Onko joku selvittänyt eri "kivitalo" -ratkaisujen seinän u- (tai k-arvoja) ?
Firmat mainostavat esim. puutaloa niin ja näin paljon paremmalla eristävyydellä.
Totuus on kuitenkin se, että kun rakennusmääräyksiin riittää 175 mm perinteistä eristettä, on mainosväittämän eristävyys saavutettu melkein puolen metrin papanaharkolla.
Missä eri rakenteiden eristävyydet olisi koottu helposti vertailtavaksi ?
Firmat mainostavat esim. puutaloa niin ja näin paljon paremmalla eristävyydellä.
Totuus on kuitenkin se, että kun rakennusmääräyksiin riittää 175 mm perinteistä eristettä, on mainosväittämän eristävyys saavutettu melkein puolen metrin papanaharkolla.
Missä eri rakenteiden eristävyydet olisi koottu helposti vertailtavaksi ?
Vastaukset 28
Vanhimmat
niin paljon että jokainen vaatii oman laskelmansa eli mitään kattavaa vertailua ei ole eikä tule.
Eli onko saumoissa villaa, laastia vai ilmaa jne.
Onko rapattu ja maalattu vai ei mitään.
hössötystä jos U-arvon viimeistä desimaalia seinässä vaalitaan. Kaikkien seinärakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten U-arvovaatimus. Sen viimeisen desimaalin pienellä erolla ei ole mitään merkitystä talon kokonaislämpötalouden kanssa. Se kohdistuu vain seiniin. Paljon enemmän lämpöä häipyy ikkunoista, ovista, katosta jne. Ja ilmanvaihto ja muu lvi- puoli päästävät myös osansa.
"Paljon enemmän lämpöä häipyy ikkunoista, ovista, katosta"
Liikaa yleistettyä.
On täydellisesti tapauskohtaista kuinka suuri osa lämmöstä menee mistäkin harakoille.
Meidän talossa suurin osa lämmöstä menee harakoille seinistä joiden U-arvo on 0.25.
(se on totta ettei pieni U arvon fiilaus tilannetta paljoa voi parantaa)
luja/jämäkkä 0,15
priimallakin vissiin 0,15 harkko
maxit muistaakseni 0,18
lammi 0,19
siporex menee jo yli 0,20..
Sinulla on aika valoisa kuva noista u-arvoista Minä tein pientä sherlock-touhua. Otin arvot valmistajien sivuilta nehän ei ilmoita ainakaan totuutta huonompaa arvoa :) vai mitä..
Luja kehuu olevansa paras: "Lujabetonin harkossa on valuharkkomarkkinoiden
paras seinärakenteen U-arvo, 0,18W/m2K"
Priiman sivuilla valaistaan asiaa näin: "HB-Eristeharkoista tehdyn matalaenergiatalon lämmöneristävyys on harkkotyypistä riippuen 0,16-0,20 W/m2K."
Maxit kertoilee että leca term ja leca design u=0,18-0,25
Lammi kehuu että u-arvo on nyt 0,19 entinen oli vissiin huonompi raksaajalla on tämä huonompi :) jos et ole vielä sattumalta kuullut, mutta ero ei kuulemma ole suuri
Jämerän sivuilta kaivettuna 375mm sipolla u=0,28, motivoittaja versiossa on näin: "U-arvo 0,265 W/m2K, Siporex-harkko 500 mm"
Ja rakennusmääryksissä edellytetään u-arvoa 0,25. Jos seinä on huonompi niin sen voi korjata laittamalla eristettä jonnekin muualle enemmän kuin määräykset edellyttävät.
>Lammi kehuu että u-arvo on nyt 0,19 entinen oli vissiin huonompi raksaajalla on tämä huonompi
jos et ole vielä sattumalta kuullut, mutta ero ei kuulemma ole suuri
Juu juu.
0.25 on se EMH350
0.19 on LL400 mallilla
talopaketissa hintaeroa kuulemma pari tonnia
>Jämerän sivuilta kaivettuna 375mm sipolla u=0,28, motivoittaja versiossa on näin: "U-arvo 0,265 W/m2K, Siporex-harkko 500 mm"
Ja siinä toisessa motivoittajaversiossa (Jämerä Kivitalo Duetto): U-arvo 0.347 W/m2K, Siporex-harkko 375 mm"
8|
Joo tuosta siposta muistelisin että sen u-arvo olisi ollut korkeampi, mutta en löytänyt kuin nuo edellä mainitsemani. Tiesin että sinulla nuo arvot on tiedossa. ;)
Mistä johtuu noin suuret erot sipon eristävyydessä? Tai siis erot ilmoitetuissa arvoissa.
Oletko nähnyt sen Lujan harkon. Sen rakenne on erilainen kuin muissa valuharkoissa.
Lujan papanaharkko taas on u-arvoltaan 0.13 ( se kalliimpi 380mm harkko) koko seinän u-arvoksi ko harkolla tulee 0.15.
Priman valuharkko taitaa olla huonoimmin eristetty u 0.24 (hatusta muistelisin).
Joten hieman ihmetyttää tuo 0.01 ero u-arvoissa, kun tiedetään, että betonista ei oikein eristeeksi ole.
Mutta lopputuloksen kannalta kokonaisuus ratkaisee. Itse valitsin kaikkiin osiin parhaat eristävyydet ja talo vielä aseteltiin maastoon siten, että ilmaisenergiaa saadaan paljon talteen.
Ainoa mikä valmissa talossa harmittaa on se että meni tyhmänä ostamaan ikkunat vakio superlaseilla. Olis pitänyt teettää kunnolliset uniikki lasit u
RakMk ilmeisesti menee siitä mistä aita on matalin eli siinä ilmoitetut eristävyydet on kait vain sinnepäin ja varmuuten vuoksi pyöristelty huonompaan päin.
Motivoittaja talojen eristävyydet on laskettu RakMk:n arvoilla.
Valmistajilla on sitten lupa ilmoittaa mittaamiaan "todellisia" arvoja.
(Esim. Siporex ja EPS valmistajien ilmoittavat eristävyydet on parempia kuin RakMk:n perusarvot)
oli niinku olin kirjoittanu, lujan jämäkkä harkosta(muurattava) ei lujan valuharkosta!! ko. seinän u-arvo 0.15 ilman villakaistaa.. eli otappa kunnolla selvää ennenku rupeet n***imaan ;)
Muissa arvoissa oli pientä häikkää ja toisaalta tarkoitus olikin saada raksaaja älähtämään :) Häneltä löytyy tietoa u-arvoista kun tuntuu olevan innokas ottamaan selvää
Hmm, aika kylmiä nuo kivitalot.
Tyypillisin puutalorakenne (150 50 mm ristiin) antaa 25 mm tuulensuojalla 0,20.
Kukaan ei kuitenkaan puhu energiataloudellisesta ratkaisusta, vaan kyse on ihan perustasosta.
Kivihommissa puheet ovatkin aika kovat, teot ovat mitä ovat...
asunto puu rivari.. seinät 260mm paksut eli taitaa olla minimi eristys ja sähkönkulutus sen mukaista.
netissä. Googlella löytyy
Siporexin lusikka-arvo la(mbda) on noin 30min. Muilla se on kymmeniä kertoja suurempi tai jopa ääretön (lammi).
Mm. Erektiokäyristä voidaan päätellä sinkoiskuja kestävässä talossa asuvan pienikokoisemman ja huonompiseisokkisen miehen.
ulkoilmaa vasten olevien seinien osuus lämmitysenergian kulutuksesta 230m2 rinnetalossa
Uarvo kwh/a %/tot € €/MLP
0.347 10333 40 826.64 275.5
0.28 8338 35 667.04 222.3
0.25 7445 33 595.6 198.5
0.19 5648 27 451.84 150.6
0.15 4467 23 357.36 119.1
%/tot on seinien prosenttiosuus talon kokonais lämmitysenergian kulutuksesta
€ on seinien kautta menevän lämmönhukan hinta suorasähkönä (8 senttiä/kwh)
€/MLP on sama maalämpöä käytettäessä
Oheinen ehkä auttaa mieltämään eroja.
(laskentataulukko ei ole itseni tekemä, mutta vertailujen perusteella laskuri antaa samat arvot kuin muutkin käyttämäni laskurit)
Eli siis vuodessa hatara seinä polttaa 160 euroa. (0.15 - 0.35 ero) Onhan se raha sekin. Ehkä 1000 euroa kannattaisi laittaa, jos saisi ne huippuhyvät seinät.
0.25 - 0.28 ero on 4 euroa... parempiin seiniin kannattaa sijoittaa pääomaa kiinni maksimissaan 40 euroa?
matalaenergiaseinästä ei tosiaan montaa tonnia kannata mennä maksamaan verrattuna "tavalliseen" jos koettaa investoinnin taloudellista merkittävyyttä hakea
Että ensin hienosti mainostat omaa ratkaisua, ja sitten itse potkaiset jakkaran altasi.
Onhan toki pienempi U arvo aina parempi kuin isompi. ;)
mutta ei siitä pelkästä seinästä kannata paljoa maksaa. Tilanne muuttuukin merkittävästi kun maksat tonnin lisää seinästä ja pari tonttua muista rakneteista. Tämän eristyksiin käytetyn rahan voi kuitata jo rakennusvaiheessa koska säästöä tulee lämmitysjärjestelmissä.
Meillä esim sähkölämmitys, joka sekin oli yli investointi, sillä pelkillä kanava lämppäreillä olisi selvitty alle kolmella tonilla koko härdellistä.
Suorasähkölämmitys 650m3 taloon maksoi viimeisen 12kk aikana (erityisen kylmä, eli liki 5 astetta normaalia kylmempi talvi) alle 1000€.
Seinän osuus lämmitysjärjestelmän valintaan ei toki ole järisyttävä. Kannataa kuitenkin huomata seinän osuus kokonaiskulutukseen reaalimaailmassa. Kun seinissä on extra eristys, ovat myös nurkat lämpöisempiä ja sitä kautta todellinen lämpötila, jonka naisväki päättää on alempi.
Mielestäni on hullua pihistellä eristyksissä ja korvata se jatkuvaa huolenpitoa vaativilla laitteilla kuten MLP.
>mutta ei siitä pelkästä seinästä kannata paljoa maksaa.
Ei niin. Mutta jos samaan hintaan tai halvemmalla saa premmin eristävää seinää niin kannattaa miettiä miksi ois syytä laittaa se huonompi.
(PS. tuohon meidän esimerkkimökkiin ois lammin LL400 maksanut 2000€ mutta se ei ollut saatavilla vuonna 2003)
>Tilanne muuttuukin merkittävästi kun maksat tonnin lisää seinästä ja pari tonttua muista rakneteista.
Entistä enemmän kuluja takaisinmaksettavaksi...
>Tämän eristyksiin käytetyn rahan voi kuitata jo rakennusvaiheessa koska säästöä tulee lämmitysjärjestelmissä.
Mutta onko se järkevää.
Mielestäni energia kannattaa aina tuottaa mahdollisimman edullisesti ja jopa helposti. Ja tarvitaanhan sitä lämmintä vettäkin ja jäähdytystäkin.
>Meillä esim sähkölämmitys, joka sekin oli yli investointi, sillä pelkillä kanava lämppäreillä olisi selvitty alle kolmella tonilla koko härdellistä.
Mutta kun lattia on lämmin, voi huonetta pitää keskimäärin piitun viileänpänä kuin muutoin. Ilmanvaihtolämmityshän lämmittää huonetta väärin päin, ylhäältä alaspäin, niinkuin kattolämmitys.
>Suorasähkölämmitys 650m3 taloon maksoi viimeisen 12kk aikana (erityisen kylmä, eli liki 5 astetta normaalia kylmempi talvi) alle 1000€.
Meillä MLP tulee olemaan eka talvena ensimmäistä kertaa päällä ... näkeepi sitten.
>Seinän osuus lämmitysjärjestelmän valintaan ei toki ole järisyttävä. Kannataa kuitenkin huomata seinän osuus kokonaiskulutukseen reaalimaailmassa. Kun seinissä on extra eristys, ovat myös nurkat lämpöisempiä ja sitä kautta todellinen lämpötila, jonka naisväki päättää on alempi.
Tässä on paljonkin perää. Jos seinät hohkaa kylmää, ei kamalasti hyödytä olla sikahyvin eristetty katto ja lattia koska seinien viileyden vuoksi joutuu pitämään korkeampaa huonelämpötilaa...
>Mielestäni on hullua pihistellä eristyksissä ja korvata se jatkuvaa huolenpitoa vaativilla laitteilla kuten MLP.
Mun mielestä molempi parempi.
Ei se vaadi jatkuvaa huolenpitoa sen enempää kuin muutkaan laitteet. Toki maanantaikappaleita on jopa vesiboilereissakin. 25 vuoden päästä joutunee uusimaan kaikkia laitteita joissa on vesi.
Mitä vähemmän talo kuluttaa energiaa, sen edullisemman MLP laitteistonkin voi hankkia.
Ja mitä vähemmän energiaa kuluu, sen vähemmän pumppu käy ja sen pidenpään sen kuluvat osat kestää.
Ja jos lämpökaivoon päätyy niin edullinen maaviileä kannattaa ottaa käyttöön (esim. puhallinkonvektorin avulla).
aurinkojäähdytyksellä. Eivät tosin ole vielä kaupan härmässä, mutta keskieuroopassa niitä jo on. Talvella siitä saa hieman lämpöä.
Maaviileän teho on kovin onneton. Ilmamäärät eivät riitä energian siirtoon.
No yhden eteläikkunan se kyllä kompensoi.
Maalämpöjärjestelmä vaatii ison huollon viimeistään 15 vuoden kuluttua. Tod. näk. 5-10k€ huolto tehdään jo 10 vuoden kuluttua. Tässä hintahaarukassa on sitten mukana myös työt.
>aurinkojäähdytyksellä. Eivät tosin ole vielä kaupan härmässä, mutta keskieuroopassa niitä jo on. Talvella siitä saa hieman lämpöä.
Tuskin meidän elinaikana.
>Maaviileän teho on kovin onneton. Ilmamäärät eivät riitä energian siirtoon.
Höpönlöpön. Ilomanvaihdon kautta saa pari kilovattia jäähdytystehoa mutta puhallinkonvektorilla mielin määrin.
Puhallinkonvektorilla saadaan käytännössä sama teho kuin ILP:llä mutta jäähdytyksen "hyötysuhde" on monikymmenkertainen.
>Maalämpöjärjestelmä vaatii ison huollon viimeistään 15 vuoden kuluttua.
Höpötät taas.
>Tod. näk. 5-10k€ huolto tehdään jo 10 vuoden kuluttua.
Edelleen höpötät.
Tuttaville vaihdettiin mäntäkompura 20 vuoden kohdalla.
Kompurarempassa puhutaan 200€- parin tonnin remontista.
Uusi maalämpöpumppu maksaa alkaen 5000€.
> Tässä hintahaarukassa on sitten mukana myös työt.
Koko pannuhuoneen rakentaa joutuisa mies 10 tunnissa. Työtunnit kannattaa suhteuttaa siihen.
ja keskimäärin toteutuu 15 vuoden välein.
Joku voi selvitä 20 vuotta mutta ei se mikään alan vakio ole. Lisäksi menee kirtovesipumput ja litkut vaihtoon. 200€:lla ei oikein saa jääkaapin kompuraa vaihdatettua, joten se otettakoon vitsinä.
Ilmanvaihon kautta saa isoon taloon maaviileän kautta teoriassa karvan alle 2kW viilennystehon (1.8kW jos virtaus on 90l/s tulopuolella), eli et juuri mitää verrattuna siihen ylilämpöön joka ulkoa haluaa sisälle = puhutaan useista kilowateista. No pari astetta se pirtti voi sillä viiletä ennen kuin saavutetaan uusi isotrooppinen tasapaino.
Konvektorin kanssa tietty voi oikeasti jäähdyttääkin.
Aurinkokeräin malli on siitä kiva, että se muuttaa nykytekniikalla COP 1 suhteella kuuman viileäksi, eikä vie energiaa. Lämpöä niistä saa eteläsuomessa aina helmikuun lopulta marraskuuhun asti.
200€:lla sai about 5 vuotta vanhan kompuran vaihdettua koska vakuutusyhtiö maksoi loput.
(kokonaiskulut vakuutusyhtiölle tais olla alle 3000€)
Tarina oli taannoin www.maalampofoorumi.fi:ssä.
>Ilmanvaihon kautta saa isoon taloon maaviileän kautta teoriassa karvan alle 2kW viilennystehon (1.8kW jos virtaus on 90l/s tulopuolella),
Niinhän mie koetin sanoa.
> eli et juuri mitää verrattuna siihen ylilämpöön joka ulkoa haluaa sisälle = puhutaan useista kilowateista.
Meillä sisälämpö kuuminpoina kesäpäivinä pysyi alle 25 asteen yläkerrassa ja alle 22 asteen alakerrassa ilman minkään valtakunnan jäähdytystä.
Ja kun äsken tein gallupin ihmisten kesä-ajan sähkönkulutuksesta selvisi että hukkalämpöä kodinkoneista tulee 1500W.
Eli ole 90% varma että meidän mökkiin maaviileä tulee riittämään. (kts. aiemmat keskustelut kivitalon viileydestä)
>Konvektorin kanssa tietty voi oikeasti jäähdyttääkin.
Siksi alunperin nimen omaan puhuinkin maaviilesästä konvektorin kera.
>Aurinkokeräin malli on siitä kiva, että se muuttaa nykytekniikalla COP 1 suhteella kuuman viileäksi, eikä vie energiaa.
Ikiliikkujaa kun ei ole niin ... jos se ottaa käyttösähkönsä auringosta niin sen teho ei montaa wattia ole.
>Lämpöä niistä saa eteläsuomessa aina helmikuun lopulta marraskuuhun asti.
Hintaansanähden ne on ennen olleet turhan tehottomia. Mutta jos niitä alkaa saada halvalla eikä niitä tarvitse laittaa vesikatolle niin mikäjottei.
"Kun öljykattila 15-25 vuodenpäästä vetelee viimeisiään, on lämpöpumpussa odotettavissa ainoastaan kompressorin vaihto, joka maksaa tuolloin noin 5.000 markkaa."
IVT:n propagandan mukaan kompressorin saa siis vaihdettua alle 1000€:lla.
IVT omistajat pistänevät IVT myyjät lujille.