Finreactor tyypeillä on mielestäni oikeus vahingonkorvauksiin valtiolta.
Ennen Lex karpelaa (1.1.2006) ip-osoite saatiin selvittää vain mikäli loukkaus on tehty antiotarkoituksessa. Finreactor tapausessa loukkautta ei tehty ansiotarkoituksessa, joten henkilön ip-osoitteen perusteella ei olisi saatu selvittää henkilöllisyyttä.
Yksityisyydensuoja on perusoikeus (myös ip-suojan alla), joten Finreactor tyyppien perusoikeuksia loukattu. Heillä on oikeus vahingonkorvauksiin. Käytännössä kannattanee ensin menetellä eduskunnan oikeusasiamiehelle ja kun hän toteaa että poliisi toiminut väärin, niin sitten on helppo saada valtiolta rahallisia korvauksia.
--
Finreactor tapaus:
"Lahden käräjäoikeus näki tekijänoikeuksia rikotun, mutta ei ansion takia"
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lahden käräjäoikeus jätti nuoret nettikäyttäjät vaille rangaistusta/1135221021743
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta (HE 28/2004)
Tietoverkoissa ja tietojärjestelmissä tapahtuvien oikeudenloukkausten tutkinta on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta. Vaikka erilaisissa vertaisverkoissa ja muissa tietoverkoissa olisi laittomasti jaossa tuhansittain teoksia eikä toiminnasta aiheutuvasta huomattavasta haitasta olisi epäilystäkään, oikeudenloukkausten tutkinta ei ole lainsäädännössä olevien puutteiden vuoksi mahdollista. Voimassa oleviin lain säännöksiin vedoten teleoperaattorit eivät luovuta poliisin käyttöön ns. dynaamisten IP-numeroiden (Internet Protocol) haltijatietoja.
Hallituksen esitykseen sähköisen viestinnän tietosuojalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 125/2003 vp) sisältyy poliisilain 36 §:n muuttamista koskeva ehdotus, jonka mukaan poliisilla olisi oikeus saada teleyritykseltä yhteystiedot tai muut telepäätelaitteen tai liittymän yksilöivät tiedot, jos tietoja yksittäistapauksessa tarvitaan poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi. Epäily rikoksesta, joka lain säännösten mukaan mahdollistaa kotietsinnän, antaisi siten poliisille mahdollisuuden saada oikeudenloukkaajan tunnistetiedot.
Tekijänoikeuden loukkausten tutkintaan ei edellä mainitulla poliisilain muutosesityksellä ole kuitenkaan käytännössä vaikutusta, koska pakkokeinolain 5 luvun 1 §:n mukaan kotietsintä edellyttää rikosta, josta säädetyn ankarimman rangaistuksen tulee olla vankeutta vähintään kuusi kuukautta.
Tekijänoikeusrikkomus, josta rangaistuksena on sakkoa, ei mahdollista kotietsintää. Jotta loukkaavaa tekoa voitaisiin epäillä tekijänoikeusrikokseksi, josta rangaistus on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta, nykyisen rikoslain 49 luvun 1 §:n mukaan loukkauksen on tapahduttava ansiotarkoituksessa.
Perustellusti voidaan sanoa, että tekijänoikeudella tai lähioikeuksilla suojattujen aineistojen laiton yleisön saataviin saattaminen tietoverkoissa tapahtuu tällä hetkellä täysin ilman ansiotarkoitusta eli taloudellisen edun saamista. Aineistoa saatetaan laittomasti yleisön saataviin esimerkiksi siinä tarkoituksessa, että toiminnalla aiheutetaan haittaa aineistolla kauppaa tekeville yrityksille tai hankitaan ilmaisten aineistojen kautta hyötyä itselle tai muille. Tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistöön kuuluva ansiotarkoitus ei tällöin täyty ja loukkaava teko jää rankaisematta. Myös loukkausten tutkinta on käytännössä mahdotonta.
Erityisesti avoimissa tietoverkoissa laittomasti yleisön saataviin saatettu suojattu aineisto on kenen tahansa saavutettavissa ja mahdollistaa lähtökohtaisesti laaja-alaisen tekijänoikeuksien ja tekijänoikeuden lähioikeuksien loukkauksen. Kuitenkin vain poikkeustapauksissa tietoverkoissa ja tietojärjestelmissä tapahtuvat oikeudenloukkaukset täyttävät ansiotarkoituksen vaatimuksen.
Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että tekijänoikeusrikosta koskevaan rikoslain 49 luvun 1 §:ään lisättäisiin uusi 3 momentti, jonka mukaan tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka ilman ansiotarkoitusta loukkaa tekijänoikeutta tietoverkoissa tai tietojärjestelmien avulla siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattava haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle.
Yhdessä edellä mainitun poliisilakiin ehdotetun lainmuutosten kanssa tekijänoikeusrikosta koskeva säännösmuutos mahdollistaa epäiltyjen, tietoverkoissa ja tietojärjestelmien avulla tapahtuvien tekijänoikeuden loukkausten tutkimisen nykyistä tehokkaammin.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/he2004.html#yksper
Ennen Lex karpelaa (1.1.2006) ip-osoite saatiin selvittää vain mikäli loukkaus on tehty antiotarkoituksessa. Finreactor tapausessa loukkautta ei tehty ansiotarkoituksessa, joten henkilön ip-osoitteen perusteella ei olisi saatu selvittää henkilöllisyyttä.
Yksityisyydensuoja on perusoikeus (myös ip-suojan alla), joten Finreactor tyyppien perusoikeuksia loukattu. Heillä on oikeus vahingonkorvauksiin. Käytännössä kannattanee ensin menetellä eduskunnan oikeusasiamiehelle ja kun hän toteaa että poliisi toiminut väärin, niin sitten on helppo saada valtiolta rahallisia korvauksia.
--
Finreactor tapaus:
"Lahden käräjäoikeus näki tekijänoikeuksia rikotun, mutta ei ansion takia"
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lahden käräjäoikeus jätti nuoret nettikäyttäjät vaille rangaistusta/1135221021743
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta (HE 28/2004)
Tietoverkoissa ja tietojärjestelmissä tapahtuvien oikeudenloukkausten tutkinta on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta. Vaikka erilaisissa vertaisverkoissa ja muissa tietoverkoissa olisi laittomasti jaossa tuhansittain teoksia eikä toiminnasta aiheutuvasta huomattavasta haitasta olisi epäilystäkään, oikeudenloukkausten tutkinta ei ole lainsäädännössä olevien puutteiden vuoksi mahdollista. Voimassa oleviin lain säännöksiin vedoten teleoperaattorit eivät luovuta poliisin käyttöön ns. dynaamisten IP-numeroiden (Internet Protocol) haltijatietoja.
Hallituksen esitykseen sähköisen viestinnän tietosuojalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 125/2003 vp) sisältyy poliisilain 36 §:n muuttamista koskeva ehdotus, jonka mukaan poliisilla olisi oikeus saada teleyritykseltä yhteystiedot tai muut telepäätelaitteen tai liittymän yksilöivät tiedot, jos tietoja yksittäistapauksessa tarvitaan poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi. Epäily rikoksesta, joka lain säännösten mukaan mahdollistaa kotietsinnän, antaisi siten poliisille mahdollisuuden saada oikeudenloukkaajan tunnistetiedot.
Tekijänoikeuden loukkausten tutkintaan ei edellä mainitulla poliisilain muutosesityksellä ole kuitenkaan käytännössä vaikutusta, koska pakkokeinolain 5 luvun 1 §:n mukaan kotietsintä edellyttää rikosta, josta säädetyn ankarimman rangaistuksen tulee olla vankeutta vähintään kuusi kuukautta.
Tekijänoikeusrikkomus, josta rangaistuksena on sakkoa, ei mahdollista kotietsintää. Jotta loukkaavaa tekoa voitaisiin epäillä tekijänoikeusrikokseksi, josta rangaistus on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta, nykyisen rikoslain 49 luvun 1 §:n mukaan loukkauksen on tapahduttava ansiotarkoituksessa.
Perustellusti voidaan sanoa, että tekijänoikeudella tai lähioikeuksilla suojattujen aineistojen laiton yleisön saataviin saattaminen tietoverkoissa tapahtuu tällä hetkellä täysin ilman ansiotarkoitusta eli taloudellisen edun saamista. Aineistoa saatetaan laittomasti yleisön saataviin esimerkiksi siinä tarkoituksessa, että toiminnalla aiheutetaan haittaa aineistolla kauppaa tekeville yrityksille tai hankitaan ilmaisten aineistojen kautta hyötyä itselle tai muille. Tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistöön kuuluva ansiotarkoitus ei tällöin täyty ja loukkaava teko jää rankaisematta. Myös loukkausten tutkinta on käytännössä mahdotonta.
Erityisesti avoimissa tietoverkoissa laittomasti yleisön saataviin saatettu suojattu aineisto on kenen tahansa saavutettavissa ja mahdollistaa lähtökohtaisesti laaja-alaisen tekijänoikeuksien ja tekijänoikeuden lähioikeuksien loukkauksen. Kuitenkin vain poikkeustapauksissa tietoverkoissa ja tietojärjestelmissä tapahtuvat oikeudenloukkaukset täyttävät ansiotarkoituksen vaatimuksen.
Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että tekijänoikeusrikosta koskevaan rikoslain 49 luvun 1 §:ään lisättäisiin uusi 3 momentti, jonka mukaan tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka ilman ansiotarkoitusta loukkaa tekijänoikeutta tietoverkoissa tai tietojärjestelmien avulla siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattava haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle.
Yhdessä edellä mainitun poliisilakiin ehdotetun lainmuutosten kanssa tekijänoikeusrikosta koskeva säännösmuutos mahdollistaa epäiltyjen, tietoverkoissa ja tietojärjestelmien avulla tapahtuvien tekijänoikeuden loukkausten tutkimisen nykyistä tehokkaammin.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/he2004.html#yksper
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eli mikäköhän on ollut näissä se näyttö että toiminta tapahtunut “ansiotarkoituksessa” ? Jotta ip-osoitteen perusteella oltaisiin voitu selvittää henkilöllisyys ?
–
15.11.2005
30 uutta tutkintapyyntöä
Suomessa tänä vuonna vireille laitettujen tutkintapyyntöjen kokonaismäärä nousee näin 58:aan
http://www.ifpi.fi/ajankohtaista/article.html?newsid=122
Suomessa on 150 000 p2p-käyttäjää. Olen aika vakuuttunut siitä, että he eivät tee sitä ansiotoimintana.
http://www.ifpi.fi/ajankohtaista/article.html?newsid=126
Hallituksen esityksessänkin sanotaan, että toimita tapahtuu usein ilman ansiotarkoitusta. Milläköhän perusteella nou 60 sitten on kuviteltu tekevän sitä ansiotarkoituksessa ?
----
HE
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta (HE 28/2004)
Perustellusti voidaan sanoa, että tekijänoikeudella tai lähioikeuksilla suojattujen aineistojen laiton yleisön saataviin saattaminen tietoverkoissa tapahtuu tällä hetkellä täysin ilman ansiotarkoitusta eli taloudellisen edun saamista. Aineistoa saatetaan laittomasti yleisön saataviin esimerkiksi siinä tarkoituksessa, että toiminnalla aiheutetaan haittaa aineistolla kauppaa tekeville yrityksille tai hankitaan ilmaisten aineistojen kautta hyötyä itselle tai muille. Tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistöön kuuluva ansiotarkoitus ei tällöin täyty ja loukkaava teko jää rankaisematta. Myös loukkausten tutkinta on käytännössä mahdotonta.
Miten niin ennen Lex-karpelaa ip-osoite saatiin selvittää vain mikäli loukkaus on tehty antiotarkoituksessa. Eihän asia ole muuttunut lex-karpelan jälkeen mitenkään. IP-osoitteen selvittäminen ei sitäpaitsi loukkaa yksityisyyden suojaa mitenkään.
Poliisi ei voi edes tietää, onko loukkaus tehty ansiotarkoituksessa. Sitähän vasta tutkitaan. Poliisi saa tehdä tarvittavan tutkimuksen ilman, että täytyy etukäteen tietää, mihin tuomioon oikeus myöhemmin päätyy.
Hei
Lues hallituksen esitys uudelleen.
Kotietsintä sallittua vain mikäli kyseessä tekijänoikeusRIKOS. Vain silloin saa luovuttaa tunnistetiedot (IP), kun rikos oikeuttaa myös kotietinstään.Tekijänoikeusrikos oli kyseessä ennen Lex Karpelaa vain mikäli teko tehtiin ansaintitarkoituksessa vanhassa laissa.
Uuden lain mukaan tekijänoikeusrikos voi olla kyseessä jos ansaintitarkoitus taikka jos aiheuttaa huomattavaa haittaa.
--------
"Voimassa oleviin lain säännöksiin vedoten teleoperaattorit eivät luovuta poliisin käyttöön ns. dynaamisten IP-numeroiden (Internet Protocol) haltijatietoja."
"koska pakkokeinolain 5 luvun 1 §:n mukaan kotietsintä edellyttää rikosta, josta säädetyn ankarimman rangaistuksen tulee olla vankeutta vähintään kuusi kuukautta. "
"Jotta loukkaavaa tekoa voitaisiin epäillä tekijänoikeusrikokseksi, josta rangaistus on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta, nykyisen rikoslain 49 luvun 1 §:n mukaan loukkauksen on tapahduttava ansiotarkoituksessa. "
"Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että tekijänoikeusrikosta koskevaan rikoslain 49 luvun 1 §:ään lisättäisiin uusi 3 momentti, jonka mukaan tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka ilman ansiotarkoitusta loukkaa tekijänoikeutta tietoverkoissa tai tietojärjestelmien avulla siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattava haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle. "
"Epäily rikoksesta, joka lain säännösten mukaan mahdollistaa kotietsinnän, antaisi siten poliisille mahdollisuuden saada oikeudenloukkaajan tunnistetiedot. "
Tuohan on vain hallituksen esitys vuodelta 2004, eikä mikään voimassa oleva tekijänoikeuslaki. Usko jo, ettei poliisi voi edes tietää tutkintavaiheessa, onko kyseessä rikos vai ei. Riittää, että rikoksesta EPÄILLÄÄN. Jos poliisin pitäisi tietää, että kyseessä on rikos, kotietsintää ei voitaisi tehdä koskaan, koska vasta oikeudessa päätetään myöhemmin onko kyseessä rikos vai ei.
Jos oletetaan, että olisit oikeassa ja poliisi olisi toiminut väärin, sekään ei muuttaisi mitään tuomittujen ja syytettyjen kannalta. Poliisi saattaisi saada rangaistuksen tai huomautuksen, mutta Suomessa poliisin virheet todisteiden hankinnassa eivät vaikuta mitenkään todisteiden kelpaamiseen oikeudessa.
Kotirauha ja yksityisyyden suoja ovat varsin vahvoja perusoikeuksia. Jotta niiden voidaan puuttua, niin perusteiden pitää olla varsin vahvoja.
Ajatellaan, että jos suomessa on 150 000 p2p-käyttäjää. Ja ehkä 1000 heistä saa ansiotuloa siitä (heidän kotiinsa voitaisiin siis tehdä kotietsintä), niin ei se sitä merkitse, että poliisi voi halutessaan tehdä kotietsinnät jokaiseen 150 000 talouteen. jo ennen sitä pitää olla näyttöä ansiotarkoituksesta.
----------
HE
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta (HE 28/2004)
Perustellusti voidaan sanoa, että tekijänoikeudella tai lähioikeuksilla suojattujen aineistojen laiton yleisön saataviin saattaminen tietoverkoissa tapahtuu tällä hetkellä täysin ilman ansiotarkoitusta eli taloudellisen edun saamista. Aineistoa saatetaan laittomasti yleisön saataviin esimerkiksi siinä tarkoituksessa, että toiminnalla aiheutetaan haittaa aineistolla kauppaa tekeville yrityksille tai hankitaan ilmaisten aineistojen kautta hyötyä itselle tai muille. Tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistöön kuuluva ansiotarkoitus ei tällöin täyty ja loukkaava teko jää rankaisematta. Myös loukkausten tutkinta on käytännössä mahdotonta.
Tuo on hallituksen esitys jonka nojalla tekijänoikeuslaki säädettiiin.
Tuomioistuimet lakeja tulkittaessaan yrittävät selvvittää lainsäätäjän tahtoa. Yhtenä lähteenä heillä on tulkinnassaan hallituksen esitykset.
Eduskunta säätää lait.
Tuomioistuimet tulkitsevat niitä sitten eduskunnan lain ja esitöiden mukaisesti.
Lex Karpela tuli voimaan 1.1.2006.
Sitä ennen sattuneisiin p2p tapauksiin sovelletaan aikaisempaa lakia.
(jonka mukaan piti olla ansiotarkoitus, jotta tekijänoikeusrikos ja oikeus selvittää tunnistetiedot)
Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle on ilmainen.
Mielestäni olisi tosi hyvä jos joku p2p-syytetty kantelisi oikeusasiamiehelle, niin saataisiin mielivaltaisuus loppumaan suomessa.
--------
Työssään oikeusasiamies seuraa erityisesti, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Hänellä on lisäksi erityistehtävänä valvoa, miten poliisi käyttää telepakkokeinoja ja peitetoimintaa.
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/oikeusasiamies/tehtavat.htx
Kannella voisi samalla sillä perusteella että lähes olematon vahingonaiheuttaminen ei oikeuta perusoikeuksien rikkomiseen.
Ja pistäisi vähän laskelmia mukaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000018844069
Muistaakseni jossain vaiheesas syyttäjä perusteli tuota "ansiotarkoitusta" sillä, että tarjoamalla n-määrän tiedostoja jakoon pääsee itse "parempaan asemaan" eri hubeilla tms (käyttäen juuri tätä termiä). Eli mitä enemmän on jaossa, sitä enemmän pystyt myös itse lataamaan. Eli ansion ei tarvitse välttämättä olla rahallista. Tuskin kukaan idiootti hyvää hyvyyttään laittaa koko kovalevyn sisältöä jakoon edellyttäen että hän tiedostaa riskit.
"Eli mitä enemmän on jaossa, sitä enemmän pystyt myös itse lataamaan. Eli ansion ei tarvitse välttämättä olla rahallista."
Kannattaisikohan hubien muuttaa tältä osin sääntöjään? Silloinhan suurin osa lataajista välttyisi näiltä ansiotarkoitus syytöksiltä.
"Tuskin kukaan idiootti hyvää hyvyyttään laittaa koko kovalevyn sisältöä jakoon edellyttäen että hän tiedostaa riskit."
Kyllä niitä robin hoodin leikkijöitä aina löytyy.