BAL testin tarkemmat tulokset
Näytteeksi on lähetetty alveolaaritasoa edustava BAL-neste, jossa epiteelisolukon määrä vaihtelee 3,5 - 4,5 %. Solukonsentraatioksi on laskettu 162 E6/l, mikä tupakoivalla on lievästi koholla. ( tämä kohta outo, sillä en ole koskaan tupakoinut )
Verikontaminaatiota ei näytteitssä tule esille.
MGG-värjätyssä tuorenäytteessä nähdään 86,5% makrofageja, 12 % lymgosyyttejä ja 1,5 % neutrofiileja. Eosinofiileja tai basofiileja ei tavata.
Papa-värjätyssä alkoholifiksoidussa näytteessä nähdään makrofageja 92%, lymfosyyttejä 7,5% ja neotrofiileja 0,5%. Eosinofiliaa ei tavata.
Merkkejä pölyaltistuksesta ei tule esille. Atyyppisia tai maligneja kasvainsoluja ei ole nähtävissä.
Kyseessä on BAL-neste, jossa lievästi koholla oleva solumäärä, mutta jossa solujakauma on kuitenkin normaali. Immunoaktivaatioon viittaavaa lymfosytoosia ei tule esille eikä myöskään eosinofiliaa tavata.
Kuka osaa kertoa mikä on normaali solutaso? Paljonko on "lievästi" nousua - ja onko lääkäri tässä tarkoittanut tai viitannut siihen oletukseen että tutkittava olisi tupakoinut?
..
Näytteeksi on lähetetty alveolaaritasoa edustava BAL-neste, jossa epiteelisolukon määrä vaihtelee 3,5 - 4,5 %. Solukonsentraatioksi on laskettu 162 E6/l, mikä tupakoivalla on lievästi koholla. ( tämä kohta outo, sillä en ole koskaan tupakoinut )
Verikontaminaatiota ei näytteitssä tule esille.
MGG-värjätyssä tuorenäytteessä nähdään 86,5% makrofageja, 12 % lymgosyyttejä ja 1,5 % neutrofiileja. Eosinofiileja tai basofiileja ei tavata.
Papa-värjätyssä alkoholifiksoidussa näytteessä nähdään makrofageja 92%, lymfosyyttejä 7,5% ja neotrofiileja 0,5%. Eosinofiliaa ei tavata.
Merkkejä pölyaltistuksesta ei tule esille. Atyyppisia tai maligneja kasvainsoluja ei ole nähtävissä.
Kyseessä on BAL-neste, jossa lievästi koholla oleva solumäärä, mutta jossa solujakauma on kuitenkin normaali. Immunoaktivaatioon viittaavaa lymfosytoosia ei tule esille eikä myöskään eosinofiliaa tavata.
Kuka osaa kertoa mikä on normaali solutaso? Paljonko on "lievästi" nousua - ja onko lääkäri tässä tarkoittanut tai viitannut siihen oletukseen että tutkittava olisi tupakoinut?
..
Vastaukset 9
Vanhimmat
Omaani en tähän viitsinut kirjoittaa, kun on aika vastaava kun tämäkin.
(kiitos sille jonka BAL on)
Olisi hyvä jos kirjoittaisitte niitä tänne. Nähdään sitten miten näitä testejä analysoidaan.
Alveoliitin tyypillisimmät oireet ovat yskä, hengenahdistus ja kuumeilu ns. flunssamainen olo.
Oireet ilmaantuvat allergeenille herkistyneille usein äkillisinä kohtauksina 4-8 tunnin kuluttua allergeenialtistuksesta. Usein oireet kuitenkin kehittyvät ilman äkillisiä kohtauksia siten, että sairastunut kärsii kuivasta yskästä ja mahdollisesta iltalämpöilystä ja huomaa fyysisen suorituskykynsä laskeneen.
Taudin äkillisessä vaiheessa keuhkoista kuullaan ritinöitä tai pienirakkulaisia rahinoita. Keuhkojen röntgen kuvassa nähdään tuolloin miliaarisia pienitäpläisiä infiltraatteja, joita on kaikkialla keuhkoissa painottuen alalohkoihin.
Keuhkojen alaosissa voi olla maitolasimaisia samentumia ja Kerleyn c-viivoja alveolaarisen eksudaation merkkinä. Vähäiset parenkyymimuutokset ovat selvimmin kuvannettavissa HRCT:lla.
Kroonisissa tapauksissa nähdään fibroosia, joka painottuu keuhkojen ylälohkoihin.
Lasko ja CRP ovat koholla akuutissa vaiheessa, lisäksi veressä todetaan leukosytoosia.
Useimmissa tapauksissa seerumissa todetaan antigeenispesifisiä IgG-vasta-aineita tautia aiheuttaneille altisteille. Antigeenispesifiset IgG- vasta-aineet ovat merkkinä altistumisesta ja täydentävät anamneesia. Yksistään niiden osoittamiseen ei diagnoosia voida perustaa.
Kliinis-fysiologisista löydöksistä diagnoosin kannalta keskeisimmät ovat alentunut valtimoveren happiosapaine ja huonontunut keuhkojen diffuusiokapasiteetti. Lisäksi todetaan ventilaatio-perfuusiosuhteen häiriö.Spirometriassa todetaan restriktiivinen ventilaatiohäiriö, kun keuhkojen venyvyys huononee.
EKG:ssä todetaan epäspesifisiä ST-T- muutoksia. Bronkoalveolaarisessa huuhtelunesteessä (BAL) kokonaissolumäärä ja lymfosyyttien määrä (yli 40% kokonaissolumäärästä) ovat lisääntyneet.
Auttaja- ja estäjä-T-solujen suhde on yleensä pienentynyt l. estäjä-T-lymfosyyttejä on suhteellisesti enemmän
Akuutissa vaiheessa otetussa keuhkobiopsiassa nähdään keuhkorakkuloiden ja respiratoristen bronkiolien seinämässä soluinfiltraatiota, mikä koostuu aluksi liuskatumaisista leukosyyteistä, myöhemmin lymfosyyteistä ja monosyyteistä.
Samoilla alueilla on myös epiteloidisolugranuloomia, Langhansin jättisoluja ja vierasesinejättisoluja, lisäksi verisuonissa havaitaan vaskuliittimuutoksia. Taudin kroonisessa vaiheessa granuloomat korvaantuvat fibroosilla ja interstitielli fibroosi hallitsee histologista kuvaa.
Allergisen alveoliitin diagnoosin tulee täyttää tietyt, kansainvälisesti hyväksytyt kriteerit.
Niitä ovat kolme ns. pääkriteeriä
l. 1. altistuminen orgaanisille pölyille on osoitettavissa,
2. potilaalla on alveoliittiin sopivat oireet ja
3. thx-kuvassa nähdään alveoliittiin sopivat löydökset. Lisäkriteerit ovat seuraavat:
1. potilaan keuhkoista kuullaan pienirakkulaisia rahinoita,
2. keuhkojen diffuusiokapasiteetti on pienentynyt,
3. valtimoveren happiosapaine tai -kyllästeisyys on pienentynyt tai on levossa normaali ja laskee alle normaalin rasituksessa,
4. spirometriassa todetaan restriktiivinen ventilaatiohäiriö,
5. keuhkobiopsiassa on alveoliittiin sopiva histologinen löydös,
6. altistuskokeessa on myönteinen tulos.
Kaikkien pääkriteerien ja vähintään kahden sivukriteerin pitää täyttyä ja muiden samanlaisia oireita ja löydöksiä aiheuttavien sairauksien pitää olla poissuljettu ennen kuin diagnoosi on varma.
Erotusdignostisina vaihtoehtoina tulevat kyseeseen mm. mykoplasmapneumonia, sarkoidoosi, viruspneumoniat ja miliaaritbc.
Ensisijainen hoito on allergeenialtistuksen lopettaminen. Mikäli uutta altistusta vältetään, häviävät pääasialliset oireet ja kliiniset löydökset muutaman viikon ja rtg-löydökset muutaman kuukauden kuluessa ilman lääkehoitoakin. Kliinis-fysiologisista toimintamittareista normaalistuu nopeimmin valtimoveren happiosapaine (0-3kk:ssa), sen jälkeen spirometria löydökset (yl.1-12kk:ssa) ja hitaimmin keuhkojen diffuusiokapasiteetti (kuukausissa).
Taudin akuutissa vaiheessa potilas kuuluu sairaalahoitoon. On tärkeää huolehtia riittävästä hapetuksesta turvaamista. Kun diagnostiset toimenpiteet on tehty, voidaan aloittaa per oraalinen kortikosteroidilääkitys oireiden helpottamiseksi. Kortikosteroidihoito nopeuttaa toipumista, mutta ei paranna pitkäaikaisennustetta.
Potilas on työkyvytön niin kauan kuin hänellä on oireita ja keuhkojen toiminta on epänormaalia.
Käytännössä tämä aika on 3-6 kuukautta.!!!!
Taudin uusiutumisen ehkäisemiseksi on allergeenialtistuksen välttäminen olennaista. Ensi sijaisesti saneerataan ympäristö tautia aiheuttaneesta biologisesta pölystä. Ellei tähän pystytä, on käytettävä pölyisessä työssä tehokastaP2-luokan suodattimella varustettua hengityssuojainta.
Uudelleenkoulutusta on myös tarvittaessa harkittava.
Taudin uusiutuminen saattaa johtaa keuhkofibroosiin.
Kuolleisuus on n. 1%.
Myös normaalisti toipuneiden keuhkoissa on kotimaisessa 10-vuotisseurannassa todettu HRCT:llä 23%:lta emfyseemaa joko yksinään tai yhdessä keuhkofibroosin kanssa. Pelkästään emfyseemaa todettiin 15%:lta. Tauti aiheuttaa siten n. neljännekselle sairastuneista pysyviä keuhkovaurioita.
sieltä löytyy opetusmatskuna myös jo keuhkojen muutosten tasolle yltäneiden sairaiden keuhkokuvia.
Tuo onkin mielenkiintoista. Pitäisikö tehdä tuo HRCT-kuvaus? Näyttääkö se juuri alkuvaiheen alveoliitin tuottamat muutokset? Siis onko kenelläkään tietoa, paljonko paremmin näyttää kuin thx-rtg?
Mutta toisaalta ymmärrän kyllä, ettei omia tietojaan moni tänne halua laitella.
No tuosta mun BAL tutkimuksestahan on lausunto, että on loppuviimein täysin normaali. Vaikkakin siis solulisää, joka tupakoimattomalla tarkoittaisi tulehdusta. Alveolitason makrofageja oli myös, joten jotakin siellä keuhkoissa on käväissyt jossakin sairastumisen vaiheessa.
Tietokonekuvaus on mun keuhkoista tehty myös, eikä siinä keuhkolääkärin mukaan näkynyt muutoksia. Jotenkin ymmärsin, että on suht tarkka, muttei niin tarkka kuin magneettikuvaus. Joku väitti, ettei tietokonekuvauksessa näy välttämättä alveoliitti.
Atelektaasijuostettakaan ei enää tietokonekuvassa näkynyt, mutta en tiedä pitäisikö se siinä näkyäkään. Kuvauksella pyritään näkemään juosteen taakse mitä siellä on tai kartoittamaan esim. löytyykö keuhkoista merkkejä kasvaimesta tms. mistä juoste olisi alkunsa saanut.
Minä kyllä mielelläni uskon lääkäreitä ja olen samaa mieltä, ettei mitään pysyvää vielä keuhkoissa olisi. Tulehtusta siellä on varmasti ollut, mutta siitä ei ole jäänyt ainakaan tuohon tietokonekuvaan asti muutoksia.
Muilta meillä töissä sairastuneista ei ole otettu mitään näistä tutkimuksista. Joten vertailukohtaa työkavereihin tässä suhteessa ei ole. Eli molemmat ovat käyneet nuo potilasosaston tutkimukset ja saaneet ammattitautidiagnoosinsa ilman mitään keuhkokuvauksia, tähystyksiä, reumakokeita yms.
Molemmat saivat omien puheidensa mukaan karseat oireet. Toinen ainakin sanoi, että ensimmäinen hönkäys vei polvilleen heti.
Osa-aikaeläkkeellä oleva sai yllättäen pahimman slaakin histamiinialtistuksesta. Yksi hönkäys ja hirveä reaktio. Sitä ei sitten enää jatkettukaan.
Eli näin olemme erilaisia. Minulla histamiini ei aiheuttanut muuta kun valtaisan limannousun ja yskän. Limaa sain räkiä nenäliinaan kun se kiilautui kitalakeen kiinni. Yäks. Toinen työperäisen astman saanut ei saanut histamiinista juuri mitään reaktiota.
Molemmat ovat kertoneet altistusajastaan suht painokelvotonta tekstiä. Ei niin, että lääkärit tai hoitajat nyt olisivat mitään tehneet, mutta ne mömmöt kyllä.
Että silleen ihan ilolla tässä odottelen tätä parin viikon lomaani potilasosastolla. Makuja maailmalta tyyliin ajattelin homman ottaa.
Kaikki mikä ei tapa vahvistaa. Siihen on vain uskottava tässäkin asiassa.
Kipukynnys on korkea, joten kipu ei sinällään pelota. Jälkiseuraukset ehkä pikkasen pelottaa, mutta lääkärini katseli ihan suoraa silmiin sanoessaan ettei mitään pelättää siltä suunnalta ole. Siihen on uskottava.
Ehkä ikävintä tässä on se syyllisyyden tunne, jotenkin tuntuu pahalta todistella jatkuvasti jotakin sairastumista. No kyseessä on kuitenkin ihan viimeiset metrit tätä syyllisyyttä. Ettei enää käyttäisi hyvää työaikaa liikaa sairastumiseensa. Tuo lause, käyttänyt liikaa aikaa sairastumiseensa on polttoraudalla sydämessäni, niin pahalta se tässä tilanteessa tuntui. Valinta ei ollut minun, uskoisin.
Keuhkosairaudet kirjan mukaan BAL-näytteen normaalijakautuman ylärajat ovat:
MiPo %:
- lymfosyytit 30
- neutrofiilit 5
- eosinofiilit 2
CCF %:
- lymfosyytit 20
- neutrofiilit 2
- eosinofiilit 2
Loput solut ovat magrofageja
Meillö homeallergikoilla näyttää magrofagivoittoisuus olevan huomattava.
Magrofagien tehtävänä on poistaa elimistöstä vierasta ja vaurioitunutta materiaalia.
Ja allerginen tulehdusreaktiohan aiheuttaa soluvaurioita, eli eipä ihme, että magrofagit ovat voimalla läsnä keuhkoissamme.
ovat minunkin näytteessäni vallalla ja testi on tehty silloin kun olin jo terve. Käytännössä siis katsomaan jäikö mitään pysyvää vauriota keuhkoihin, nähtävästi koska tehtiin kuukausien sairasloman jälkeen.
Ihmetyttää vain miksi ne makrofagit jäävät pörräämään keuhkoihin, vaikka olenkin jo muutoin oireeton.
Lisäksi minullakin oli tuota solulisää, vaikka tupakoimattomalla sitäkään ei normaalisti pitäisi olla. Miten tuo solulisä poistuu, siis millä aikataululla vai jääkö solulisä vain ikuisiksi ajoiksi muistuttamaan että keuhkoissa on jotakin tulehtusta ollut?
Myös senkka oli korkealla yhä edelleen. Eli jääkö tulehdus nyt kuitenkin jollekin tasolle jylläämään. Pitäisikö syödä kortisonia jotta varmistaisi ettei keuhkoihin mitään pysyvää vauriota jää tai tule.