työmarkkinatuki ja opiskelu

kuinka paljon saa vuoden aikana opiskella jotta on oikeutettu vielä työmarkkinatukeen? mitkä kaikki katsotaan opiskeluksi?eihän kansalais- tai seutuopistoja lueta mukaan,eikö ne ole vain harrastus toimia?onko oikeutettu mihinkään muuhun tukeen jos opiskelee "liikaa" ja menettää oikeuden työmarkkinatukeen?
111270
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Työttömyysturvalla ei voi opiskella mitään tutkintoon johtavaa koulutusta, vaikka se olisikin iltaopiskelua.
Jos sun opiskelut on yli 3 ov/kuukaudessa laajuudeltaan, katsotaan se päätoimiseksi opiskeluksi ->menetät työttömyysturvan.
Usein kysyvät myös opiskeluista, että onko ne sellaisia, jotka oikeuttavat opintotukeen. Jos ovat, siirtävät sut sitten opiskelijoiden kaartiin ja saat opiskella muulla kuin työkkärin rahoituksella eli opintotuella/-lainalla.

Opintotuella opiskelu on aika niukkaa, ja jos ei saa opintolainaa vanhojen "mokien" takia, se katsotaan silti sulle mahdollisuudeksi, vaikka et tosiasiassa sitä saisikaan. Vaihtoehtona opintotuki ja osa-aikatyö.

Sossusta vastaavat, että heidän tehtävä ei ole rahoittaa opiskeluja. Tiedän muutaman poikkeustapauksen, jossa ovat myöntäneet toimeetulotuella mahdollisuuden saattaa opinnot loppuun. Mutta se on siis vasta opiskelujen loppuvaiheessa, jolloin on kaikille edullisempaa että köyhä opiskelija saa ne viimein päätökseen, eikä jää roikkumaan ikuisesti jonnekin opiskelijan ja työttömän välimaastoon.

Jos sulla on tarpeeksi työhistoriaa (10 vuotta), voit opiskella työttömyyskorvauksella 2 vuotta.

Tai voit anoa, että työkkäri ostaa sulle ns. yksittäisen opiskelupaikan hakemaasi koulutukseen. Silloin saat suorittaa opinnot työkkärin korvauksella. Pitää vaan tehdä hyvä ja pätevä hakemus, jossa anot koulutuksen hyväksymistä, ja kuinka tulet hetimiten sen käytyäsi työllistymään. Jos saat alan työnantajalta lausunnon, että töitä on, kunhan opinot on käytynä, on hyvät mahdollisuudet että yksittäinen opiskelupaikka sulle ostetaan.

Äänestä
  • Jos pystyt osoittamaan, että olet työmarkkinoiden käytettävissä, voit opiskella iltaopiskeluna. Tämä on laissa mainittu. Tästä on vakuutusoikeuden päätös. Kyseessä oli henkilö, joka oli opiskellut työn ohessa pitempään ja työt loppuivat. Tämä katsottiin, että työnteko oli ko. henkilön kohdalla mahdollista opiskeluista huolimatta ja hän oli oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Oli konkreettista näyttöä, että kykeni työntekoon ja siis olemaan työmarkkinoiden käytettävissä, koska oli tehnyt aikaisemmin töitä opiskelujen ohessa.

    Äänestä

  • että joissakin tapauksissa on käynyt niin ettei ole oikeutta työttömyyskorvaukseen eikä opintotukiin. Voi joutua tilanteeseen, että ei saa työttömyyskorvauksia, koska tulkitaan opiskelijaksi, mutta opiskelu voi olla sellaista ettei se oikeuta opintotuen nostamiseen.

    Voi siis olla väliinputoajakin...

    Äänestä

  • Jussi 1 kirjoitti:

    Jos pystyt osoittamaan, että olet työmarkkinoiden käytettävissä, voit opiskella iltaopiskeluna. Tämä on laissa mainittu. Tästä on vakuutusoikeuden päätös. Kyseessä oli henkilö, joka oli opiskellut työn ohessa pitempään ja työt loppuivat. Tämä katsottiin, että työnteko oli ko. henkilön kohdalla mahdollista opiskeluista huolimatta ja hän oli oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Oli konkreettista näyttöä, että kykeni työntekoon ja siis olemaan työmarkkinoiden käytettävissä, koska oli tehnyt aikaisemmin töitä opiskelujen ohessa.

    joissa on opiskeltu työn ohessa ja työttömäksi jäämisen jälkeen on täytynyt lopettaa opiskelu, jotta olisi saanut työttömyysajalle työttömyyskorvauksen.

    Olisikin mukavaa, jos kaikille olisi samat lain tulkinnat ja sääntöjen soveltamiset.

    Äänestä

  • " ..jos ei saa opintolainaa vanhojen "mokien" takia, se katsotaan silti sulle mahdollisuudeksi, vaikka et tosiasiassa sitä saisikaan. Vaihtoehtona opintotuki ja osa-aikatyö."
    Jos opiskelija ei saa opintolainatakausta tai itse opintolainaa esim. menneiden luottotietojen takia, niin silloin sossulta saa opintolainaa vastaavan summan, joko sosiaalisena luottona (joka on ensisijainen) tai toimeentulotukena (mikäli kunnassa ei ole sosiaalista luototustoimintaa). Lisäksi opiskelija saa toimeentulotukea, mikäli hänellä on tukeen oikeuttavia menoja kuten lääkekuluja riittävästi, jolloin kynnys saada toimeentulotukea ylittyy.

    Muuten, opintolaina on osa opintotukea. Opintotuki tarkoittaa kokonaisuutta joka muodostuu opintolainan takauksesta ja sillä nostettavasta lainasta, opintorahasta ja asumislisästä.

    "Sossusta vastaavat, että heidän tehtävä ei ole rahoittaa opiskeluja. Tiedän muutaman poikkeustapauksen, jossa ovat myöntäneet toimeetulotuella mahdollisuuden saattaa opinnot loppuun."
    Sosiaalitoimisto ei voi valita kenelle olisi tarkoituksenmukaisinta myöntää toimeentulotukea, vaan sitä on myönnettävä aina jos kriteerit täyttyy. Yleensä esteenä on ollut se, että opiskelija on joko oikeutettu opintotukeen, tai tästä oikeudesta on jäänyt käyttämättä vielä nostettavissa oleva opintolaina. Mutta jos tukikuukaudet ovat loppu tai opintopisteitä ei ole riittävästi kertynyt tarpeeksi, jolloin opintotuen maksu keskeytyy, niin kyllä se apu sieltä sossusta löytyy. Voi olla että ensimmäisellä kerralla soittaessa puhelimessa saattavat kiistää oikeuden toimeentulotukeen, mutta jos onnistuu saamaan ajan itse työntekijälle, niin yleensä rahaa tulee. Joidenkin isojen opiskelijakaupunkien sosiaalitoimistojen kanssa saattaa kyllä joutua pieneen paperisotaan, mutta kyllä toimeentulotukea yleensä on myönnetty opiskelijoillekin.

    Äänestä

  • Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:

    " ..jos ei saa opintolainaa vanhojen "mokien" takia, se katsotaan silti sulle mahdollisuudeksi, vaikka et tosiasiassa sitä saisikaan. Vaihtoehtona opintotuki ja osa-aikatyö."
    Jos opiskelija ei saa opintolainatakausta tai itse opintolainaa esim. menneiden luottotietojen takia, niin silloin sossulta saa opintolainaa vastaavan summan, joko sosiaalisena luottona (joka on ensisijainen) tai toimeentulotukena (mikäli kunnassa ei ole sosiaalista luototustoimintaa). Lisäksi opiskelija saa toimeentulotukea, mikäli hänellä on tukeen oikeuttavia menoja kuten lääkekuluja riittävästi, jolloin kynnys saada toimeentulotukea ylittyy.

    Muuten, opintolaina on osa opintotukea. Opintotuki tarkoittaa kokonaisuutta joka muodostuu opintolainan takauksesta ja sillä nostettavasta lainasta, opintorahasta ja asumislisästä.

    "Sossusta vastaavat, että heidän tehtävä ei ole rahoittaa opiskeluja. Tiedän muutaman poikkeustapauksen, jossa ovat myöntäneet toimeetulotuella mahdollisuuden saattaa opinnot loppuun."
    Sosiaalitoimisto ei voi valita kenelle olisi tarkoituksenmukaisinta myöntää toimeentulotukea, vaan sitä on myönnettävä aina jos kriteerit täyttyy. Yleensä esteenä on ollut se, että opiskelija on joko oikeutettu opintotukeen, tai tästä oikeudesta on jäänyt käyttämättä vielä nostettavissa oleva opintolaina. Mutta jos tukikuukaudet ovat loppu tai opintopisteitä ei ole riittävästi kertynyt tarpeeksi, jolloin opintotuen maksu keskeytyy, niin kyllä se apu sieltä sossusta löytyy. Voi olla että ensimmäisellä kerralla soittaessa puhelimessa saattavat kiistää oikeuden toimeentulotukeen, mutta jos onnistuu saamaan ajan itse työntekijälle, niin yleensä rahaa tulee. Joidenkin isojen opiskelijakaupunkien sosiaalitoimistojen kanssa saattaa kyllä joutua pieneen paperisotaan, mutta kyllä toimeentulotukea yleensä on myönnetty opiskelijoillekin.

    Missä voi opiskella julkisoikeutta? Onko se oikeustieteellissä? Hesa ja Turku ja Rovaniemen yliopistoissa voi oikeustedettä opiskella tietääkseni.
    Missä tiedekunnassa on julkisoikeuden pääainemahdollisuus? Vai millä nimellä sitä kutsutaan, jos olet valmistunut siitä maisteriksi?
    Sorry, en oikein osaa suunnistaa tuossa korkeakoulumaailmassa...

    Äänestä

  • Kysymystäjä kirjoitti:

    Missä voi opiskella julkisoikeutta? Onko se oikeustieteellissä? Hesa ja Turku ja Rovaniemen yliopistoissa voi oikeustedettä opiskella tietääkseni.
    Missä tiedekunnassa on julkisoikeuden pääainemahdollisuus? Vai millä nimellä sitä kutsutaan, jos olet valmistunut siitä maisteriksi?
    Sorry, en oikein osaa suunnistaa tuossa korkeakoulumaailmassa...

    Hallintotieteilijät voivat lukea pääaineenaan julkisoikeutta, eli kyse on yhteiskuntatieteellisestä tutkinnosta. Virallisesti julkisoikeuden lukijat valmistuvat hallintotieteiden maistereina. Käytän tuota "julkisoikeuden maisteri" -nickiä sen takia, että muuten tahdotaan helposti sekoittaa näihin varsinaisiin hallintotieteilijöihin, jotka ovat lukeneet tittelin mukaisesti pääaineenaan hallintotiedettä. Julkisoikeus on kuitenkin oppiaineena paljon lähempänä oikeustiedettä kuin hallintotiedettä (tai oikeastaan se on oikeustieteen erityisala), vaikka onkin luonteeltaan varsin poikkitieteellinen sieltä hallinnon ja juridiikan rajamailta.

    Julkisoikeutta pääaineena voi lukea Vaasan, Tampereen ja Joensuun yliopistoissa. Lisäksi Lapin yliopistossa on myös julkisoikeuden opetusta, mutta siellä ollaan käsittääkseni enemmänkin erikoistuttu noihin sosiaalioikeuden kysymyksiin.

    Julkisoikeuden opinnot pitävät sisällään hallinto-, valtiosääntö, finanssi-, EU-oikeuden ja yleisten oikeustieteiden opintoja sekä yliopistosta riippuen ympäristö- ja sosiaalioikeuden opintoja. Ero juristeihin on siinä että juristit lukevat kaikkia oikeustieteen osa-alueita, eli julkisoikeuden lisäksi myös rikos- ja prosessioikeutta sekä yksityisoikeutta, eli heidän tutkintonsa on niiltä osin laajempi. Toisaalta juristien opinnot julkisoikeudesta ovat varsin suppeat, muutaman opintoviikon laajuiset, kun taas julkisoikeuden pääainelukijat opiskelevat alaansa n. 75-95 vanhan ov:n laajuudelta koulutusohjelmasta riippuen.

    Että näin, toivottavasti asia selveni, jos haluat tarkempia tietoja opinnoista niin niitä löytyy mainittujen yliopistojen kotisivuilta.

    Äänestä

  • tapauksia kirjoitti:

    joissa on opiskeltu työn ohessa ja työttömäksi jäämisen jälkeen on täytynyt lopettaa opiskelu, jotta olisi saanut työttömyysajalle työttömyyskorvauksen.

    Olisikin mukavaa, jos kaikille olisi samat lain tulkinnat ja sääntöjen soveltamiset.

    työaikajärjestely takaa sitä, että mahdollisen uuden työn voisi samalla tavoin sovittaa yhteen opiskelun kanssa. Työvoimaviranomaiset katsonevat tässä tilanteessa opiskelun viemän ajan rajoitteeksi, joka estää työtöntä ottamasta vastaan tarjottua työtä.
    Näinkö työvoimaviranomaiset asiaa todellisuudessakin perustelevat eivätkä vain minun kotikutoisissa päätelmissäni?
    Millä tavoin luottokelvoton köyhä sitten rahoittaa opintonsa, joiden annin avuin hän pääsisi entistä rahaisammalle oksalle, pystyisi maksamaan mahdollisesti kertyneet velkansa, kuluttamaan aiempaa enemmän ja siten kierrättämään mammonaa talouselämän toivomaan tahtiin? Vai onko köyhän ainoa peli filunkipeli, jollei hän tyydy osaansa?

    Äänestä

olen mitä luultavammin jäämässä ensi perjantaina työttömäksi. Torstaihin mennessä pitäisi päättää ilmoittautuako ensi vuodeksi yliopistoon vai ei. Olen gradua vaille valmis, joten opiskelu ei mitenkään haittaa tarjotun työn ottamista. Jos olen kirjoitta yliopistolla, voisin mahdollisen työttömyysajan aikana valmistua. Muussa tapauksessa pitäisi keskeyttää opinnot. Kaikki asiat olisi helpompi hoitaa, kun on virallisesti vielä kirjoilla yliopistolla. Sähköpostiasiat jne. Mutta: kuinka käy työttömyysturvan? Olenko oikeutettu saamaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa (Liittoni on KAJ)? Opintotukeen minulla ei ole oikeutta. Opintojen sivussa olen työskennellyt monta vuotta, oli kylläkin yötyö aikaisemmin. Viimeisen vuoden ajan olen tehnyt päivätöitä, enkä ole kartuttanut opintoviikkoja.
Tietääkö kukaan varmasti oman kokemuksen pohjalta, kuinka asia on?

Äänestä
  • on korkeakouluopinnoissa varsin tiukka. Jos sinulla on tutkintoon johtava korkeakouluopiskelu kesken, etkä halua keskeyttää opintoja vähintään vuodeksi, sinulla on vain yksi mahdollisuus: osoittaa opintosi sivutoimisiksi opiskeluaikaisella vakiintuneella kokopäivätyöllä ja sen ohessa normaaliin tahtiin edenneillä opinnoilla.

    Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sinun pitäisi esittää
    a) työtodistukset kokopäivätyöstä melko pitkältä ajalta (jopa 2 vuotta, mutta armeliaimmat työvoimatoimikunnat hyväksyvät 10 kk)
    b) opintorekisteriote sekä gradun ollessa kesken ohjaajan lausunto, jolla osoitat, että samaan aikaan kokopäivätyön kanssa olet opiskellut normaaliin tahtiin, siis suorituksia pitäsii olla keskimäärin vähintäänkin 2-2,5 ov/kk. Jotkut työvoimatoimikunnat vaativat 3 ov/kk.

    Näiden opintosuoritusten pitäisi olla vieläpä tuoreita, eli se että olet pari vuotta sitten opiskellut 3 ov/kk kokopäivätyön ohella, ei vielä riitä vaan opintojen olisi pitänyt edetä välittämästi työnhakijaksi ilmoittautumista edeltävänä aikana.

    Äänestä

Pääperiaate on se, että työttömältä on kielletty kaikenlainen opiskelu lukuunottamatta työkkärin pilipalikursseja ja selkeitä harrastusjuttuja työväenopistossa.

Jo pelkkä oppilaitoksessa kirjoillaolo riittää eväämään työttömyystuen. Vain yliopiston vähintään vuodeksi antama keskeyttämistodistus on poikkeus säännöstä.

On sitten jokunen työkkäri, joissa saatetaan katsoa läpi sormien työttömän opiskelua, jos siihen ei ole mahdollista saada opintotukea. Homma pelaa niin kauan kuin TE-keskuksissa oleva työttömyysasiamies ei työkkärin suhtautumisesta valita. Siksi tällaisia työkkäreitä ei juuri ole.

Työtöntä syytetään passiivisuudesta, mutta järjestelmä pakottaa siihen, jos hengissä aikoo pysyä, sillä liki puolelle miljoonalle (oikea määrä) työttömälle ei työtä millään riitä, kiitos yhteiskunnassa meneillään olevien ahneiden pitojen. Näin työttömästä on tehty kaikkien muiden sylkykuppi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mitämitä???? kirjoitti:

kuinka paljon saa vuoden aikana opiskella jotta on oikeutettu vielä työmarkkinatukeen? mitkä kaikki katsotaan opiskeluksi?eihän kansalais- tai seutuopistoja lueta mukaan,eikö ne ole vain harrastus toimia?onko oikeutettu mihinkään muuhun tukeen jos opiskelee "liikaa" ja menettää oikeuden työmarkkinatukeen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu