Naapurissa asustaa n. 50 kymppinen pariskunta, joilla ei lapsia. Kyseessä paritalo, ja muutettu sinne keväällä. Naapurin mies on muutaman kerran ärähtänyt lapsille, viimeksi viikonlopulla. Vieraita tuli, ja lapset olivat parvekkeelle. Ei mennyt kuin puoli minuuttia, kun naapurin mies huuteli lapsille, että pitäkää pienempää ääntä, sovitaanko niin. Ja ne äänet olivat lasten iloisia ääniä, kun pitkästä aikaa nähtiin hyviä tuttuja. Ihmetyttää miehen käytös. Kello oli silloin klo 19.30. Mitä mieltä olette? En haluaisi riitaantua naapurin kanssa, mutta käytös ärsyttää.
Piukkahermoinen naapuri
ihmetyttää
51482
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Äänet välillä häiritsevät jos ne huutaa kurkku suorana.Kyllä jämpti on näin.
Kyllä noi "ärähdykset" yleensä johtuu pitempiaikaisesta häiriöstä. Oli se sitten vaikka viattomien pikkumuksujen "iloista ääntä".
Katsos kun varsinkin, jos ei ole omia lapsosia, niin miksi pitäisi sietää jatkuvaa kiljuntaa yms. jostain metrin päästä..?
No, siinähän ihmettelet ihan rauhassa vaan. Toivottavasti naapurin mies ei hermostu tosissaan. Ihan vaan teitä ajatellen, kun on niitä lapsiakin...
paljon kuin lähtee! Ärsyttää jos edes lasten ääntä ei sais kuulua päiväs aikaan. Halvatun vanhat kääkät!!!
liioitella. Itselläni on kaksi pientä lasta eikä meillä huudeta kurkkusuorana. Kyllä lapselle täytyy opettaa muiden huomioon ottamista pienestä pitäen.
Leikkimiselle ja hauskanpitämiselle EI ole mikään edellytys että huudetaan niin paljon kun "ääntä lähtee".
Itse heräsin nykyisessa asunnossani asuessa useana aamuna lapsien aiheuttamaan "meteliin". Ensimmäinen reaktioni oli tietenkin armoton vitutus tyyliin "helevettiäkö riehuvat ja herättävät ihmiset..."
Mutta kun muutamana aamuna aivan uteliasuuttani kuuntelin tätä "meteliä", niin tulin aivan toisiin aatoksiin...
Siellähän leikittiin tasan samoja leikkejä, joita olen myöskin itse tuossa aivan samalla pihalla leikkinyt joskus 15-20v sitten... (lapsuuden kotini sijaitsi naapurissa)
Tämän jälkeen iski sellaine eräänlainen haikeus... ja ymmärrys... kuinka helppoa elämä silloin vielä oli, ja kuinka hauskaa itsellänikin silloin joskus oli kaverien kanssa... ja kuinka monta ihmistä me häiritsimme silloin omilla leikeillämme...
Nykyään ko "mekkala" ei enään häiritse... tai jos häiritsee, niin pistän vain ikkunan kiinni...
Antakaa lapsien nauttia lapsuudestaan... Ei se kuitenkaan ikuisuutta kestä...
T: entinen "mekastaja", nykyinen 3-vuorotyöläinen