Kun suunnittelimme kivitaloa meillä oli vaihtoehtona:Siporex, Lammin valuharkko ja perinteinen lämpöharkko.
Päädyimme lämpöharkkoon pitkälti sen paremman U-arvon perusteella.
Nyt kun olemme saaneet rungon pystyyn ja samalla seuranneet lähellä olevien Siporex- ja Lammitalojen rungon pystytystä olisin valinnut toisin.
Lammi on erittäin työläs ja kallis projekti.
Kun sitä on seurannut ja isäntää kuunnellut olen pannut kädet ristiin ettemme ole sitä valinneet.
Siporex talon seinän yksinkertainen rakenne,sen helppo työstettävyys ja kätevät ylityspalkit tuntuvat nyt todella hyvältä vaihtoehdolta.
Nyt pistäisin harkot paremmuusjärjestykseen kaikkine hyvine ja huonoineen puolineen seuraavasti:
1. Siporex
2. Lämpöharkko
3. Lammin valuharkko
Päädyimme lämpöharkkoon pitkälti sen paremman U-arvon perusteella.
Nyt kun olemme saaneet rungon pystyyn ja samalla seuranneet lähellä olevien Siporex- ja Lammitalojen rungon pystytystä olisin valinnut toisin.
Lammi on erittäin työläs ja kallis projekti.
Kun sitä on seurannut ja isäntää kuunnellut olen pannut kädet ristiin ettemme ole sitä valinneet.
Siporex talon seinän yksinkertainen rakenne,sen helppo työstettävyys ja kätevät ylityspalkit tuntuvat nyt todella hyvältä vaihtoehdolta.
Nyt pistäisin harkot paremmuusjärjestykseen kaikkine hyvine ja huonoineen puolineen seuraavasti:
1. Siporex
2. Lämpöharkko
3. Lammin valuharkko
Vastaukset 29
Vanhimmat
Noista kommenteista heti huomaa että sulla on rautainen ammattitaíto ja ymmärrys takana :-)
Viitsitkö tarkentaa hieman miksi Lammi on niin niin hirveän vaikea, ja hieman faktaa, sen kalliudesta? Minkä tahansa homman saa menee pieleen, jos ei osaaa.
Betoniin tosin menee sikana rahaa, eli on varmasti kallein vaihtoehto, mutta hyvästä maksaa mielellään vähän enemmän. Pystytyshinnat oli samoissa kaikilla harkoilla; latominen on aika iisiä, mutta raskasta, kun harkko ei ole pehua. Ja kun lapio kolisee välillä seinään, niin mahtavaa, ettei ole siporexi, joka olisi täynnä koloja.
Kyllä Lammin valuharkosta tulee siistiä ja jykevää seinää. Putkitukset onnistuu ja kantavuus on ihan toista luokkaan kuin papana harkolla... Et silleen..
Siporex on ihan ok mut kyllä lammi ROCK
Varmaan parempi kuin muilla.
Jos muillakin on riittävä, mihin sinä se ylimääräisen kantavuuden käytät? Teetkö kerrostaloa? Tornia? Vai onko sulla katolla jotain extra painavaa?
Vai tuntuuko se nyt sitten vaan niin paljon turvallisemmalta? Miksi?
Tuossa toisessa ketjussa puhuivat myös kantavuuksista ja seinän paksuuksista. Ihmetyttää että miksi seinän pitäisi olla paksumpi? varsinkin kun eristys ei ole sen paksumpi(paksumman eristeen ymmärrän hyvin). On kuulemma jämäkämpi??? 10kg lekalla ei huomaa eroa on sitä "kiveä" siinä 9cm tai 30cm. 12mm KK ei läpäise kumpaakaan joten sitä jämäkkyyttä testataan ilmeisesti jollain järeämmällä kalustolla. Olisi mukava kuulla millä? Asennetaanko myös panssarilasit? Kuinka paksu lasi riittää?
Kellarin seinässä sillä lujuudella jo voi vähän olla merkitystäkin, mutta muuten ei juuri taida olla.
Silloin kun minä rakensin, niin betoni oli selvästi halvepaa kuin nyt ja silloin Lammi tuli selkeästi Sipa halvemmaksi, joten halvempi ja lujempi oli aika lunnollinen ratkaisu, varsinkin kun tuli kellari.
Taitaa tuo Lammin kantavuus olla vähän enemmän myytti. Jos vilkaisette Lammin mitoitusohjeita, seinän mitoitus suoritetaan (aivan oikein kyllä) pelkästään valetun osan perusteella, joka on n. 70mm. Tuo on betonirakenteeksi kovin hoikka, ¨ja kun seinän korkeus on vähänkin suurempi, alkaa rautaa menemään, ja rakennesuunnittelijan omaatuntoa venytetään.
... olen oikein tyytyväinen omaan Lammi-talooni, mutta tää on aivan sivukommentti, kun täällä pidetään lammia niin hirveän kestävänä. Ei se nyt vaan niin ylivertainen ole mitoitus mielessä muurattuihin harkkoihin.
Lammin lujuuden yksi (harvoista) konkreettisista eduista on mielestäni kivirakenteisen välipohjan ja yläpohjan helppo kiinnitettävyys. Esim papanaharkoissa joutuu kikkaileen palkkia siihen ontelon pään alle.
Yleisesti betoni on max komikerrosomakotitaloihin turhankin jämy aine.
Kerrotko minulle, mitä hyötyä on oikeasti
Lammin muita lujemmasta seinästä.
Käsittääkseni ensimmäisenä tippuu pinnoite
ja se on aivan sama onko alla Lammi vai Siporex.
Olenko ymmärtänyt asian väärin vai oletko sinä aivopesty ?
Ei se puristuslujuus mitään ratkaise. kyllä K 30 betoni KUUTIO tietty kestää sen 14 MN/m2. Mutta mietipä Raksaaja uskaltaisitko olla alla jos tuollainen jännitys isketään 70mm paksun betonikepin varaan, mikä on lammin seinän mitoituspaksuus. Hoikkuus se on joka ratkaisee betonisissa pystyrakenteissa, ei puristuskestävyys.Eli ei se Lammi niin hirveän järeä rakenne ole, kuin täällä ihmiset tuntuvat luulevan. .... Olen muuten oikein tyytyväinen omaan Lammi talooni, mutta tää on ihan valistukseksi.
Nimen omaan kun vertaa nuihin muihin niin Lammi on J Ä R E Ä .
Kyllä se teräs betonikeppi kantaa enemmän kuin esim papanakeppi.
Mutta mun puristuslujuus kommentissa oli pointina se että ontelolaatan pään alle ei tarvitse palkkiharkkoa kuten silloin jos seinä olisi papanaa.
Muurattavassa Jämäkkä -harkossa välipohjan alle tulee palkkiharkkokerros, joka on itse asiassa valuharkko: harkon onteloihin laitetaan teräkset ja valetaan betonia. Valuharkkokerroksia tulee muuallekin, mm. aukkojen ylityksiin.
Ei tässä ole mitään kikkailua, ainakaan Lammin valuja enempää.
Meillä Jämäkkä -kivitaloon tuli seiniin betonia noin 10 tonnia. Eli muurattavaankin harkkoon tulee teräsbetonia sangen huomattava määrä.
valuharkon ja papanan aukkojen ylityksillä.
Eroa näyttää olevan vain muutama prosentti.
Ja valuharkon ylitysteräs ei näytä vaikuttavan juuta eikä jaata.
Papanapalkissa taitaa tulla lujuutta siitä, että betoni on yhtenäien pötkö kun valuharkossa se on pienissä "paloissa".
"Eroa näyttää olevan vain muutama prosentti.
Ja valuharkon ylitysteräs ei näytä vaikuttavan juuta eikä jaata."
"Papanapalkissa taitaa tulla lujuutta siitä, että betoni on yhtenäien pötkö kun valuharkossa se on pienissä "paloissa"."
Osikohan kuitenkin niin että valuharkon ylitysteräs juuri saa aikaan ettei se valuharkko "häviä" kantavuudessaan papanan palkkiharkolle?
Eli taas siitä hoikkuudesta....
lammissa siis kantaa vain (yleensä) yksi kuori ja siitäkin vain se 70mm. Koko harkko on vain MUOTTIA, kuten nimi muottiharkko sanookin. Sipossa esim. kantaa koko kivi. Vaikka puristuslujuus on vain osa betonista, se on paljon järeämpi liki 400mm:nä kuin Lammin 70mm. Lammin mitoituksen kanssa on tullut askarreltua jonkin verran, ja tiedän että se ei todellakaan ole järeä. Tunnustan heti etten ole suunnitellut yhtään papana tai sipo mökkiä, mutta ihan järjellä ajateltuna Sipo ei ainakaan helpommin nurjahda kuin hoikka Lammi........ en silti vaihtaisi Lammiani pois.
taulukossa annetaan valuharkolle vain 5% suurempi kantavuus jos siinä on ylitysteräs ja harjateräkset versus pelkät harjateräkset, mutta neljä harjasta kahden sijaan.
Täällä töissä on yksi valuharkoista rakentaja ja se sanoi pistäneensä sekä ylitysraudat, että harjateräkset. Ylitysteräs oli sitten tiivistetty ilmastointiteipillä, joka luonnollisesti unohdettiin poistaa ja parin kuukauden kuluttua niitä sitten yritetiin poistaa kuumailmapuhaltimella heikin tuloksin.
Joka päivä voi oppia uutta.
Lähtee metallilastalla kohtuullisella vaivalla. (tänä vuonna oon poistellut ilmastointiteippiä joka unohtui 3 vuodeksi 8) )
=)
Kohta aletaan lisäillä nurjahdustukia. ;-)
Lujuuslaskelmaa voi toki tehdä lammille monella eri tavalla. Esim. maanpaineseinässä joku laskija huomioi seinän 350mm paksuna elementtinä ja joku toinen sitten ehkä 70mm paksuna. jne...
Ja Lammin suunnitteluohje sanoo että "maanpaineen OLETETAAN jakautuvan eristeen välityksellä tasan harkon molemmille osille. Toimivaan poikkileikkaukseen otetaan vainharkon kuorien välissä oleva PAIKALLAVALETTU osa, paksuus 72mm " eli ei ole hääppöinen, eikä 350mm paksuna elementtinä, vaan lähempänä on toi 70mm paks....!
Tosin sehän on vaan LAMMIN BETONIN OMA OHJE, voihan sun konnari tehdä ihan mitä ....
Näillä Lammin valuharkoilla ja muurattavien harkkojen palkkiharkoilla ei taida olla juuri käytännön eroa. Jos Lammi -harkon aukonylitysteräs tuntuu kivalta, saat vissiin lisäfiboja palkkiharkossa laittamalla esim. yhden 8mm teräksen sijaan 2 tai jopa 4 kpl 8mm teräksiä valun sekaan. Lisää lujuutta heltiää nostamalla terästen halkaisija 10mm:iin. Onko tässä sitten enää järkeä tavallisen kokoisten ikkunoiden kohdalla?
Nämä ylitysteräkset ovat lähinn kai näppärä rakennusaikainen tuki aukkojen ylityksiin ennenkuin valubetoni on kuivunut.
Ei tarvita kuin tönärit alle ja meno jatkuu.
(oma rakennesuunittelijani kyllä laski että tuolla profiililla tuli lisää kantavuuttakin, tiedä sitten tarkemmin miksi...)
Kyllähän lisärautaa suo ilmanmuuta vastaavasti lisää kantavuutta. En ole noita ylityspalkkeja nähnyt luonnossa, mutta luulisin poikkileikkauspinta-alan olevan vähintään samaa luokkaa kuin 8 mm teräksen, todennäköisesti jopa enemmän.
8mm teräksen poikkileikkauspinta-ala A = 50mm^2. Jos profiilissa käytetään 2mm paksua teräslevya, on sen 8mm terästä vastaava sivun pituus 25mm.
Jämäkkä -väliseinien ylityspalkissa vastaava mitta on noin 90mm. Saattaa levykin olla yli 2mm paksua, joten kyllä tuo Lamminkin ylityspalkki hyvinkin vastaa vähintään yhtä-kahta 8mm terästä.
Tarkennus edelliseen: palkin tulee siis jäädä betonin sisään. Jos se jää betonin ulkopuolelle, kantavuus jää pienemmäksi.
Sen verran pienestä aikasäästöstä on kysymys..
Ikkuna-aukon muotitus ja raudoitus kestää noin 15 min.
BTW: Mitähän maksanee ne Lammi (R) ylitysteräkset..
Lammissahan siinä palkissa on yläpinnassa tartunnat, itse palkki jää betonin alapintaan (missä sitä vetolujuutta tarvitaankin)
Paksuutta en muista tarkalleen mutta mielestäni se on 3-5mm luokkaa. Heavy metallia.
Jos se mitoitaan 350mm jöötinä, voimat siirtyisivät styroxin kautta. Tuo ei ole Raksaaja häävi liittorakenne ;-)
itse edelleen valitsisin no1. vaihtoehdoksi poltetun reikätiilen niin runkoon kuin julkisivuunkin, kustannustehokas vaihtoehto etkä maksa "tyhjästä" toimittajalle kuten lammissa, siporexissa ym.
Lammiprojektimme oli mielenkiintoinen, looginen, selkeä ja kaikin puolin onnistunut. Juuri rakenteen yksinkertaisuus ja selkeys parhaita puolia. Proppaukset pitää!
Työläs? Meillä meni kolme viikkoa ulkoseinien tekoon anturasta alkaen. Tekijöitä myöskin kolme. Talo on yksitasoinen 152 neliötä.
Naapurin isäntiä on moneen lähtöön, ota se myöskin huomioon tässä asiantuntijan lausunnossasi.
kohtasin mielenkiintoista tekstiä sanasta kivitalo, näin ns. ammattilaisen näkökulmasta(yli 30v. tehnenä) ihmetyttää jos noinpaljon käytetään turhaan aikaa miettimiseen mikä on paras kivitalo ja kuitenkin vertailussa on vain yksi tähän luokkaan kuuluva, ei varmaan tarvitse mainita mikä, koska riittää kun ottaa naulan ja vasaran ja kokeilee kuinka uppoaa. Vielä kun joku rupeaa kahumaan uusinta styrox muottia niin...joo niin. Jokainen tietää ettei kiveen mitään kiinnitetä ruuvvimeisselillä....
Ja mitä noihin lujuus juttuihin voisi sanoa.
jättäkää ne suunnittelijoiden murheeksi siitä niille maksetaan.
Itse en edes lähde urkoimaan yhtään papu-/jauhotaloa koska tiedän ettei niillä ainakaan tyytyväisiä asiakkaita saa.
Niin ja vielä hyvät rakentajat kysykää neuvvoa asiantuntioilta ennemmin kuin naapurin isännältä joka on jo tehnyt ne virheet eikä kehtaa niitä myöntää ja vit...saan mielummin siirtää vahingon naapurille ja nauraa sitten kavereiden kanssa saunoessaan että tyhmä toikin ku kaikki uskoo