Nyt, kun olen tarkannut hedelmiä jotka tällä palstalla näkyvät, on minun sanottava, että ette taida Sanaan perustaa uskoanne.
Missä kohden Sana käskee teidän pitää itseä huonona, samaten kuin lähimmäistännekin. Missä kohden Sana kehoittaa teitä olemaan huomaamatta omat ja lähimmäisten hyvät Hedelmät, missä Sana käskee teidän olla tekemättä hyvää, jotta ette omavanhurskaita olisi.
Minulle Sana on opettanut, että kun otin lahjan vastaan ja uskoin Häneen, jonka Jumala lähetti, Jeesukseen Kristukseen, sain oikeudet Jumalan lapseuteen ja sain syntyä uudeksi vedestä ja Hengestä ja sen huomaa itsessään, sitä ei voi olla huomaamatta, sillä luonne hiljalleen muuttuu. Lähimmäisten tarpeet tulevat vähintään yhtä tärkeiksi, kuin omat tarpeet ja Jumala on aina vain rakkaampi ja siksi tulee halu ilahduttaa Häntä kuuliaisuudella.
Tämäkö on teidän oppinne mukaan omavanhurskautta. Tämä usko, josta kaikki lähtee, usko Jeesukseen, ei omiin tekoihin. Teot eivät pelasta, vaan usko Jeesukseen ja siitä lähtee Sanan mukaiset teot.
Sana neuvoo, että jos annat jotakin, niin älköön toinen kätesi sitä tietäkö ja näin on kohdallani, kun annan saman tien unohdan antaneeni, enkä koskaan ole kiitosta vailla, enkä antamaani takaisin odota, vaan annan rakkaudesta, heille, joilla ei ole.
Jos kertoisin, mitä nytkin näinä päivinä olen antanut, te hyppisitte silmilleni ja väittäisitte minun tienaavan armoa. Se on valhe, minun ei tarvitse ikinä armoa tienata, se on lahja, mutta, se, että haluan auttaa ja antaa ja helpottaa lähimmäisten osaa, on Jeesuksesta lähtevää ja uudesti syntyneen luonteeseen kuuluvaa, eli Hedelmää, joka syntyy uskosta.
JA SIKSI KERRON SIITÄ TÄÄLLÄ, ETTÄ TE SAISITTE TOTUUDEN TUNTEA, muulloin en antamaani muistele.
Kun vertaan itseäni entiseen minääni ja nykyiseen, joka on kyllä ollut jo kauan, niin ero on kuin yöllä ja päivällä.
Ennen kannoin taakkoja, murehdin ja pelkäsin. Nyt, kun luottamukseni Jeesukseen on täydellisen syvä, en taakkoja kanna, en murehdi, en pelkää, vaan olen todella vapaa.
Miten sen voisi teille kertoa, että usko Jeesukseen muuttaa ihmisen ja jokaisella on oikeus kolkutella, sillä Jeesus on luvannut kolkuttaville avata ja jokaisella on oikeus pyytää Pyhää Henkeä itseensä, sillä Sana kertoo, että Jumala sen mielellään anoville antaa ja ilman Pyhää Henkeä, emme pääse kotiin, sillä meillä ei ole kykyä eikä voimaa tehdä uskoa, se on Jumalan tehtävä.
Missä kohden Sana käskee teidän pitää itseä huonona, samaten kuin lähimmäistännekin. Missä kohden Sana kehoittaa teitä olemaan huomaamatta omat ja lähimmäisten hyvät Hedelmät, missä Sana käskee teidän olla tekemättä hyvää, jotta ette omavanhurskaita olisi.
Minulle Sana on opettanut, että kun otin lahjan vastaan ja uskoin Häneen, jonka Jumala lähetti, Jeesukseen Kristukseen, sain oikeudet Jumalan lapseuteen ja sain syntyä uudeksi vedestä ja Hengestä ja sen huomaa itsessään, sitä ei voi olla huomaamatta, sillä luonne hiljalleen muuttuu. Lähimmäisten tarpeet tulevat vähintään yhtä tärkeiksi, kuin omat tarpeet ja Jumala on aina vain rakkaampi ja siksi tulee halu ilahduttaa Häntä kuuliaisuudella.
Tämäkö on teidän oppinne mukaan omavanhurskautta. Tämä usko, josta kaikki lähtee, usko Jeesukseen, ei omiin tekoihin. Teot eivät pelasta, vaan usko Jeesukseen ja siitä lähtee Sanan mukaiset teot.
Sana neuvoo, että jos annat jotakin, niin älköön toinen kätesi sitä tietäkö ja näin on kohdallani, kun annan saman tien unohdan antaneeni, enkä koskaan ole kiitosta vailla, enkä antamaani takaisin odota, vaan annan rakkaudesta, heille, joilla ei ole.
Jos kertoisin, mitä nytkin näinä päivinä olen antanut, te hyppisitte silmilleni ja väittäisitte minun tienaavan armoa. Se on valhe, minun ei tarvitse ikinä armoa tienata, se on lahja, mutta, se, että haluan auttaa ja antaa ja helpottaa lähimmäisten osaa, on Jeesuksesta lähtevää ja uudesti syntyneen luonteeseen kuuluvaa, eli Hedelmää, joka syntyy uskosta.
JA SIKSI KERRON SIITÄ TÄÄLLÄ, ETTÄ TE SAISITTE TOTUUDEN TUNTEA, muulloin en antamaani muistele.
Kun vertaan itseäni entiseen minääni ja nykyiseen, joka on kyllä ollut jo kauan, niin ero on kuin yöllä ja päivällä.
Ennen kannoin taakkoja, murehdin ja pelkäsin. Nyt, kun luottamukseni Jeesukseen on täydellisen syvä, en taakkoja kanna, en murehdi, en pelkää, vaan olen todella vapaa.
Miten sen voisi teille kertoa, että usko Jeesukseen muuttaa ihmisen ja jokaisella on oikeus kolkutella, sillä Jeesus on luvannut kolkuttaville avata ja jokaisella on oikeus pyytää Pyhää Henkeä itseensä, sillä Sana kertoo, että Jumala sen mielellään anoville antaa ja ilman Pyhää Henkeä, emme pääse kotiin, sillä meillä ei ole kykyä eikä voimaa tehdä uskoa, se on Jumalan tehtävä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joko tuo paukutus taas alkaa?
Kun pahana uskoo, niin pyhänä pysyy.
En halua arvostella uskoasi, mutta kummalta tuntuu kun väität, että unohdat saman tien kun olet antanut jotain ja seuraavassa lauseessa
" Jos kertoisin, mitä nytkin näinä päivinä olen antanut, te hyppisitte silmilleni" Ihan kun kuitenkin muistaisit???
käyt täällä paukuttamassa, mitä tarkoittaa - oikea itsensä tunteminen - ?
Josta Paavalikin puhuu " ne kaikki- lain työt- raiskana pidän" jne.
Kyllä es- lestat tietää, mitä se tarkoittaa. Siksi omakehusi ei sytytä ketään.
Olet aivan sokea, et kykene näkemään tuota omaa työtäsi ja itsesi ylistämistä, kun puet sen Jeesuspakettiin siten, että vaikka samassa lauseessa kiität Jeesusta, toisessa otat kunniaa itsellesi. Sydämen kyllyydestä suu puhuu, ja sinun puheesi paljastavat sinut.
Tulisit köyhäksi ja pieneksi, kuin lapsi ja uskon nöyryydessä antaisit koko kunnian Jumalalle, koska totta on, että me emme itsessämme mitään ole.