koulu että jaon pitäisi olla isompi. Jos joku on idioottii niin se on kyllä persoonasta kiinni, ei koulutuksesta. Meillä on muuten koko työyhteisön vaikein tyyppi vanhempi KKA.
Neuvoo avustajat, opettajat, siivojat ja rehtorinkin ja on tosi raivostuttava pätijä.
Olin viime vuoden yhdessä yleis puolen luokassa avustamassa henk.koht. yhtä lasta, ja ystävystyin luokanopettajan kanssa, sain viimeisenä työpäivänä lahjan ja kortin, jossa luki "ihanalle työparilleni". Että näin meillä. On se avustajastakin kiinni, miten kohdellaan.
Onhan se niin, että näitä ihaniakin opettajia löytyy! Minulla löytyy kokemusta molemmista, joten siitä tiedän, että kaikki syy ei ole ollut minussa...
ensimmäisenä avustajavuotenani työparini oli todella mukava n. 50 vuotias naisopettaja. Hän oli pidetty sekä vanhempien, oppilaiden että työkavereiden kanssa. Meistä tuli vuoden aikana hyvät ystävät ja olemme yhä tekemisissä :-) Hän oli symppis, ymmärtäväinen ja kaikin puolin ihana eikä pitänyt koulutusta "ihmisen mittana" - toisin sanoen hän kohteli minua tasavertaisena työparina ja kysyi myös minun mielipiteitäni ja arvosti minua..
Toisena vuotena taas oli uus ope, joka teki hyvin äkkiä rivien välistä selväksi, että hän on erityisluokanopettaja ja sinä olet AVUSTAJA ja että sun tehtävä on olla hiljaa ja tehdä mitä käsketään - häntä ei mielipiteeni kiinnostanut ollenkaan, päinvastoin hän alkoi heti piikitellä roolistani jos joskus erehdyin jotain sanomaan... Koko vuosi, varsinkin loppukevät oli minulle sisäistä tuskaa...
Nyt taas työparini on ihana opettaja, joka ymmärtää ja arvostaa ja taas työntekokin maistuu :-)
...usein vaan on niin, että alakoululla työyhteisössä on yksi tällainen ns. dominoiva ope, jota vastaan muut ei uskalla pullikoida ja hiljaisesti myöntyvät kaikkeen, jopa sitten avustajen häätöön,