Rikkaus kustantaa aina itse itsensä
Jos ruotsin kieli olisi rikkaus Suomessa, se kantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle.
Ruotsin pakottaminen koko kansalle alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle.
Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen vaikutuksia saa aliarvioda.
On olemassa vain yksi matematiikka, yksi biologia ja yksi voimistelu ym. niitä ei voi korvata. Siksi niitä kaikkia opetetaan kaikissa maailman kouluissa. Kieliä on monia, eikä niitä kaikkia voi opiskella, siksi pitää tehdä oikeita valintoja, eikä valita ruotsia. Kun koetaan, että ruotsin kielestä ei ole hyötyä, sitä ei haluta opiskella, eikä sitä siksi käytetä. Koska ruotsin kieli ei ole rikkaus Suomessa, se ei kustanna itseään ja siksi sitä pitää tekohengittää pakottamisen muodossa koko kansalle.
Koska Suomessa ei polittisin keinoin voida, eikä onnistuta lisäämään ruotsin kielen hyödyllisyyttä, ollaan päädytty muodostamaan esteitä yksikieliselle suomenkieliselle toiminalle Suomessa, ruotsin kielen tukemiseksi. Siitä on syntynyt järjetön tilanne, jossa estetään suomenkielisen enemmistön kaikenlainen menestyminen ja sivistyksen kehitys, vähemmistön identiteettiä tekohengittämällä. Tämä ilmenee mm. siten, että Suomessa helpotetaan pääsyä opiskelemaan ruotsin kielellä huomattavasti vähäisemmillä tiedoilla ja taidoilla. Tämä on aiheuttanut vaikutelman että opiskelupaikat ovat ensi sijaisesti tarkoitettu ruotsinkielisille, ja jäljelle jäävät paikat voidaan jakaa suomenkielsille jotka opettelevat ruotsia.
Pakkoruotsin "rikkaus" on tehty keinotekoisesti aiheuttamalla haittaa niille, jotka eivät sitä osaa, käytä tai opiskele sillä kielellä. Tämä on aiheuttaa sen, että ruotsin kielentutkinto ja -taito vaaditaan työtilanteissa, joissa asia pystyttäsiin hoitamaan ja käsittelemään todellisesti yksikielisessä Suomessa pelkästään suomenkielellä. Näin on esimerkisksi Itä-Suomessa, jossa venäjän kieli ruotisin kielen sijasta, olisi paljon tärkeämpi hallita nyt ja varsinkin tulevaisuudessa.
Siten ruotsin kielen keinotekoinen hyöty on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.
Vain saduissa rikkaudet tulevat ilmaiseksi. Todellisuudessa me kuitenkin asumme rajallisessa maailmassa, jossa resurssit ovat rajallisia. Ihminen ei ole mikään kone, ruotsinopiskelu vie aikaa ja sitä kautta se on poissa jostain muusta tärkeämmästä aineesta. Ei kielitaito lisäänny jos osaa ruotsia jonkun toisen kielen kustannuksella. Vuorokaudessa on rajalliset 24h. Vain typerykset eivät ymmärrä, että suomalaiset haluavat oppia tarpeellisia kieliä, jotka oikeasti ovat hyödyksi. Pakkoruotsi on ryöstökieli, koska se estää suomalaisia oppimasta oikeita sivistyskieliä.
ryöstöruotsi, ryöstökieli vrt. ryöstökalastus, ryöstöviljely
Jos ruotsin kieli olisi rikkaus Suomessa, se kantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle.
Ruotsin pakottaminen koko kansalle alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle.
Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen vaikutuksia saa aliarvioda.
On olemassa vain yksi matematiikka, yksi biologia ja yksi voimistelu ym. niitä ei voi korvata. Siksi niitä kaikkia opetetaan kaikissa maailman kouluissa. Kieliä on monia, eikä niitä kaikkia voi opiskella, siksi pitää tehdä oikeita valintoja, eikä valita ruotsia. Kun koetaan, että ruotsin kielestä ei ole hyötyä, sitä ei haluta opiskella, eikä sitä siksi käytetä. Koska ruotsin kieli ei ole rikkaus Suomessa, se ei kustanna itseään ja siksi sitä pitää tekohengittää pakottamisen muodossa koko kansalle.
Koska Suomessa ei polittisin keinoin voida, eikä onnistuta lisäämään ruotsin kielen hyödyllisyyttä, ollaan päädytty muodostamaan esteitä yksikieliselle suomenkieliselle toiminalle Suomessa, ruotsin kielen tukemiseksi. Siitä on syntynyt järjetön tilanne, jossa estetään suomenkielisen enemmistön kaikenlainen menestyminen ja sivistyksen kehitys, vähemmistön identiteettiä tekohengittämällä. Tämä ilmenee mm. siten, että Suomessa helpotetaan pääsyä opiskelemaan ruotsin kielellä huomattavasti vähäisemmillä tiedoilla ja taidoilla. Tämä on aiheuttanut vaikutelman että opiskelupaikat ovat ensi sijaisesti tarkoitettu ruotsinkielisille, ja jäljelle jäävät paikat voidaan jakaa suomenkielsille jotka opettelevat ruotsia.
Pakkoruotsin "rikkaus" on tehty keinotekoisesti aiheuttamalla haittaa niille, jotka eivät sitä osaa, käytä tai opiskele sillä kielellä. Tämä on aiheuttaa sen, että ruotsin kielentutkinto ja -taito vaaditaan työtilanteissa, joissa asia pystyttäsiin hoitamaan ja käsittelemään todellisesti yksikielisessä Suomessa pelkästään suomenkielellä. Näin on esimerkisksi Itä-Suomessa, jossa venäjän kieli ruotisin kielen sijasta, olisi paljon tärkeämpi hallita nyt ja varsinkin tulevaisuudessa.
Siten ruotsin kielen keinotekoinen hyöty on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.
Vain saduissa rikkaudet tulevat ilmaiseksi. Todellisuudessa me kuitenkin asumme rajallisessa maailmassa, jossa resurssit ovat rajallisia. Ihminen ei ole mikään kone, ruotsinopiskelu vie aikaa ja sitä kautta se on poissa jostain muusta tärkeämmästä aineesta. Ei kielitaito lisäänny jos osaa ruotsia jonkun toisen kielen kustannuksella. Vuorokaudessa on rajalliset 24h. Vain typerykset eivät ymmärrä, että suomalaiset haluavat oppia tarpeellisia kieliä, jotka oikeasti ovat hyödyksi. Pakkoruotsi on ryöstökieli, koska se estää suomalaisia oppimasta oikeita sivistyskieliä.
ryöstöruotsi, ryöstökieli vrt. ryöstökalastus, ryöstöviljely
Vastaukset 9
Vanhimmat
OSaamalla ruotsia ja saamamma ylioppilaskirjoituksista arvosanan L, saa aina stipendin ruotsin kielestä.
Juuri kerroit esimerkin kuinka ruotsintaito ei ole oikea hyöty, vaan stipedein kannustettu rasite. Stinpedillä yritetään saada ihmiset opiskelemaan turhaa kieltä, koska siitä ei ole muuta todellista hyötyä.
"Olet elävä esimerkki typeryksestä"
Kiitos samoin.
Entäpä jos pääsee ruotsiin töihin?
"Stinpedillä yritetään saada ihmiset opiskelemaan turhaa kieltä, koska siitä ei ole muuta todellista hyötyä."
Niinpä, kun auto hajoaa maantielle, on hyöyty, että on käynyt autolinjan. Kun menee lomalle ruotsiin, on hyöty osata kieltä.
Ruotsissa pärjää englannilla. Mihin suomessa tarvitaan ruotsia?
" Ruotsissa pärjää englannilla. Mihin suomessa tarvitaan ruotsia?"
Sinun kiusaksesi ruotsin kieli on Suomeen otettu.
Ruotsin opiskelun huono henki on kiinni itse opiskelijan asenteesta. Jos kavereiden ja fennomaanivanhempien keskuudessa syntyy jo varhain keskustelua ja propagandaa ruotsin kielen karmeudesta, niin silloin on aivan turha syyttää itseään siitä, että ruotsi ei vain suju.
Ne, jotka osaavat ruotsia, eivät usein edes valita sen tarpeellisuudesta. Se porukka, joka rnta rottingilla taas on polkemassa ruotsin opetusta maanrakoon, omaa numerorivin 5,5,5,4,6 tms. Paitsi tietysti kielipolitiikka-palstalla, jossa jokainen on ylläri ylläri sattumoisin kirjoittanut ruotsista laudaturin, vaikka sen opetusta vastustaakin, haha haha.
Eli kannattaa miettiä ensinnäkin sitä, että johtuuko sen tarpeettomuus siitä, että et sitä tule koskaan MISSÄÄN TILANTEESSA tarvimaan vai siitä, että asenteesi ja numerosi ovat vain surkeat. Vielä sanottakoon, että ruotsi on maailman helpoin kieli; jos saksa tai ranska tai venäjä tms. tuntuu hyödyllisemmältä, niin kannattaa kuitenkin miettiä luonnistuisivatko nekään, jos asennevamman takia ei pysty opiskelemaan edes maailman helpointa kieltä kunnolla.
Lukion oppimäärässä on paljon muutakin turhaa, ja tietysti eri ihmiset mieltävät eri asiat hyödyllisiksi. Itse olen esimerkiksi sitä mieltä, että lyhyt matematiikka on ihan turha; ehdottomasti tulee valita pitkä. Mutta sehän on vain minun mielipiteeni, eikä minun tarvitse sitä enää tämän jälkeen massapostata millekään palstalle, kuten fennoilla on tapana näitä ruotsi-aiheita lähetellä.
...sivuuttaa argumentit ruotsin kielen pakollista opetusta vastaan "asennevammana". Tosiasia on, että pakkoruotsia ei voi perustella samalla tavoin kuin pakkomatematiikkaa tai pakkohistoriaa. Vaikka englannin kielen osaaminen on nykyisessä globalisoituneessa maailmassa pärjäämisen kannalta hyvin olennainen taito, ei sekään ole pakollinen. Taloudellisesta näkökulmasta Suomessa tarvittaisiin enemmän muiden kielten osaajia: ruotsin kielen osaaminen taas on ylimitoitettua.
Historiallisilla perusteilla pakkoruotsia ei myöskään voi perustella. Suomi on ollut myös osa Venäjää, jolloin venäjän kieli oli hallintokielenä osa ns. koulusivistystä. Tällä perusteella ei kuitenkaan vaadita venäjän kieltä pakolliseksi Suomen kouluihin tänä päivänä. Ajat muuttuvat. Suomi on käytännössä lähes täysin yksikielinen maa.
On varsin hyvä, että ruotsinkielisille tarjotaan opetusta ja palveluita äidinkielellä. Se on myös perusteltua valtion virallisella kaksikielisyydellä. Viralliseen kaksikielisyyteen ei kuitenkaan kuulu, että kaikkien tulisi osata puhua molempia kieliä.
Usko tai älä, mutta itse sain loppuarvosanaksi ruotsista lukiossa 9, ja kirjoitinkin siitä kohtuullisesti (kun ruotsin kirjoittaminen oli jo vapaaehtoista) magnan keskipitkästä, jokusen pisteen alle eximian. Ruotsi ei ole ollut koskaan minulle vaikea kieli. Lisäksi olen hyvillään siitä, että hallitsen ruotsin kohtuullisesti. Harmittaa, etten hallitse sitä vielä paremmin.
Minulle ruotsin kielen osaamisesta on ollut iloa, ja kaikkien kielten osaaminen on mielestäni rikkaus. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisin ruotsin kielen pakollisuutta hyvänä asiana. Vapaavalintaisuus olisi ainut rationaalinen ratkaisu vieraiden kielten valinnan suhteen. "Toinen kotimainen" on täysin vieras kieli etenkin Suomen yksikielisten alueiden (kuten Pohjois-Suomen) suomenkielisille.
Mitä järkeä on tuhlata aikaa ruotsin kielen polkemiseen? JOs ei ossaa kieltä ei ossaa.
Ei täällä palstalla kuitenkaan opetussuunnitelmia muuteta.
Ruotsin kursseilla oli oikein kivaa kun valitsi kurssin söpöimmän tytön ja riisui tätä mielessään pitkin kurssia ja heitteli tavaroita ikkunasta jos sellaisen paikan sattui saamaan. Tosin sainkin loppunumeroksi vitosen, mutta ulla oli niin seksikäs tyttö että se meni hänen piikkiinsä.