Tällainen on kuvio:
Avovaimoni muutti tyttärensä kanssa luokseni vuosi sitten.
Hänen ihan lähiviikkoina täysi-ikäistyvä poikansa jäi opiskelemaan toiselle paikkakunnalle.
Nyt poika lopetti koulunkäynnin ja muutti hänkin tänne asumaan.
Eipä siinä mitään, mutta koulun jatkaminen ei kiinnosta, eikä ammattia näinollen ole edes näköpiirissä.
Poika käy kyllä sekalaisissa töissä, joista saa jotain palkkaakin.
Mutta kotitöihin hän ei sekaannu kirveelläkään.
Aamulla juuri ja juuri saa tehtyä eväät itse, mutta herätys ja kahvinkeitto ei kuulu hänelle.
Ruokapöytään kyllä marssii oma-aloitteisesti ja välipalatkin jääkaapista hoituvat käskemättä.
Nukkuu ja katselee telkkaria, ellei satu netissä pelailemaan, mutta ulos ei astu illalla kuin tupakalle, mutta silloin tupakoi ulkona kun minä olen kotona. Poissaollessani tupakoi sisällä.
Mikä olisi kohtuullinen korvaus täysihoidosta.
Jos syödä saa ilmaiseksi, saunat, televisiot, netit, vaatteet, ym, kuuluu pakettiin, niin kait jotain 500 euroa kuussa olisi kohtuullinen?
Eilenkin tuli töistä kolmen jälkeen. Lämmitti saunan, odotti ruoan valmistumisen, söi ja lähti kylille. Ei ole vielä noussut yöpuulta.....
Kertokaapa kommentteja.
Minulta menee muuten kohta hermot.
Vai käskenkö hävitä talostani, kunhan muutaman päivän päästä tulee täyteen ikään?
Avovaimoni muutti tyttärensä kanssa luokseni vuosi sitten.
Hänen ihan lähiviikkoina täysi-ikäistyvä poikansa jäi opiskelemaan toiselle paikkakunnalle.
Nyt poika lopetti koulunkäynnin ja muutti hänkin tänne asumaan.
Eipä siinä mitään, mutta koulun jatkaminen ei kiinnosta, eikä ammattia näinollen ole edes näköpiirissä.
Poika käy kyllä sekalaisissa töissä, joista saa jotain palkkaakin.
Mutta kotitöihin hän ei sekaannu kirveelläkään.
Aamulla juuri ja juuri saa tehtyä eväät itse, mutta herätys ja kahvinkeitto ei kuulu hänelle.
Ruokapöytään kyllä marssii oma-aloitteisesti ja välipalatkin jääkaapista hoituvat käskemättä.
Nukkuu ja katselee telkkaria, ellei satu netissä pelailemaan, mutta ulos ei astu illalla kuin tupakalle, mutta silloin tupakoi ulkona kun minä olen kotona. Poissaollessani tupakoi sisällä.
Mikä olisi kohtuullinen korvaus täysihoidosta.
Jos syödä saa ilmaiseksi, saunat, televisiot, netit, vaatteet, ym, kuuluu pakettiin, niin kait jotain 500 euroa kuussa olisi kohtuullinen?
Eilenkin tuli töistä kolmen jälkeen. Lämmitti saunan, odotti ruoan valmistumisen, söi ja lähti kylille. Ei ole vielä noussut yöpuulta.....
Kertokaapa kommentteja.
Minulta menee muuten kohta hermot.
Vai käskenkö hävitä talostani, kunhan muutaman päivän päästä tulee täyteen ikään?
Vastaukset 11
Vanhimmat
alkaa olemaan, niin vastuuta, vastuuta...
Oli ne lapset sitten omia tai ei niin samat pätee musta, että kantakoon kortensa hekin kekoon, se on vaan heillekin hyväksi ja opiksi !
Tai sitten pikkuhiljaa itsenäistymään kokonaan omaa kämppää hakemaan jne.
mutta järkevä keskustelu varmaan paikallaan.
En osaa sanoa summaa, joka pitäisi maksaa, mutta kerran jo tienaa, niin ilman muuta !
Ei täyshoitoja nuorisolle! Potkua peppuun, että oppivat ! Se on rakkautta !
potkua peppuun - ei tarkoita hylkäämistä vaan pientä tyrkkäystä elämään ja huolehtimaan itsestään, ettei odota käsi ojossa aina aikuisilta !
kanssa asiasta, pitäishän hänenkin huomata, että jokin on pielessä!
Ehdottaisin samantapaista käytäntöä kuin minun lapsuudenkodissani oli, vaikka olimmekin aivan "tavallinen" perhe (siis biol. äiti, isä ja kolme kakrua) - eli iän karttuessa velvollisuudet lisääntyivät, oli roskienvientitehtävät, tiskausvuorot, pöydänkattamisvuorot jne.
Pikkuveljeni oli aika laiskanpulskea tapaus pienenä, hän lotrasi tiskin kanssa (tapahtui 70-luvulla, huom!) tuntikausia ja silti astiat olivat likaisia. Äitini eräänä sunnuntaina 20 min. ennen John Wayne -klassikon alkua sanoi, ettei tv:n ääreen ole tulemista ennen kuin tiski on tehty ja tarkastettu. Jess, 10 min ja kaikki putipuhdasta :)
Tupakointi on siinä mielessä paheistä ilkeä, että siitä jää "syyttömien" riesaksi jälkiä. Mielestäni ilmoitat tyynesti, että talossa vallitsee ehdoton tupakointikielto kaikissa tiloissa, tai talosta pois. Minulta katkesi eräs suhde tähän, kuusikymppinen äijä halusi katsella telkkua tupakki suussa, ilmoitin, ettei minun asunnossani käy päinsä. No, miten käy suhteellen, jossa osapuolet katsovat telkkua omilla kämpillään - mutta en sure, enemmän surisin, mikäli se makaisi sohvallani rööki suussa!
Jos kerran sääntöjä ei vielä ole, ne on laadittava. Pojan on varmaan tarkoitus oppia itsenäiseksi. Ja liika raha menee helposti vaarallisempaan lähteeseen, eli päihteisiin.
Jos kerta asuu, osallistuu kotitöihin, niiden oppiminen on tarpeellista yksin asumisenkin kannalta.
Tupakointi sisällä ei onnistu, jos kerta talossa on pienempikin lapsi.
Jos kerta poika ansaitsee itse, ostaa hän vaatteet ja maksaa vapaa-aikajuttunsa TÄYSIN itse. Ei kai isolle miehelle vaatteita osteta kuin lahjaksi korkeintaan jouluna. Ja levyt ja pelit on omaa kulutustavaraa...
Asumisesta ja ruuasta ottaisin 370 e, joka on samaa luokkaa kuin sossunkin raha.
En menisi silti sotalinjalle, vaan tosiaan sopimus. Ihan normaali keskustelu, jossa käydään jutut perustellusti läpi. Tämä todennäköisesti kannustaa enempi itsenäisyyteen kuin päinvastoin. Ja rahat aina heti palkasta, eikä velkakertymiä.
sen avokin kanssa - jestas.
Onko hänestä asia OK. Onko hänestä OK, että kaavailet pojalle maksuja.
Jos avokkis hyvinkin tykkää, että näin hänen kullannuppunsa sopii käyttäytyä?
Olishan tuo jo pitänyt ennen muuttoa sopia. Tai viimeistään nyt.
Samoilla linjoilla, kissa pöydälle ensin pojan äidin kanssa. Keskustelkaa JÄRKEVÄSTI, tuo esille mihin olet tyytmätön hänen poikansa käyttäytymisessä. Kysy eikö äiti ole huomannut että näin ei voi jatkua.Tarkastelkaa onko teillä yhtäläinen kasvatus periaate. Säännöt pitää olla selvät ja piste.
Älä lähde sille linjalle että "minun talo". Olette yksissä tuumin yhteen muuttaneet ja olet tiennyt että hänellä on tämänikäinen poika.
Oma kokemus 17-vuotiaana ollessani.En jatkanut yläasteen jälkeen mihinkään kouluun. Sain töitä, JOUDUIN maksamaan PUOLET palkasta, myöhemmin puolet kassarahoista vanhemmilleni joka sisälsi: vuokran ruuan. Tämän lisäksi tein ruuan jos tulin ennen vanhempiani kotiin, kotitöitä myös mitä äiti käski. Rahasummaa en muista mutta ottakaa käytäntö että pojan palkasta puolet teille ja lopuilla rahoilla poika kustantaa OMAT VAATEOSTOT,TUPAKAT MUUN HURVITTELUN. Teidän puolelta siis tulee ruoka,asunto puhtaat vaatteet. Minusta ihan järkevää oli että maksoin silloin vanhemmilleni, muutin 19-vuotiaana kotoa pois, osasin tehdä ruuan ja kaikki kotityöt ym ym.Poika ei pärjää maailmalla jos äitinsä passaa niinku Manulle illallinen. Arrrrrghh.
Ja kotitöihin poika vaan!!!! Jos ei ruokaa osaa tehdä niin imuria osaa varmaan käyttää, tiskata, kerätä kuivat pyykit narulta jne.
Koska kyseessä on sinun kotisi, sinä itse päätät ensinnäkin poltetaanko sisällä vai ei. Toisekseen, jos et itse ole poikaa asumaan kutsunut, lienee vuokranmaksu sanomattakin selvää. Tietysti voisit ihan perherauhan nimissä ensin puhua äidille, että tällaista olet ajatellut, ja kysyä onko hän yhtä kiusaantunut tilanteesta kuin sinä itse.
Ei tuollaista kenenkään tarvitse omassa huuhollissaan katsella. Ja jos rouva haluaa lapsukaisensa siellä asustavan eikä pojalla rahaa ole, hän varmaan itse korvaa jälkikasvunsa kulut sinulle, ei kuulu sinun velvollisuuksiisi!
Nyt sopimaan pikapikaa asiat selviksi ennen kuin pinna kiristyy ja sitten ei oo kivaa enää kellään!
keskustelet avovaimosi kanssa ja kerrot hänelle mielipiteesi. Näytä vaikka tämä palsta.
Toivottavasti avovaimo tulee samaan päätelmään kanssasi. Sitten ystävällisesti ilmoitus pojalle, että nyt pidetään "perhepalaveri" tärkeistä asioista, jotka koskevat häntä ja koko perhettä.
Palaverissa johdonmukainen linja: Tämä on tilanne > näin ei voi jatkua > miten korjataan > ja sitten vaihtoehdot. Kaikki jämäkässä, mutta ystävällisessä hengessä, niin poika joko ottaa tai jättää. Suuri todennäköisyys on, että hakee oman kämpän, eikä sekään huono asia ole. Oppii itsenäistymään ja hoitamaan omatoimisesti asiansa. Tsemppiä!
ja se oli hyvä !
Mulla on se ongelma, että avon poika (17) makaa sohvalla koko viikonlopun kun on täällä (teeveen äärestä tietsikan ääreen, ruokapöytään ja vessaan)
Kärsin kun katson. Yritän aktivoida. Nyt jo 6 vuotta - turhaan. Kohta kuitenkin siis täysikäinen, eli jatkuneekohan sama silti. huoh...
"Potkukelkka", mutta en loukkaannu...eräs elämää nähnyt vain antoi neuvoja...
Kiitoksia kovasti vastauksista.
Kommentit ovat aika pitkälle minun mietteitäni mukailevia.
Huomasin, että asialla on ihan rehellisiä ihmisiä ja vilpittömällä mielellä.
Nyt vielä tuli lisää mutkia matkaan, ja tämä alkaa jo koettelemaan koko suhteen kestävyyttä.
Koetan olla nyt hiukan aikaa hiljaa ja kerron teille mitä on tapahtunut.
Mutta vilpittömät kiitokset vastanneille.
Olette hyviä ihmisiä.
Oikeasti sain vastauksista paljon. Hyvä on olla peilinkin edessä joskus.
Myönnän olleeni liian lepsu. Enkä taida keskustelutaidoillanikaan ihan kärkipäätä edustaa...