Valtiopäivien puhemies hylkäsi tiistaina valtiopäiväedustaja Nina Lundströmin suomeksi kirjoittaman kysymyksen vetoamalla siihen, että valtiopäivillä on perinteisesti käytetty ruotsia. Mutta Ruotsin valtiopäivillä on käytetty suomenkieltä ainakin 1700-luvulla, kertoo Suomen Kansallisarkiston entinen pääjohtaja, historian tutkija Kari Tarkiainen.
Esimerkiksi jo 1500-luvulla lakeja käännettiin Ruotsissa suomeksi ja julkiset toimitukset oli tulkattava myös suomeksi.
Vuonna 1734 ruotsia taitamattomia suomalaisia valtiopäiväedustajia varten perustettiin jopa tulkin, niin sanotun translaattorin virka.
Ruotsalainen historijoitsija Herman Lindqvist vahvistaa sähköpostissa SR Sisuradiolle että suomea on käytetty valtiopäivillä ainakin tulkin avustuksella. Karjalainen Tomas Andersson Kuittinen puhui suomeksi vuonna 1771 talonpoikaissäädyn edustajana ja valitti, etteivät suomenkieliset valtiopäiväedustajat ymmärtäneet käsittelyistä mitään jos niitä ei käännetty. Suomenkielisiä edustajia oli tuolloin yhdeksän.
Vaikkei valtiopäivillä perinteisesti puhuttukaan ruotsia, sai jokainen kansalainen lähestyä kuningasta omalla kielellään, minkä sitten tulkki käänsi.
- Tämä ns. referendarius-laitos on Kaarle IX:n ajalta. Oli olemassa henkilöitä, jotka ottivat vastaan rahvaan valituksia millä kielellä ne sitten tulivatkin, kertoo Kari Tarkiainen.
Valtiopäivien kielitapaan löytyy ainakin yksi erinomainen poikkeus, henkilö joka puhui aina haluamaansa kieltä myös valtiopäivillä.
- Ruotsissahan oli kuninkaita, jotka eivät osanneet ollenkaan ruotsia. Esim. Fredrik I käytti vain saksankieltä. Eli täydellinen yksikielisyys ei ole koskaan ollut sääntö, ehkä kysymys on ollut enemmänkin tavasta, muistuttaa Kari Tarkiainen.
SR Sisuradio/ Niki Bergman
[email protected]
Esimerkiksi jo 1500-luvulla lakeja käännettiin Ruotsissa suomeksi ja julkiset toimitukset oli tulkattava myös suomeksi.
Vuonna 1734 ruotsia taitamattomia suomalaisia valtiopäiväedustajia varten perustettiin jopa tulkin, niin sanotun translaattorin virka.
Ruotsalainen historijoitsija Herman Lindqvist vahvistaa sähköpostissa SR Sisuradiolle että suomea on käytetty valtiopäivillä ainakin tulkin avustuksella. Karjalainen Tomas Andersson Kuittinen puhui suomeksi vuonna 1771 talonpoikaissäädyn edustajana ja valitti, etteivät suomenkieliset valtiopäiväedustajat ymmärtäneet käsittelyistä mitään jos niitä ei käännetty. Suomenkielisiä edustajia oli tuolloin yhdeksän.
Vaikkei valtiopäivillä perinteisesti puhuttukaan ruotsia, sai jokainen kansalainen lähestyä kuningasta omalla kielellään, minkä sitten tulkki käänsi.
- Tämä ns. referendarius-laitos on Kaarle IX:n ajalta. Oli olemassa henkilöitä, jotka ottivat vastaan rahvaan valituksia millä kielellä ne sitten tulivatkin, kertoo Kari Tarkiainen.
Valtiopäivien kielitapaan löytyy ainakin yksi erinomainen poikkeus, henkilö joka puhui aina haluamaansa kieltä myös valtiopäivillä.
- Ruotsissahan oli kuninkaita, jotka eivät osanneet ollenkaan ruotsia. Esim. Fredrik I käytti vain saksankieltä. Eli täydellinen yksikielisyys ei ole koskaan ollut sääntö, ehkä kysymys on ollut enemmänkin tavasta, muistuttaa Kari Tarkiainen.
SR Sisuradio/ Niki Bergman
[email protected]
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.