työmarkkinatuki ja opiskelu

Jos pystyt osoittamaan, että olet työmarkkinoiden käytettävissä, voit opiskella iltaopiskeluna. Tämä on laissa mainittu. Tästä on vakuutusoikeuden päätös. Kyseessä oli henkilö, joka oli opiskellut työn ohessa pitempään ja työt loppuivat. Tämä katsottiin, että työnteko oli ko. henkilön kohdalla mahdollista opiskeluista huolimatta ja hän oli oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Oli konkreettista näyttöä, että kykeni työntekoon ja siis olemaan työmarkkinoiden käytettävissä, koska oli tehnyt aikaisemmin töitä opiskelujen ohessa.

että joissakin tapauksissa on käynyt niin ettei ole oikeutta työttömyyskorvaukseen eikä opintotukiin. Voi joutua tilanteeseen, että ei saa työttömyyskorvauksia, koska tulkitaan opiskelijaksi, mutta opiskelu voi olla sellaista ettei se oikeuta opintotuen nostamiseen.

Voi siis olla väliinputoajakin...

Jussi 1 kirjoitti:

Jos pystyt osoittamaan, että olet työmarkkinoiden käytettävissä, voit opiskella iltaopiskeluna. Tämä on laissa mainittu. Tästä on vakuutusoikeuden päätös. Kyseessä oli henkilö, joka oli opiskellut työn ohessa pitempään ja työt loppuivat. Tämä katsottiin, että työnteko oli ko. henkilön kohdalla mahdollista opiskeluista huolimatta ja hän oli oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Oli konkreettista näyttöä, että kykeni työntekoon ja siis olemaan työmarkkinoiden käytettävissä, koska oli tehnyt aikaisemmin töitä opiskelujen ohessa.

Lue lisää

joissa on opiskeltu työn ohessa ja työttömäksi jäämisen jälkeen on täytynyt lopettaa opiskelu, jotta olisi saanut työttömyysajalle työttömyyskorvauksen.

Olisikin mukavaa, jos kaikille olisi samat lain tulkinnat ja sääntöjen soveltamiset.

" ..jos ei saa opintolainaa vanhojen "mokien" takia, se katsotaan silti sulle mahdollisuudeksi, vaikka et tosiasiassa sitä saisikaan. Vaihtoehtona opintotuki ja osa-aikatyö."
Jos opiskelija ei saa opintolainatakausta tai itse opintolainaa esim. menneiden luottotietojen takia, niin silloin sossulta saa opintolainaa vastaavan summan, joko sosiaalisena luottona (joka on ensisijainen) tai toimeentulotukena (mikäli kunnassa ei ole sosiaalista luototustoimintaa). Lisäksi opiskelija saa toimeentulotukea, mikäli hänellä on tukeen oikeuttavia menoja kuten lääkekuluja riittävästi, jolloin kynnys saada toimeentulotukea ylittyy.

Muuten, opintolaina on osa opintotukea. Opintotuki tarkoittaa kokonaisuutta joka muodostuu opintolainan takauksesta ja sillä nostettavasta lainasta, opintorahasta ja asumislisästä.

"Sossusta vastaavat, että heidän tehtävä ei ole rahoittaa opiskeluja. Tiedän muutaman poikkeustapauksen, jossa ovat myöntäneet toimeetulotuella mahdollisuuden saattaa opinnot loppuun."
Sosiaalitoimisto ei voi valita kenelle olisi tarkoituksenmukaisinta myöntää toimeentulotukea, vaan sitä on myönnettävä aina jos kriteerit täyttyy. Yleensä esteenä on ollut se, että opiskelija on joko oikeutettu opintotukeen, tai tästä oikeudesta on jäänyt käyttämättä vielä nostettavissa oleva opintolaina. Mutta jos tukikuukaudet ovat loppu tai opintopisteitä ei ole riittävästi kertynyt tarpeeksi, jolloin opintotuen maksu keskeytyy, niin kyllä se apu sieltä sossusta löytyy. Voi olla että ensimmäisellä kerralla soittaessa puhelimessa saattavat kiistää oikeuden toimeentulotukeen, mutta jos onnistuu saamaan ajan itse työntekijälle, niin yleensä rahaa tulee. Joidenkin isojen opiskelijakaupunkien sosiaalitoimistojen kanssa saattaa kyllä joutua pieneen paperisotaan, mutta kyllä toimeentulotukea yleensä on myönnetty opiskelijoillekin.

Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:

" ..jos ei saa opintolainaa vanhojen "mokien" takia, se katsotaan silti sulle mahdollisuudeksi, vaikka et tosiasiassa sitä saisikaan. Vaihtoehtona opintotuki ja osa-aikatyö."
Jos opiskelija ei saa opintolainatakausta tai itse opintolainaa esim. menneiden luottotietojen takia, niin silloin sossulta saa opintolainaa vastaavan summan, joko sosiaalisena luottona (joka on ensisijainen) tai toimeentulotukena (mikäli kunnassa ei ole sosiaalista luototustoimintaa). Lisäksi opiskelija saa toimeentulotukea, mikäli hänellä on tukeen oikeuttavia menoja kuten lääkekuluja riittävästi, jolloin kynnys saada toimeentulotukea ylittyy.

Muuten, opintolaina on osa opintotukea. Opintotuki tarkoittaa kokonaisuutta joka muodostuu opintolainan takauksesta ja sillä nostettavasta lainasta, opintorahasta ja asumislisästä.

"Sossusta vastaavat, että heidän tehtävä ei ole rahoittaa opiskeluja. Tiedän muutaman poikkeustapauksen, jossa ovat myöntäneet toimeetulotuella mahdollisuuden saattaa opinnot loppuun."
Sosiaalitoimisto ei voi valita kenelle olisi tarkoituksenmukaisinta myöntää toimeentulotukea, vaan sitä on myönnettävä aina jos kriteerit täyttyy. Yleensä esteenä on ollut se, että opiskelija on joko oikeutettu opintotukeen, tai tästä oikeudesta on jäänyt käyttämättä vielä nostettavissa oleva opintolaina. Mutta jos tukikuukaudet ovat loppu tai opintopisteitä ei ole riittävästi kertynyt tarpeeksi, jolloin opintotuen maksu keskeytyy, niin kyllä se apu sieltä sossusta löytyy. Voi olla että ensimmäisellä kerralla soittaessa puhelimessa saattavat kiistää oikeuden toimeentulotukeen, mutta jos onnistuu saamaan ajan itse työntekijälle, niin yleensä rahaa tulee. Joidenkin isojen opiskelijakaupunkien sosiaalitoimistojen kanssa saattaa kyllä joutua pieneen paperisotaan, mutta kyllä toimeentulotukea yleensä on myönnetty opiskelijoillekin.

Lue lisää

Missä voi opiskella julkisoikeutta? Onko se oikeustieteellissä? Hesa ja Turku ja Rovaniemen yliopistoissa voi oikeustedettä opiskella tietääkseni.
Missä tiedekunnassa on julkisoikeuden pääainemahdollisuus? Vai millä nimellä sitä kutsutaan, jos olet valmistunut siitä maisteriksi?
Sorry, en oikein osaa suunnistaa tuossa korkeakoulumaailmassa...

Kysymystäjä kirjoitti:

Missä voi opiskella julkisoikeutta? Onko se oikeustieteellissä? Hesa ja Turku ja Rovaniemen yliopistoissa voi oikeustedettä opiskella tietääkseni.
Missä tiedekunnassa on julkisoikeuden pääainemahdollisuus? Vai millä nimellä sitä kutsutaan, jos olet valmistunut siitä maisteriksi?
Sorry, en oikein osaa suunnistaa tuossa korkeakoulumaailmassa...

Lue lisää

Hallintotieteilijät voivat lukea pääaineenaan julkisoikeutta, eli kyse on yhteiskuntatieteellisestä tutkinnosta. Virallisesti julkisoikeuden lukijat valmistuvat hallintotieteiden maistereina. Käytän tuota "julkisoikeuden maisteri" -nickiä sen takia, että muuten tahdotaan helposti sekoittaa näihin varsinaisiin hallintotieteilijöihin, jotka ovat lukeneet tittelin mukaisesti pääaineenaan hallintotiedettä. Julkisoikeus on kuitenkin oppiaineena paljon lähempänä oikeustiedettä kuin hallintotiedettä (tai oikeastaan se on oikeustieteen erityisala), vaikka onkin luonteeltaan varsin poikkitieteellinen sieltä hallinnon ja juridiikan rajamailta.

Julkisoikeutta pääaineena voi lukea Vaasan, Tampereen ja Joensuun yliopistoissa. Lisäksi Lapin yliopistossa on myös julkisoikeuden opetusta, mutta siellä ollaan käsittääkseni enemmänkin erikoistuttu noihin sosiaalioikeuden kysymyksiin.

Julkisoikeuden opinnot pitävät sisällään hallinto-, valtiosääntö, finanssi-, EU-oikeuden ja yleisten oikeustieteiden opintoja sekä yliopistosta riippuen ympäristö- ja sosiaalioikeuden opintoja. Ero juristeihin on siinä että juristit lukevat kaikkia oikeustieteen osa-alueita, eli julkisoikeuden lisäksi myös rikos- ja prosessioikeutta sekä yksityisoikeutta, eli heidän tutkintonsa on niiltä osin laajempi. Toisaalta juristien opinnot julkisoikeudesta ovat varsin suppeat, muutaman opintoviikon laajuiset, kun taas julkisoikeuden pääainelukijat opiskelevat alaansa n. 75-95 vanhan ov:n laajuudelta koulutusohjelmasta riippuen.

Että näin, toivottavasti asia selveni, jos haluat tarkempia tietoja opinnoista niin niitä löytyy mainittujen yliopistojen kotisivuilta.

tapauksia kirjoitti:

joissa on opiskeltu työn ohessa ja työttömäksi jäämisen jälkeen on täytynyt lopettaa opiskelu, jotta olisi saanut työttömyysajalle työttömyyskorvauksen.

Olisikin mukavaa, jos kaikille olisi samat lain tulkinnat ja sääntöjen soveltamiset.

Lue lisää

työaikajärjestely takaa sitä, että mahdollisen uuden työn voisi samalla tavoin sovittaa yhteen opiskelun kanssa. Työvoimaviranomaiset katsonevat tässä tilanteessa opiskelun viemän ajan rajoitteeksi, joka estää työtöntä ottamasta vastaan tarjottua työtä.
Näinkö työvoimaviranomaiset asiaa todellisuudessakin perustelevat eivätkä vain minun kotikutoisissa päätelmissäni?
Millä tavoin luottokelvoton köyhä sitten rahoittaa opintonsa, joiden annin avuin hän pääsisi entistä rahaisammalle oksalle, pystyisi maksamaan mahdollisesti kertyneet velkansa, kuluttamaan aiempaa enemmän ja siten kierrättämään mammonaa talouselämän toivomaan tahtiin? Vai onko köyhän ainoa peli filunkipeli, jollei hän tyydy osaansa?

on korkeakouluopinnoissa varsin tiukka. Jos sinulla on tutkintoon johtava korkeakouluopiskelu kesken, etkä halua keskeyttää opintoja vähintään vuodeksi, sinulla on vain yksi mahdollisuus: osoittaa opintosi sivutoimisiksi opiskeluaikaisella vakiintuneella kokopäivätyöllä ja sen ohessa normaaliin tahtiin edenneillä opinnoilla.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sinun pitäisi esittää
a) työtodistukset kokopäivätyöstä melko pitkältä ajalta (jopa 2 vuotta, mutta armeliaimmat työvoimatoimikunnat hyväksyvät 10 kk)
b) opintorekisteriote sekä gradun ollessa kesken ohjaajan lausunto, jolla osoitat, että samaan aikaan kokopäivätyön kanssa olet opiskellut normaaliin tahtiin, siis suorituksia pitäsii olla keskimäärin vähintäänkin 2-2,5 ov/kk. Jotkut työvoimatoimikunnat vaativat 3 ov/kk.

Näiden opintosuoritusten pitäisi olla vieläpä tuoreita, eli se että olet pari vuotta sitten opiskellut 3 ov/kk kokopäivätyön ohella, ei vielä riitä vaan opintojen olisi pitänyt edetä välittämästi työnhakijaksi ilmoittautumista edeltävänä aikana.